Tässä on nyt viime aikoina sorvattu, kalvettu,hiottu, läpätty, hoonattu.... ( se oli muuten tosi nopee homma pyyhkäistä se 78,77 sinne 78,80:een kunnon hoonilla , hyvä ettei mennyt yli, onneksi mittasin ajoissa )
Mutta yhtä juttua sorvatessa ihmettelin. Minkätakia se kaikkein mettäsin alue ei jäänyt pytyn ylä-tai alapintaan vaan se jäi sivulle. Pytythän turret oli ajanu ihan loppuun, helmasta jotain 78,1 ja suurimmat lukemat 78,35-78,40. Joka tapauksesta niistä tuli sorvattua useita kymppejä pois. Taisi olla jokaisessa neljässä sama juttu, alkuun vaan en kiinnittänyt siihen huomiota. En kyllä oikein keksi asialle muuta selitystä kuin että männäntapin pusla on kalvettu vinoon?? Eihän sinne sivulle pitäisi ihmeemmin voimia kohdistua, siinä Bemarin männässäkin oli kupeet auki. Siitä oon joskus lukenu juttuja, että se vinoon kalvaminen aiheuttaa lukkorenkaalle voimia (ja ne voimat tulee nimenomaan männän kautta, koska se on pytyn sisällä vinossa) ja voi käydä huonosti. Tästä pytyn kulumisesta en oo nähny tarinaa. Varsinkin ne venäläiset vanhat pitkät männät ovat mielestäni pahoja ton homman suhteen. Se tässä on mielenkiintoista, heitetään sujuvasti tarinaa niistä 0,0001 toleransseista ja väreistä. ne nyt löytyy joka opuksesta, mutta silmiini ei ole sattunut mitään toleransseja yhdensuuntaisuudesta tai kohtisuoruudesta, NYT USKILA HOMMIIN. Ainut toleranssi mistä oon kuullut, että sen pitää olla suorassa. Itelleni oon tehnyt pari jigiä tuohon kalvamiseen, niin tarkkoja kuin meikäläisen mittavehkeillä saa. Toista ne on huippukalvajat ( vai pitäskö sanoa tiimalasikalvajat) jotka käsivaralla homman tekevät. Kyllä meikäläinen ei tässä elämässä ehdi moista ammattitaitoa saavuttaa.
Niin, että kyllä se vetää välykset siellä sivuilla aika vähiin jos on viinoon kalvettu. Jos jotain asia kiinnostaa niin tuohan on ihan helppo juttu kattoo vaikka ruutupaperilla suhteessa. Ite vähän laskeskelin sitä erilaisilla "vinouksilla"...Se siitä .
Yhteen pyttyn jäi vähän mettää mikä lähtee pois ihan pikku hoonauksella. Paikkakin on ihan looginen, yläreunassa jolloin palamispaine ja mäntään kohdistuva voima on suurimmillaan, myös se sivuttaisvoima on tuolloin suurimmillaan. Laitoin niihin aamulla varastorasvat ja laatikkoon. Piti kuiteskin nostaa pois jotta saa dokumentin, muutenhan joku alkaa taas kirjoitella paskanjauhamisesta, miusta nää välysjutut ei yleisesti ottaen sitä ole, kiinni niitä vaan leipoo eikä niistä paljon täällä huudella.
Vai onko metälle muita selityksiä? Sorvausjigin oli 100% kohillaan koska siitä tulee aina otettua pikku lastu pois, eikä kiinnityspinnoissa ollut paskaa.
Kyllä Koottovi tietää. Joillekkin saattaa jotain selvitä tuosta tekstiosasta. Tuossa toisessa kuvassa karkeasti hahmottelin miten Koon männälle käy jos hela on viisi satkua vinossa (siis pirun paljon enemmin kuin sallitaan) ja hela on jämti, siis ei mikään tiimalasi ( sehän antaa anteeksi kaikki heitot). Saahan tuon muutaman satkun heiton helaan loppukalvauksellakin ,vaikka ois sorvattu kuinka lähelle. Almottihan antaa vielä kuumanakin tapin suuntaan löysiä. Niistä vanhoista Koon männistä ei oikein päässyt mittailemaan eikä toisaalta ollut pyttyä missä ois kokeillu. Jotenkin tuntuu vaan että ne saattas tommosella heitolla viedä välykset aika pieniksi pytyn reunoilla.
PS tää ei oo sit mitään poikkitietellistä tutkimusta eikä labrahommaa, homma vaan kiinnosti.
Ruutupaperin kuvan välyksillä kone leikkaa kiinni...
Ps ei pääse ees postilaatikolle saatikka kioskille
No eipä välttämättä oo niin. Ensinnäkin tuo puslan heitto oli ihan hatusta temmattu ja toiseksi laitoin väärän kuvan. Tuos on nyt nuo + ja- merkit, jos ne selvittäs vähän tilannetta. Eli männän yläpäässä välys pienenisi 0,12mm ja se yläpäähän on jo valmiiksi useita kymppejä alle nimellismitan. Alapäässä lähtisi välyksestä pois 0,10mm. Eli kaikkihan riippuu nyt männästä. Se Almotin alapääkin on tapin suuntaisesti yli kolme kymppiä alle nimellismitan. Niissä lämmittelyjutissahan Almotti vielä kuumanakin keikkui pytyssä tapin suuntaisesti. Kylmänähän se keikkuu niin perkeleesti kymppejä? Kympin porausvälyksellä ajelisin Almotilla postilaatikon ohi, kirkolla voisin hörpätä kahvit ja käydä sitten vaikka Mikkelissä,
Eli kaikkihan kulminoituu mäntään ja kalvamistarkkuuteen. Ei oo ku yks uusi urren mäntä mistä pääsi mittailemaan ja se tapin suuntainen välys oli jotain 60% Almotin välyksestä. Mite sitte lie muut männät?
Tosiaan tuo 0,025 heittoa puolellaan oli vaan ihan esimerkki. Mutta tuon esimerkin olikin vaan tarkoitus havainnollistaa mitä se tekee Koon männän asennolle. Nii että siinä ois vähän ajattelemisen aihetta tee se itse-kalvajille. , Mutta onneksi tiimalasi pelastaa kaiken, joskushan se sitten alkaa kilkattamaan.
Enpä tiedä mistä yhteydestä Uskila on kuvan poiminut, väärä kiertokanki vai liittyykö sitten vinoon kalvamiseen. Oli miten oli, mutta ensimmäisenähän se vino tappi ottaa kiertokangen alapäästä löysät pois. Rullien/neulojen päissä laakerivälys pienenee kunnes kangen alasilmä alkaa hangata limppuihin. Jos sekään ei riitä niin sitten mäntä kääntyy vinoon Tuskin se kankea solmuun pistää.
Onhan tuolla jossain ketjussa noita puslajuttuja peuhattu. Niissä on vaan enempi keskitytty kalvaimen pyörittelyyn ja teflontutteihin. Joku siellä epäili oman kalvamisensa lopputulosta.. tuliko suoraan vai väärään.... ja lopputoteama oli, että kesällähän sen näkee.
Ite tuossa varmistelin lopputulosta kera Almotin mäntien. 15 satkun liuskan saa pyöräytettyä mukavasti männän ympäri (liuskan kärki hipoo ylärengasta ). Jos se ois ihan vituralleen tehty niin toisesta reunasta ei sais vedettyä minkäänlaista liuskaa läpi.
Liitteet
WP_20171205_18_05_37_Pro_LI.jpg (1.03 MiB) Katsottu 6214 kertaa
haapataavi kirjoitti:Kertokaas viisaat tyhmemmälle: Mitä tossa alemmassa kuvassa oikein mitataan?
Poikkitieteellistä tutkimusta . Tää mittaus on tehty vaan ihan mielenkiinnosta eli ei mitään kovin tarpeellista. Siinä nyt vaan näkee ihan konkreetisesti miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. En nyt jaksa ihan tarkkaan muistaa, mutta jos tuota kiertokangen yläpäätä työnsi koneen suuntaisesti millin ( vasen heittokello) niin oikea heittokello muuttui jotain 5 satkua (tussimerkin kohdalla, oletettu männän reuna)
Uusissa kampuroissahan tuota yläpätä pystyy nutkuttelemaan rapiat millin, vanhathan heiluu minkä sattuu, limput vaan enää rajoittaa.
Tuosta nyt vaan näkee että ne pienetkin heitot tapin suoruudessa vievät ensi alkuun sieltä alasilmästä löysät pois.
Laitetaan nyt muutama tussailukuva kun kerta alotettiin. Löpöt siellä pyörii koneessa, saapahan samalla vähän putsailtua myllyä. Melkonen pisarameri tuolla männän sisällä tuntuu olevan, pitää varmaan vähän pienentää virtausta, niin tein jakopään kanssakin.
Liitteet
WP_20171210_12_35_09_Pro.jpg (1.03 MiB) Katsottu 6137 kertaa
Siksi vaan kysyin, kun minusta tuntuu ettei tuosta voi saada mitään tarkkoja lukemia. Vähän kun kiertokangen päähän tönäisee niin viisarit keikkuu sinne tänne.
Sitten pitäisi sen kiertokangen olla kutakuinkin keskilinjalla noin männäntapin sivusuunnassa.
Joskus tehtiin jokkis Fiattiin 3 mm ylikoon männille, elettiin aikaa kun konetta ei saanut vaihtaa. Silloin piti siirtää ykkös ja nelosreikiä päätyjä kohden. Ja kakkos-kolmos pyttyjä lähemmäs toisiaan. Muuten kaira olis mennyt vesitilaan. Tästä oli seurauksena ettei männäntapin lukot enää pysyneet paikoillaan, kiertokangella oli kyllä tilaa liikkua niin että pääsi suoraan. Mutta kaukana keskilinjasta. Alettiin laittamaan teflontutit männäntapin päihin, ongelma ratkesi.
Noniin tyhymien kysymysten aika joita mistään mitään ymmärtämätön kyselee taas varmaan enemmän kuin yksikään viisas kerkiää vastaamaan. Mutta suurimpana mysteerinä olen tänään kaljua rapsutellut, mittailin tuossa K:n mäntää
joka on perimätiedon mukaan joku Mazdan ja mietin että mistä kohtaa se pitäisi oikeaoppisesti mitata päästä vai helmasta vai jostain siitä välistä? Ja eniten aiheutti hämmästtytti väärinpäin turpoaminen eli helmoista paksumpi kuin päästä eli yläpää on 78.00 ja helma 78.45 onko mulla ohranjyvä silmässä vai se hyvä asentamatta liitteenä "hiukan" päin persettä huonosti piirretty kuva
Jotenkin näin olen havainnut, että männät tahtoo olla hieman kartiokkaita, laelta huomattavasti kapeampia kuin keskeltä. Nuotio sylinterissä lämmittää sitä lakea eniten, joten lämpölaajeneminen on männän yläpäässä myös suurinta.
Terve
. Tää mittaus on tehty vaan ihan mielenkiinnosta eli ei mitään kovin tarpeellista. Siinä nyt vaan näkee ihan konkreetisesti miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. En nyt jaksa ihan tarkkaan muistaa, mutta jos tuota kiertokangen yläpäätä työnsi koneen suuntaisesti millin ( vasen heittokello) niin oikea heittokello muuttui jotain 5 satkua (tussimerkin kohdalla, oletettu männän reuna)
