Sivu 2/2
Lähetetty: 10.11.2006 10:46
Kirjoittaja Lasse
Tässähän tulee aivan opiskeluajat mieleen, kun näitä juttuja lukee, oikein pahaa tekee..
Lähetetty: 18.11.2006 15:14
Kirjoittaja KAH
Sellaanen juttu vielä.Jos katkojana on transistori ja sen ulkopuoliset komponentit on mitoitettu omalle puolalle jonka ensiövastus on aika pieni.
Kytkinkäytössä transistori kyllästyy liian suurilla kuorman arvolla,siis kuormavastus mitoitettua suurempi.Kyllästyminen näkyy virtavahvistuksen pienenemisenä jonka takia myös kuormavirta Ic jää odotettua pienenmäksi.Laitettaessa vakiopuola tällaiseen kytkentään voi kipinä jäädä hyvin heikoksi.Aikaisemmin joku oli rakentanut lehdessä olleen transistorikytkennän ja kirjoitti sen toimivan tehopuolalla hyvin,mutta ei omalla puolalla.Kysymys lienee juuri tästä ilmiöstä.
Lähetetty: 20.11.2006 10:40
Kirjoittaja Dnepr
Tervehdys! Minä sitä rakentelin ja kummastelin. Tuossa kommentissasi on selitys siihen kummasteluuni, noin se täytyy olla. Kiitoksia.
Lähetetty: 14.12.2006 08:48
Kirjoittaja cedricfan
Vihdoin viimein se on paikallaan. Siis tuo ykkössivun kuvassa oleva venäläinen kärjetön. Asennusaika noin puoli tuntia, josta puolet nyhväämistä hankalassa paikassa. Sujuisi varmaan 10 minuutissa irtomoottoriin...
Käyntiinlähtöön ei juurikaan vaikutusta kun lähtee muutenkin laakista (ukrainalaista Dnepr-laatua). Mutta ryypyn (siis kuristimen) tarve selvästi pienempi, eikä niin herkkä sille paljonko imukuristusta.
Ajossa alakierroksilla vähemmän kakistelua, taitaa ennakonsäätö toimia ihan eri tavalla kuin se jumitteleva kärkijakajan jousisydeemi. Selkeä ero käyttömukavuuteen!
Vanha jakaja on lullassa silti mukana varaosana, ei se paljoa paina. Ja sitten ei mene koskaan rikki
Huoltoahan kärjetön ei tarvi, yksi kelju jobi pois eli kärkivälin säätely & sytkäajoituksen haku.
Tuomio: suosittelen, ehdottomasti hintansa arvoinen.
PS Hehkun sivuille tulossa kuvalliset ohjeet kunhan ehdin naputella textiä
