URAL ROIKKA keskustelualue

ostin 4 kpl mazdan mäntiä halkaisijaltaan 78.5mm ja männäntappi on 22 mm halkaisijaltaan. Onko sopivaa ulkohalkaisijaltaan olevaa puslaa kiertokangen silmään missään ajoneuvossa vai täytyykö sorvailla ja kalvaa. Sylinterin alapäästä pitänee sorvata 2mm pois jotta puristus suhde pysyy kohdallaan

Samanmoiset männät, tosin millin ylikoolla (79mm) pyöriny mulla jo pitemmän aikaa (~45tkm). En ruvennu ihmettelemään mitään kalvamisia vaan vein kampuran ja pytyt samaan aikaan koneistamolle (GT-motor on suositeltava paikka jos vaikutat pk-seudulla). Sieltä ne tuli takasin niin että männät sopivat hienosti paikoilleen, eikä ollu muistaakseni kovinkaan arvokas toimenpide. Ei oo otettu pytyistä mitään pois, hyvin puksuttaa menemään. Joku väitti tässä vähän aikaa sitten että 616:n männät on epäsymmetriset männäntapin sijoittelun suhteen, männäntapin reikä on enemmän toisessa reunassa. Joko mulla on menny sattumalta oikein tai sitten asialla ei ole mitään merkitystä, en meinaan kattonu paikalleen laitossa yhtään.

kiinostaisi tietää onko kiertokangen silmää avarrettava ennen laakeriholkin tekoa. mietin jääkö muuten holkki liian ohutseinämäiseksi

Minkäs hintaset oli männät renkaineen? Tarvis itekkin hommata pika puoliin uudet männät..

mikael kirjoitti:Samanmoiset männät, tosin millin ylikoolla (79mm) pyöriny mulla jo pitemmän aikaa (~45tkm). En ruvennu ihmettelemään mitään kalvamisia vaan vein kampuran ja pytyt samaan aikaan koneistamolle (GT-motor on suositeltava paikka jos vaikutat pk-seudulla). Sieltä ne tuli takasin niin että männät sopivat hienosti paikoilleen, eikä ollu muistaakseni kovinkaan arvokas toimenpide. Ei oo otettu pytyistä mitään pois, hyvin puksuttaa menemään. Joku väitti tässä vähän aikaa sitten että 616:n männät on epäsymmetriset männäntapin sijoittelun suhteen, männäntapin reikä on enemmän toisessa reunassa. Joko mulla on menny sattumalta oikein tai sitten asialla ei ole mitään merkitystä, en meinaan kattonu paikalleen laitossa yhtään.

Terve
Kyllä olisit huomannut jos olisi mennyt väärinpäin. Jos poikkeamaa on männässä se kolisee kiihdyttäessä ja työläämmissä vetotilanteissa.
Samalla mäntä kuluu rengasalueelta ja helmasta poikkeuksellisesti.
Noin kansantajuisesti kerrottuna on tuo puoleisuus/ asennus suunnan
päättely seuraavanlainen:
Ajattele kampiakselin pyörivän nenäsi jatkeena , parta menosuuntaan.
Kun männät on yläkuolokohdassa tulee poikkeaman olla niin että kampi
on kulmassa jossa se olisi ikäänkuin ohittanut yläkuolokohdan ja on jo
"kääntynyt" pyörintäsuuntaan mukaan. (aika sekavasti sanottu?!),mutta
esim. Kun meidän kampiakseli urressa pyörii vastakelloon(nenä vauhtipyörässä katsottuna) tulee oikean sylinterin poikkeaman matalampi
osuus männässä sylinterin alaosaan, ja vastaavasti vasemman sylinterin
männässä sylinterin yläosaan. Samalla päättelyllä voit tarkastella puoleisuus-/männänasennus merkintöjä onko kyseessä rivi-/tähti-vasta
jne.. moottori; kunhan tiedät pyörintäsuunnan ja poikkeman puoleisuuden.
että sillee...

Niin ja ne Mazdan mäntien hinnat ? Kaksi toveria saa varmasti yhdestä setistä mukit.

terve
Olen nähnyt rompetoreilla myydyn ko. mäntiä 100..150 eur. sarja,
ja uudet venäläiset vientimallit (kupupäät kansiventtiilimalleihin 650-750)
maksaa 40...100 eur./pari. Uudet venäläiset on ihan hyviä mäntiä, juuri
niin hyviä kun tarvitaankin. Näissä uusissa on myös epäkeskeinen tapin
poraus männässä (korkeampaa puristussuhdetta/ pitempää iskua ajatellen) joten puoleisuus on huomioitava. Itse olen nyt ajellut näillä
venäläisillä yli 30.000 km ja koneen puristussuhdetta on korotettu
tuohon 8.5--8.7:ään ,ongelmia tai ylimääräistä kulumaa tms. ei mäntien
osalta voi mainita. Kansiventtiili koneissa ei tuo orginaali mäntä ole
tuningin kulmakivi vaan lähinnä kannen venttiilikoneiston kesto kun
lämpötiloja aletaan nostamaan.
Eli tätä mieltä minä...

Mäntien päissä on boxerimännissä nuoli joka osoittaa vauhtipyörän suuntaan.

Muissa männissä nuoli osoittaa pakoaukon suuntaan, joten siinä voi tulla probleema.... siis näissä suorien nelosten yms männissä.... kun e nuoli osoittaa ylös tai alas eikä eteen tai taakse. Mutta moisesta päättelemällä eiköhän se selviä onko ylös eteen ja alas taakse ...tai sitten toisinpäin..miettikääpäs ! Niin tehdään yleispätevä ohje moisille.

Nyrkkisääntö on että kiertokanki pitäis olla mahdollisiman suorassa työtahdin aikana. Joissain koneissa tappi on keskellä ja kampiakselin linjaa on siirretty sivuun.

Itselläni on venäläiset uusiotuotantomännät jotka ovat mielestäni aika laadukkaat jopa männäntapin lukissokan uratkin ovat kunnollisia. hinnatkaan ei päätä huimannut 15 e/kpl. Ainut minkä huomion tein että pitää porata 0,12 välykselle ettei lämmetessään hirtä helmoista. Männän päässä olevaa nuolta ihmettelin ja mittaili totesin männäntapin olevan kuitenkin keskellä mäntää eikä epäkeskeinen. Laitoin nuolen jakopäähän päin ja olen ajanut 1500 km eikä mitään ongelmia

Ripa kirjoitti:Nyrkkisääntö on että kiertokanki pitäis olla mahdollisiman suorassa työtahdin aikana. Joissain koneissa tappi on keskellä ja kampiakselin linjaa on siirretty sivuun.

MATTI kirjoitti:esim. Kun meidän kampiakseli urressa pyörii vastakelloon(nenä vauhtipyörässä katsottuna) tulee oikean sylinterin poikkeaman matalampi osuus männässä sylinterin alaosaan, ja vastaavasti vasemman sylinterin männässä sylinterin yläosaan.

Mun mielestä nää kaksi neuvoa on päinvastaiset. Tai sitten en vaan tajunnu. Viäntäkee joku rautalangasta... Jos kahtotaan vauhtipyörän päästä ja sieltäpäin kampura pyörii vastapäivään. Sillonhan jos männäntappi on oikeella pytyllä vähän alempana, työtahdin aikana kiertokanki on (pytyn poraukseen nähden) enemmän vinossa kuin jos männäntappi olis ylempänä. Hä?

Pidempipuoli männän painepuolelle.

Uralrane kirjoitti:Pidempipuoli männän painepuolelle.

Ei oo tarpeeksi paksua rautalankaa. Siis kumpi on pidempi puoli? Se reuna joka on lähempänä vai kauempana männäntapista? Ja kumpi on painepuoli? Mä oon käsittäny että männän pitäis olla työtahdin aikana niin, että pyrkimus vinoon olis mahdollisimman pieni. Yritin piirrellä tuossa hiukkasen ja tuli siihen johtopäätökseen että oikeessa pytyssä männäntapin pitäisi olla enemmän yläreunassa, eli siis kiertokanki enemmän "suorassa" pytyn poraukseen nähden. Vai taas väärin?

Näin päin mä muistelen jokamiehenluokan pikkuFiiattiin aikoinani mäntiä laittaneeni.

Ja aina hajos!

Tossa Ranen piirustuksessa kun siirtää männäntappia vasemmalle niin painepuolella pintapaine kasvaa siis vasemmalla puolella ja männäntappia kun siirtää oikealle pintapaine pienenee vasemmalla puolella. 8)

Onhan se aika ronskisti "silmällään". Pistin kerralla ronskisti ettei tarvi mikrometrillä mittailla. Tarkistin vielä Fiuden ohjeista ja vissiin toi piirros on oikein.

terve
On jäänyt foorumin seuranta hieman vähälle, mutta tuo periaateohje
jonka laitoin on mielestäni selvää pässinlihaa, en osaa sitä selvemmin
kertoa.
Ranen kuvassa näyttäisi olevan esim. urren kuskinpukilta katsottuna
oik.syl.asennus.
Ripa kun muistelee vanhan Leyland 0.400 moottorin ajateltua poikkileik-
kausta niin varmasti nyökkäilet hyväksyvästi.
Nuolet näyttää minne näyttää, jos on koneen asennusohje niin tehdään
silloin niin, mutta jos joutuu soveltamaan tai muuten ei ole ohjetta käy-
tettävissä on mielestäni ko. ohje varsin käyttökelpoinen.

Männän asennnusohjeita tulee vaan harvemmin mietittyä koska alkuperäiset männät on ihan yhtä hyviä kun länsi männät.
Jos mäntien merkkintöjä ihmettelee niin ne merkit tulee yleensä eteen ellei kone pyöri eri suuntaan kuin Urren kone.

Ripa kirjoitti:Männän asennnusohjeita tulee vaan harvemmin mietittyä koska alkuperäiset männät on ihan yhtä hyviä kun länsi männät.
Jos mäntien merkkintöjä ihmettelee niin ne merkit tulee yleensä eteen ellei kone pyöri eri suuntaan kuin Urren kone.

Paitsi ranskalaisissa on joskus merkit väärinpäin. Ne kun saattaa laskea vauhtipyörää lähinnä olevan sylinterin ykköseksi. Vaan eipä taida kukaan laittaa "ranskalaisia" Uraliinsa...

Ranskalaiset yleensäkin pyrkii tekemään kaikki eritavalla kun Englantilaiset. Sen vielä käsittää, että sylinterit pitää laskea päinvastoin mutta miksi kampiakselin laakerien merkintä pitää olla vastakkaisella puolella.