Leikkasi kiinni?!

[cape]

Huh, kyllä säikäytti. Ajelin juuri rauhallista maalaistietä n. 80 km/h ja pienessä ylämäessä havaitsin ensin selvän tehon häviön ja heti perään takarengas iski lukkoon. Hetken aikaa oli liukkaan oloinen perä, mutta kytkin pohjassa sain sitten rullattua kaatumatta tienlaitaan. Moottori tietenkin sammui. Leikkasiko tuo kone siis kiinni? Sylinterit on porattu ja männät, renkaat ja tapit uusittu. Sisäänajoa suoritettu soolona n. 950 km ja tähän asti kiltisti 50-60 km/h. Varovasti tuota nopeutta nostin ja kun hyvin tuntui toimivan, niin ajelin vähän reippaammin. Kone pyöri kuitenkin heti pysähdyttyäni ja lähti hyvin käyntiin. Loppumatka tultiin taas hitaasti. Voikos tuollainen tapaus aiheuttaa isompaakin harmia ja mitä olis syytä tarkistaa.

Kyselee taas, kun ei ole aikaisemmin vastaavaan törmännyt... :shock:

[cape]

Ja jatkoa edelliseen. Olisko tuosta 9-35 perävälityksestä mitään hyötyä? Tästä on toki aikaisempaakin keskustelua, mutta en niistä varmaa tietoa löytänyt. Siis kierrokset alenisivat ja voisi ajella vähän rauhallisemmin mielin tuollaista 80 km/h, vai kuinka?

[sno-bro]

Vaikea sanoa leikkasiko, voi olla. Oliko kone älyttömän kuuma? Selviää jos vedät sylinterit irti, männässä on jäljet varmasti jos leikkasi.

Käyttöohjekirjan mukaan sisäänajo on max 50 ensimmäiset tuhat kilometriä, ja max 70 seuraavat tuhat. Sitten vielä varovasti seuraavat tuhat. Kun "suurin sallittu nopeus" on 85, on kaheksan kymppiä aika lailla kova vaatimus tuhannen kilometrin kohdalla, varsinkin ylämäessä vaikka sytty ja seokset olisikin kohdallaan.

Matkanopeuskulutukseksi kaikkitietävä käyttöohjekirja kertoo lättäpäälle 50-60km/h nopeudella. Se on siis se nopeus millä matkaa on ajateltu tehtäväksi pitkän päälle. Suurin rakenteellinen nopeus on samaisen opuksen mukaan 85km tunnissa. Jos meinaa ajella huolettomia kilometrejä luotettavasti on se seitsemänkymppiä vaunun kanssa aika lailla käytännön maksimi. Joku voi olla tietenkin eri mieltä.

Tuo 9/35 on sooloperä, eikä sitä ole koskaan tarkoitettu vaunukäyttöön, varsinkaan lättäpäähän. Vaikka kierrosluku on matkavauhdissa pienempi, on kolkytluvun tekniikka huonoilla raaka-aineilla tehtynä melkoisen lujilla. Lisäksi nopeusmittari näyttää väärin, ja matkamittari myös koska välityksen muutos on vasta mittarin vaijerin jälkeen.

Varmasti löytyy niitä jotka kertovat ajaneensa K:lla sataa jo vuosia, mutta kaikki mitä näiltä vanhuksilta vaaditaan yli käyttöohjekirjan ja suunnittelijoiden tavoitteiden on "omalla vastuulla". Kunhan ei sitten haukuta "**skoja ryssän pyöriä" jos ei kestä.

Sno-Bro

[Ykä]

Kuulostaa kiinni turpoamiselta.... Mulla kävi samalla lailla kun en vielä tiennyt että venäläisiä mäntiä on kaikista kokoluokista ( std, +.25, +.5, +1 ) vielä jokaisella neljä ( kolme ) toleranssiluokkaa, jotka on merkattu väreillä. Eli männän pohjassa ( sisällä ) on maalitäplä joka kertoo kokotolerranssin.

Nyt jos molemmat pytyt on porattu ottaen malliksi uutta, mutta vain toista mäntää, voi toinen mäntä ollakin kokotolerannissa himpun verran suurempi, mutta mahtuu kylmänä hyvin pyttyyn, muttei enää kuumana...

Venäjäläisiä pyttyjä, mäntiä, tappeja kun ostaa tulee tämä ottaa huomioon ettei tapahdu kummia. Itse asiassa länsivehkeissä oli 60 luvulla vielä ihan samat kujeet...... meidän vehkeet on siis 50 -> 60 lukutekniikkaa, niinkuin itse asiassa ovatkin...

Itse kokeilin jäähdyttelyn jälkeen ajella uudestaan hissukseen mutta jo 20 km jälkeen narahti uudestaan... Sylkäisin pyttyihin, en kanteen, ja se kumpi kiehahti kovemmin arvelin olevan ongelmapytty, niinkuin olikin. Vaihdoin vanhan pytyn joka tuntui olevan pikkuisen "horompi" ja nyt se on pelannut jo liki 8 vuotta.

[cape]

Selvisi sitten niidenkin väritäplien tarkoitus. Ihmettelinkin moisia, kun uusia mäntiä käsissäni pyörittelin. Molemmissa oli samanväriset merkit ja koneistamolla käyttivät mittana molempia mäntiä. Sikäli voi siis olla huoletta. En sitten tiedä onko sylinterit porattu liian pienillä välyksillä. Porattiin .10 ja renkaiden päittäisvälys on reilu .15. Täytyy nyt jatkaa maltilla tuota sisäänajoa ainakin tuonne 2000 km asti ja kuulostella kuinka kone käyttäytyy. Jospa siellä ei isompaa vahinkoa olisi aiheutunut...

[sno-bro]

Ykä, minä olin ymmärtänyt että se väritäplä on männäntapin toleranssi eikä männän? Männäntapissa on myös väritäplä ja käsittääkseni männän täplä ja tapin täplä pitäisi passata samaksi. Muistelen jopa lukeneeni asiasta Urren korjaamokäsikirjasta?

Ainakin lättäpään männässä on halkaisija suoraan, eli esim 77.95 tai 77.93, eikä siis nimellismitta+toleranssiluokka.

Tuo kympin välys männälle pitäisi kyllä riittää, muistelen 0.07-0.09 olevan "virallinen".

Ei sille koneelle yleensä tarvitse mitään tehdä jos noin käy. Helmaan tulee naarmujälkiä, mutta pytty yleensä säilyy hyvänä ja männänrenkaatkin. Varovaista ajoa vain.

Sno-Bro

[Ykä]

Aivan.... männäntapin ja männän reiän sopivuus on noilla väritäplillä. mannän halkaisija on tuolla kokomerkinnällä joka on stanssattu männävänpäähän...... mutta silti joku mättää kun toinen samalla koolla merkitty mäntä narahtaa...ja toinen ei .... Mullakin oli männät 77.95 merkinnöillä, mutta toinen narahti, toinen ei. Toisella pytyllä kaikki oli kuiteskin harashoo.
Mulle tuo toleranssiluokitus valkeni kun moskovan putiikissa tyttö helisytteli mäntiä sylintereissä ja oli kysyvän näköinen, että mikä helinä nyt olisi sopiva..... En tuota heti tajunnut vaan oletin tytöllä olevan jotain muuta mielessä.... Vaan pettymyksekseni olikin vain toleransseista kyse.

Se väritäplä saattaa löytyä sylinteristä.... joka siis kertoo pytyn koon toleranssin. Täytyypä avata pettämätön Dnepr/Ural korjausopas jossa on monta taulukkoa jossa on hurjasti lukuja ja samat " Bela", "Krasni", " Zilzone" ja "Sini"...vai oliko se "tsorni"..... Tsekkaampa ja palaan....

[MT]

Männänrenkaitten päittäisvälys sais olla 0,25-0,35, tuo 0,15 mielestäni liian pieni. Kesäkuumalla voipi renkaitten päät tavata toisensa, ja sillon tulee ahasta.

[MATTI]

Terve
Niin noissa männissä on porauskoko merkinnän lisäksi myös ns. painoluokka merkintä. Tämä "painoluokka" ei tarkoita kiloja tms.
vaan sitä että on olemassa kokoja jolla voidaan korjata jo tehtaallakin
hieman isommaksi poratut sylinterit sopiviksi. Painoluokka on siis lähinnä
sitä miten "painos" onnistu! Näitä A;B;C-luokan mäntiä myydään ylei-
sesti sylintereihin joita ei voi porata, mutta saa tietysti myös näihin
vanhempiinkin. Uralin tehdas sylinterin päässä lukee (pitäisi lukea)
painatus A,B,C , varsinkin jos kyseessä on varaosa sylinteri. Jos
sylinterissä on A ei kannata laittaa mäntää jonka päähän on lyöty
B. jos on kyseessä uudet sylinteri/mäntä. Männissä on suuria laatueroja,
jos ostaa halvimmat (tai ei aina edes halvimmat) männät esim. virosta
voi olla mahdotonta saada mäntää olevan leikkaamatta vaikka käyntivälys
olisi 0.1..0.13 mm!!, koska männän materiaali on jostain kynttilänjalasta
sulatettua pas.. ja koneistuksessa ei ole huomioitu tapinsuuntaista laajenemaa lainkaan , tai ainakin väärän arvoisesti. Huom! omakohtaisia
kokemuksia. Männässä olisi hyvä olla valmistajan painatus ja jos se ei
ole imz. tai muu tehtaan käyttämä, niin silloin länsikamaa.
Silloinkin kun käyttää "alkuperäisiä" mäntiä on aina mitattava männät
(ja sylinteri) männissä ei kannata käyttää pelkästään "oikeaoppista"mittausta vaan mitata ylt'ympäri ja etsiä suurinta halkasijaa. Mäntä ei ole sukukalleus sitä voi hyvinkin hioa ja
koneistaa jotta saa oikeat välykset ja tasaisen paripainon aikaiseksi.
Tapinsuuntaista halkasijaa , ja sen kevennyksen alkua , voi hyvinkin
muokata hieman hiomalla lisää tilaa ja loiventaa kavennusta. Täydellinen
luottamus koneistamojen kykyyn mitata ja arvioida sopivuutta on mielestäni kyseenalaista. Nykytekniikkaan tottuneet koneistajat ei aina
voi uskoa että männän mitoitus voisi olla noinkin poikkeava mitä se näissä
vermeissä usein tahtoo olla. Pahimmillaan mitataan vain "oikeasta" paikasta ja rutkastaan sylinteri väärään mittaan, ja kiinni on.

[cape]

Tänään sain avattua ja tarkistettua nuo sylinterit. Ei löytynyt onneksi mitään isompaa vahinkoa. Sylinterin pinnat on siistit, männissä on pientä leikkaamisen merkkiä/kulumaa. Koneistamolla ovat mitan ottaneet todennäköisesti tapin suuntaisesti ja tietysti mitta toiseen suuntaan on tässä tapauksessa ollut vähän isompi, ainakin kulumajäljet olivat tapin vastaisesti.. Eli hivenen soikeat männät. Ehkä ne siitä hioutuvat. Nuo renkaiden päittäisvälykset olivat kuitenkin .30 vaikka aiemmin muistelin pienempää välystä. Joop, matka jatkuu...

[savonseleviytyjä]

Kävipä tuossa eilessä päivänä vastaavanlainen tapaus kuin aloitusviestissä. Oli kuivat tiet ja ajelin dneprillä vaunu kyljessä. Laitos toimi kiitettävän hyvin, n.30km. Innostuin sitten ehkä pitämään liian kovaa nopeutta. Saavuin loivaan ylämäkeen n. 80km/h, kun rupesi vedot häviämään. Rupesin himmailemaan kaasua pienemmäksi, mutta samassa kone pätkähti jumiin ja takapyörä lukkoon. Vähän aikaa luisti takapyörä lukossa, ennen kuin painasin kytkimen pohjaan ja rullailin tien laitaan. Heti kun sain pysäytettyä tien laitaan, kokeilin polkaista onko kone vielä junkkelissa. Ei ollut, vaan lähti nätisti pyörimään. Ajelin sitten takaisin pihaan vähän enempi hissukseen.

Avasin sitten oikeam puolen sylinterin, kun sieltä kuului kilinää ennen kiinni leikkautumista. Eipä tuolla mitään ihmeellistä näkynyt. Ei edes mitään normaalia isompia naarmuja männässä. Laitoin sitten koneen takaisin nippuun. Otin vaunun pois kyljestä ja kävin tänään ajelemassa soolona. Kaikki toimi todella hyvin. Ilmeisesti oli vain vaunun kanssa liian paljon vedätystä ja otti liian paljon lämpöjä ja turposi mäntä kiinni. Nyt pyörii moottorikin nätimmin, kuin ennen. Ilman sivuääntä, mikä aiemmin kuuluin.

Jospa tuo dnepri pysyis nyt kasassa, kun on ajokelitkin niin nätit

[Automaattimies]

Osta infrapunalämpömittari ja mittaa paljonko antaa lämpöä tulpanjuuresta kunnon ajon jälkeen. Ei pitäisi mennä yli 180C, jos kone on säädöissä. Millä öljyillä ajat?

[Uralrane]

Oma muistikuva on että kerran hommasin tehdasuudet IMZ -sylinterit ja männät. Käytin niitä kuitenkin varmuudeksi ennen asennusta tutulla koneistamolla. Koneistaja mittasi ne ja totesi että taitaapa leipoa kiinni näillä spekseillä.

Männät olivat soikeita ja jotenkin "väärään suuntaan". Kaipa se soikeus voi olla toiseen suuntaan huonompi juttu.

Uudet sylinterit hoonattiin suurtehohoonilla (sellaisella millä tavallaan porauksenkin voi korvata) heti uudekseltaan. Onhan tästä aikaa mutta muistikuva on että hoonattiinkohan ne 0,13 välykseen. Juuri tuon mäntien soikeuden takia. Tää setti tais olla sitten se joka ei leiponut kiinni. Mut männänrenkaita en tainnut saada näissä(kään) pitäväksi. En minkäänmaalaisilla renkailla.

Tarinan opetus on että mitatkaa aina kaikki. Ei ole hassumpi idea punnita männät ja tapit pareina. Niissä on älyttömiä eroavuuksia.

[savonseleviytyjä]

Voihan se olla, että pitäis muutama satku hoonata sylintereitä isommaksi. En ole käyntivälyksiä tästä koneesta mitannut. Suht koht uudet männät on koneessa edellisen omistajan toimesta. 10W-30 Monitra on öljynä tällä hetkellä. Tänään kävin ajelemassa niin, ilman vaunua toimi ihan OK. Sehän taitaa muutenkin olla suosituksena, että vaunun kanssa pitäis olla jonkun satasen reilummat välykset sylinterin porauksessa. Pitää mittailla sitten jos ja kun taas pitää käyttää paikkoja auki...


No tänään oli sitten uusia murheita. Ajelin toista sataa kilometriä ja kaikki pelasi moitteitta. Korpitaipaleella rupesi sitten pätkimään ja ampui muutaman kerran putkeen ja sammui tien laitaan. Arvelin, että sytytyksen pyörijä varmaan kääntynyt väärään asentoon. Sieltähän oli lähtenyt pyörijän ruuvi pyörimään auki ja syönyt myös anturia. Onneksi oli työkaluja sen verran mukana, että sai ruuvin kirittyä ja sytytyksen säädettyä tien varressa. Toimi kotiin asti. Pitää laittaa tuo ruuvi lukitteliimalla kiinni. Jonkun verran tosiaan ottanu kipeää tuokin kärjettömän sytyn anturi. Toimii kuitenkin vielä.

[Automaattimies]

Kannattaa vaihtaa kunnon mp-öljyt tilalle, en ainakaan kesällä viittisi ajella 10W-30 yleisöljyillä.

[savonseleviytyjä]

Tuossa kun nyt olen soolona ajellut, niin ihan OK on pelittäny viimesimpien episodien jälkeen. Monitrat oli talven jäljiltä vielä koneessa. Laitoin paremmat?? öljyt 20W-50 Teboil Silver Classic koneeseen. Ainakin valmistaja kovasti kehuu ilmajäähdytteisiin moottoreihin hyvin soveltuvaksi. Liekkö myyntipuheita, mutta ainakin muissa laitteissa on tuo öljy toiminu ihan hyvin. Lämpötilat kansissa tulpan juuresta mitattuna pidemmän maantieajon jäljiltä 130-140 astetta. Ilmeisesti ihan kohtuulliset? Kaasarit on synkassa ja tulppien väri myös vaalean ruskeat, joten seoksitkin pitäisi olla kohdillaan. Sytkän pyörijän laitoin Locktitellä kiinni.

Jospa nuo temppuilut olis nyt ohi taas vaihteeksi. Ajelen toistaiseksi ilman vaunua kyljessä.

[kalkkuna]

Just tuo TB mineraalisoppa on tällä hetkellä ylivoimasta nektaria näihin. Halpaa niin vaihtaminen ei käy pussinpäälle. Stefatkin tykkää.

[MATTI]

Joo..samalla Tepon öljyn liemellä kulkee myös vwk...

[savonseleviytyjä]

Tilannepäivitys aiempaan ongelmaan:

MT9:n kanssa oli vielä viime kesänä ongelmia kiinni jumahtelun vuoksi. Viime syksynä päätin tutkia asiaa tarkemmin. Mittailin männät ja sylinterit. Männät oli KMZ leimoilla varustetut. Ilmeisesti ihan orkkis kamaa, paksuilla 3mm männänrenkailla. Nimellismitat männissä 77,96 mm. Mittausten perusteella näin olikin. Männät oli joka suuntaan saman mittaiset. Eli ei ollut kevennetty miltään sivulta. Sylintereissä oli huomattavasti soikeutta helmoissa. Ahtaimmassa kohdassa oli halkaisija vain 77,96 ja ristiin mitattuna 78,01. Eli käytännössä toiseen suuntaan välys mäntään nolla!

Korjaavina toimenpiteinä hommasin Almotin männät 77,94 nimellismitoilla. Sylintereistä korjasin helmojen muotovirheen ja hoonasin lisäksi pari satasta pois. Tämän operaation jälkeen kiinnileikkautumisongelmat poistuivat. Nyt on saanut puotella vaunun kanssa miliisiperälläkin huoletta. 1300 km Almoteilla nyt ajettu eikä ole enää kertaakaan tahmonut kiinni. Syynä oli siis selkeästi tuo sylintereiden muotovirheen ja liian ahtaan porauksen aiheuttama ahdistus.

Öljynä on nyt ollut talvella/keväällä Teboil Silver 10W-40 ja lämpösemmillä keleillä Teboil Classic 20W-50. Hyvin on näillä pelittäny.

[kalkkuna]

Almotin männissä on semmone ominaisuus että ne lämpölaajenee hallitusti. Itämännät saattaa muuttaa muotoa ihme tavalla ku lämpenevät.