Männän paino

[haapataavi]

Minulla kun on noita ongelmia K:n kampiakselin kanssa riittänyt ja taas on moottorin purkaminen menossa, niin tulipa mieleen mitata alkuperäisen ja Almot männän painot. Tappineen ja renkaineen alkuperäinen (?) mäntä painoi 498g. Uusi Almot painoi 528g. Eroa siis peräti 30g.

Löysin netistä laskurin jolla voi laskea suurimman männän aiheuttaman hitausvoiman. Panin siihen männän painoksi tuon 30g ja iskun pituus 78mm ja kiertokangen pituus 15cm. 5000rpm:llä laskuri kertoi voimaksi yläkuolokohdassa 40kg. Jos kampiakseli alkuperäisillä männillä on tasapainossa, niin Almotin männillähän se ei ole lähelläkään. Juu, ne voimathan on vastakkaiset, mutta kun ne ei kuitenkaan kohdistu samaan pisteeseen vaan väliä on se 33mm. Eli sama tilanne kuin jos 33mm varren päässä roikkuisi 80kg kuorma. Ja kun tuo kuorma vaihtaa suuntaa 83 kertaa sekunnissa niin kai se jossain tuntuu.

Onko tämä pähkäily huuhaata vai pitäisikö olla huolissaan? Pitääkö noita Almotin mäntiä ruveta keventämään ja mistä kohtaa niistä voi tuon verran ainetta poistaa?

[MATTI]

Minulla kun on noita ongelmia K:n kampiakselin kanssa riittänyt ja taas on moottorin purkaminen menossa, niin tulipa mieleen mitata alkuperäisen ja Almot männän painot. Tappineen ja renkaineen alkuperäinen (?) mäntä painoi 498g. Uusi Almot painoi 528g. Eroa siis peräti 30g.

Löysin netistä laskurin jolla voi laskea suurimman männän aiheuttaman hitausvoiman. Panin siihen männän painoksi tuon 30g ja iskun pituus 78mm ja kiertokangen pituus 15cm. 5000rpm:llä laskuri kertoi voimaksi yläkuolokohdassa 40kg. Jos kampiakseli alkuperäisillä männillä on tasapainossa, niin Almotin männillähän se ei ole lähelläkään. Juu, ne voimathan on vastakkaiset, mutta kun ne ei kuitenkaan kohdistu samaan pisteeseen vaan väliä on se 33mm. Eli sama tilanne kuin jos 33mm varren päässä roikkuisi 80kg kuorma. Ja kun tuo kuorma vaihtaa suuntaa 83 kertaa sekunnissa niin kai se jossain tuntuu.

Onko tämä pähkäily huuhaata vai pitäisikö olla huolissaan? Pitääkö noita Almotin mäntiä ruveta keventämään ja mistä kohtaa niistä voi tuon verran ainetta poistaa?

Männän tappeja on monella eri sisämitalla, venäläisiäkin saa varsin kevyillä tapeilla, mulla on laarissa joitain alkuperäisiä uusia viri tappeja, punnitse ne sun tappien painot ja katotaan jos löytyisi vielä niitä kevyempiä laarista...

[haapataavi]

Almotin mukana tulleet tapit on jopa hieman kevyemmät kuin 'alkuperäiset', joten itse mäntien painoero on huomattava. No, joka tapauksessa nämä Almotin tapit painaa 98 ja 99 grammaa.

Ja asiasta toiseen. Yksi tapin lukitusjousi on syönyt uran reunasta murusia pois. Aika epäilyttävän näköisiä ne jousetkin on, mutta kielineekö se jostain muustakin ongelmasta? Esim. että kiertokanki ei tee täysin edestakaista liikettä vaan pyrkii siirtämään mäntää myös sivusuunnassa. Vieläkö sieltä Matin pajasta syntyy niitä teflon tutteja? Voisin sellaiset haluta.

[MATTI]

Kevyet venäläiset (neuvostolaiset) tapit painaa 74g/kpl (73.5g) niitä pitäis muutama laarista löytyy. Kyllä niitä tutteja aina välillä imeskellään...

[Uskila]

Terve

Tuossa linkissä on punnittu muutamia mäntiä... >>>>>> kurkkaa tänne:



Ps näyttää M-72 R1 mäntä painavan 453-457 grammaa

[metsuri Torkkelista]

Eli sama tilanne kuin jos 33mm varren päässä roikkuisi 80kg kuorma. Ja kun tuo kuorma vaihtaa suuntaa 83 kertaa sekunnissa niin kai se jossain tuntuu.

No onneksi se suunnanvaihto tapahtuu pehmeästi, ympyräkaari huolehtii siitä. Mutta siitä laskurista, mitä se näyttää maltillisilla kierroksilla, vaikka 3000-3500 rpm?

Onko tämä pähkäily huuhaata vai pitäisikö olla huolissaan? Pitääkö noita Almotin mäntiä ruveta keventämään ja mistä kohtaa niistä voi tuon verran ainetta poistaa?

Hyvä kysymys. Täällä foorumillakin nähny noita punnituskuvia yhtenä kyrpänä, mihin se on sitten johtanut ?????. Minulle ei oo ainaskaan selvinny... Vai punnitaanko niitä vaan kun Isotkin Pojat niitä punnitsee ?? Jostain autopuolelta oon muistaakseni joskus lukenut että jotain suositteellisia raja-arvoja ois annettu, kyseessä ei kuitenkaan mitkään boxerit.

Noista hitausvoimista. Meikäläinen kun ei voi oikein muulla ajatella kuin maalaisjärjellä, ja kun Jumala ei muuta suonut, niin mitä vitun merkitystä on sillä muutamankymmenen kilon hitausvoimalla kokonaisuuden kannalta ( ja kun vielä kumoavat toisensa) ? Palotapahtuma kun on heppeimmillään, niin näissä meidänkin vehkeissä on männän päällä jonkun mikrosekunnin ajan varmaan yli tonnin kuorma. No ainaskin se kampiakselissa tuntuu ja pitääkin tuntua jotta sieltä kampuran päästä saadaan se 50 Nm.

Ps. Kalkkunalle kysymys. Onko Almotin 78 vakio ja ylikoko 79 samanpainoiset?

[haapataavi]

No onneksi se suunnanvaihto tapahtuu pehmeästi, ympyräkaari huolehtii siitä. Mutta siitä laskurista, mitä se näyttää maltillisilla kierroksilla, vaikka 3000-3500 rpm?

No se laskuri antaa 3500rpm:llä sille 30g männälle inertiavoimaksi 20kg. Ihan riittävästi vielä. Koko Almotin männälle renkaineen tappeineen tuli 5000rpm:llä muistaakseni 750kg!

Noista hitausvoimista. Meikäläinen kun ei voi oikein muulla ajatella kuin maalaisjärjellä, ja kun Jumala ei muuta suonut, niin mitä vitun merkitystä on sillä muutamankymmenen kilon hitausvoimalla kokonaisuuden kannalta ( ja kun vielä kumoavat toisensa) ? Palotapahtuma kun on heppeimmillään, niin näissä meidänkin vehkeissä on männän päällä jonkun mikrosekunnin ajan varmaan yli tonnin kuorma. No ainaskin se kampiakselissa tuntuu ja pitääkin tuntua jotta sieltä kampuran päästä saadaan se 50 Nm.

Minun maalaisjärki taas sanoo, että se palotapahtuma työntää sitä sylinteriä ulospäin likimain samalla voimalla kuin mäntää alaspäin, eikä sillä siten ole moottorin tärinään hirveästi vaikutusta. Olen ollut kyllä joskus ennenkin väärässä, kunhan nyt vaan muistaisin...

---

Tuolla Uskilan linkissä oli kait alkuperäinen mäntä punnittu ilman tappia ja renkaita painoon 384g. Ilmeisesti minullakin nuo vanhat siis on alkuperäiset koska samalta näyttää ja paino renkaiden kanssa on 396g eli vähän enemmän.

Matti ystävällisesti tarjoutui tutkimaan tappivarastoaan, mutta nyt rupesi askarruttamaan tapin halkaisija kun niitäkin sitten taitaa olla montaa erilaista. Välyksen tapin reikään kai pitäisi olla about 0? Nää Almotin tapit on minun mikrometrin mukaan jossain välillä 20.99 - 21.00.

[MATTI]

Kyllä tappeja on eri OD , onkohan se kangen silmä sopiva almotin tapille? Alkuperäinen tappi saattaa olla hieman pienempi kun uusi almotin tappi. Mittaan mitä nää täällä on....

[Uskila]

Terve

Osasuurennos tuosta piirustuksesta...

Männäntapin reikä:




Kierokangen pusla:



Taulukko:



Ps alkuaamenissa on ollut kolmea männäntapin halkaisijaa D1

[kelju m63]

Moro.
Tässä kahden eri männän painot ,
78.00 uusi Ural ja vanha 1A .

PSX_20181228_170959.jpg (1.14 MiB) Katsottu 3661 kertaa

[metsuri Torkkelista]

Eli sama tilanne kuin jos 33mm varren päässä roikkuisi 80kg kuorma. Ja kun tuo kuorma vaihtaa suuntaa 83 kertaa sekunnissa niin kai se jossain tuntuu.

Minun maalaisjärki taas sanoo, että se palotapahtuma työntää sitä sylinteriä ulospäin likimain samalla voimalla kuin mäntää alaspäin, eikä sillä siten ole moottorin tärinään hirveästi vaikutusta. Olen ollut kyllä joskus ennenkin väärässä,

Tuohon 80 kiloon hain lähinnä kontrastia sillä palotapahtumalla ja mitä se vaikuttaa kampuraan voiman suhteen. Tuskin moni tietää mikä näitten vehkeitten pytyssä se max voima voisi olla, meikäläisen mutu-arvio on 1500-2000kg. Ei tässä värinöitä ja tärinötä ajateltukaan, mutta kun tuli puheeksi niin uskoisin, että jos pannaan kaksi identtistä mopoa rinnan sillä erotuksella, että toisessa mopossa on 30g painavammat männät verrattuna alkuperäisiin, niin huomaako niistä korvakuulolla mitään eroa?????? Herkillä tärinämittareilla eron varmaan huomaisi.

Ja sitä paitsi oon ajellu tuolla yhdellä mopolla yhden kesän toisessa pytyssä alkuperäinen mäntä ja toisessa pytyssä Almotti ( laiskuuttani jäi toinen vaihtamatta, pitänee talvella vaihtaa). En oo huomannu mitään ylim. tärinöitä, käy niin helvetin hyvin. Ei edes Karppi ole päässy huomauttamaan kun ei ole mitään huomautettavaa.

[MATTI]

Terve
nämä kevyet venäläiset joita tuolla on jo vuosia hillottu on ihan mitä sattuu...ulko dia. vaihtelee 21.00...21.10 ja jopa 21.12 asti..en tiedä mitä kuraa nuo on ,ja kumminkin oikein rasvapaperiin käärittyä ..skaa..perus naapurin osaa ,eli sutta ja sekundaa..valitettavasti.

[haapataavi]

No niin. Jonkin verran aihe herätti keskustelua, mutta minä en tainnut siitä sen viisaammaksi tulla. Metsuri sanoo ajaneensa eriparimännillä ilman mitään tärinöitä ja toisaalta taas on eri painoisia männäntappeja, mitähän tarkoitusta varten?

Laskeskelin, että jos tuosta Almotin tapista haluaa 30g pois, niin 14mm tapin reikä pitäisi suurentaa 16.4 milliin. Sitten ei enää jäisi seinämäpaksuutta kuin 2.3mm mikä on minusta hurjan vähän. Sitä paitsi sen reiän suurentaminen taitaa olla minulle tekemätön paikka.

Männän ulkopinnasta sen sijaan saa minunkin Kiinan sorvilla helposti ainetta pois. Tieteellisen tarkkojen mittausten jälkeen tulin siihen tulokseen, että 1cm3 mäntämateriaalia painaa 29g. Kuin sattuikin noin lähelle tuota 30g tavoitetta! Pitkällisten ja vaikeitten laskutoimitusten jälkeen tulin siihen tulokseen, että tuon ylikokomännän ulkopinnasta se tarkoittaisi että sentin matkalta otetaan 0.4mm ainetta pois. (Mistähän tuo sentti tuohon tuli mitaksi..)

Eihän sitä tietysti tarvii ainoastaa yhdestä kohtaa ottaa eikä juuri tuota 0.4 milliä. Männän laen ja 1. puristusrenkaan välissähän on jo valmiiksi n. millin syvä ja leveä ura. Jos sitä leventäisi vaikkapa 3 milliin, niin noin puolet travittavasta määrästä olisi jo pois. Sitten vielä pari kolme milliä leveä ja millin syvä ura ylimmän öljyrenkaan alapuolelle niin sehän olisi siinä.

Mutta mutta..
Uskaltaako tuollaiseen toimenpiteeseen ruveta vai pilaanko hyvän männän? Onko jolla kulla kanttia sanoa selvästi että tee / älä tee?

[Uskila]

Terve

Näkyy orkkis M-72 männäntapin reikä olevan 16 +0,12...



Ps niin ja tuo alempi öljyrengas puuttuu, ei muuta kuin lyhentää männän helmaa

[MATTI]

Terve
se on kyllä oikeesti niin että se männänpaino ei tapa näitä vehkeitä...jos viitsii sen verta mittailla että männät hiluineen ovat keskenään vähintään ohje eroarvoissa painoltaan . Raskaat osat, kuten vauhtipyörä ,on hyvä painottaa rautalevyineen, se vähentää rasitusta ja tekee ajosta mukavamman.
En usko että ehjän ja hyvillä öljyillä ajetun kampuran saa huonoksi hieman painavammalla männällä, kun todelliset kierrokset ajossa jää max. n. 4000r kun sitä ylemmillä kierroksilla ei tapahdu juuri mitään muuta kun vahinkoa...Mulla oli uralissa kovat puristukset ja tehoo otettiin ulos ihan surutta ja se kesti hiukka alle 0.1 kampivälyksellä painella reilut 60 tkm. (öljyn suodatin versio) ja meno jatkui kaiketi vielä reilusti pitempääkin toisella omistajalla. Mielestäni huolella tehty kone oikeilla säädöillä pelaa tämän tyyppisenä koneena aika pirun hyvin, ilman suurempaa hifistelyy.

[kmz.k750]

Joo kuten metsuri on muutaman kerran maininnut että turhaa paskan jauhanta kampuroista ja männän painoista täällä foorumilla.
Tämähän on totta ainakin minun kohdalta, tärkeimpänä olen omalta osaltani nähnyt että kun mäntiä työntää sylinteriin tai männän renkaita käyttää aikaisemmin sylinterissä... laittaa männänrenkaiden päittäysvälyksen kohdilleen.
Almontin, Ladan, Mazdan, venäläiset ja Datsunin mäntien mukana tulleilla orkkis männänrenkailla en ole vielä koskaan saanut männänrenkaiden päittäisvälystä kohdilleen.

Olen hakenut ylärenkaalle 0.15mm ja loput 0,20mm.
Jos sylinterit on karkeasti hoonattu? aukaisin huvikseen n. 1000km päästä, päittäisvälykset oli 0,5 -0.7mm.

Kaikilla alkuiperäisillä männänrenkailla olen päässyt pienimmillään 0,5mm päittäisvälykseen, jos porausvälys 0,08mm niin luulempa Almontin renkailla on renkaiden päittäisvälys 0,6 -0,7mm.
Voin puhua paskaakin välyksistä.
Onneksi Kalkkunalta saa ostaa erikseen seuraavan koon männänrenkaita jos haluaa välykset pienemmiksi, hyvin kulkee 2,4mm välyksilläkin.

Toki tämä harrastus on jokaisen harrastajan kohdalta erilaista, kuten minun kohdalta voin puhua paskaa, ottaa valokuvia ja laittaa harrastajien riesaksi vitukseen saakka kuvia esille tänne foorumille, rapata tai korjata romuja sekä ajaa useampiakin postilaatikon välejä lättäpäällä sekä ajella tupperware pyörällä (länsihapatuksella).

[pru426]

Nää kaikki konejutut on ihan hyviä pohdintoja, kun on harrastuksen syventämisestä kyse.
Ei tartte äkkinäisen itse pohtia joka ikistä asiaa alusta alken ja hakata tyhmyyttään päätä seinään.
Jokaisella näyttää olevan ihan hyviä kysymyksiä, ideoita ja kokeiluja, vaikka ei aina ihan ymmärräkään kaikkea heti eka lukaisulla.

Pitkän linjan Hard core -koneistajat näyttävät kyllä saavan harrastekiukaan tikittämään paremmin kuin uutena.
Sehän on se harraste- puudelin ydin, että tekee sitä mistä muut haaveilee.
Kun joku haluaa rakentaa vaikka varttimailin tasoisen sv-koneen ja purkaa postilaatikolla käynnin / lähtöjen välillä atomeiksi.
Niin sekin on ihan mielenkiintoista. Nähdä miten se analysoidaan ja mitä palikoille tapahtui ko. matkoilla kun kaikki oli mitoissaan ja kohdillaan.

Sitten ovat nämä kaukopartiomiehet...veteraanit, joilla on käytännön elämän tieto mikä osa laukiaa tai kannattaa vaihtaa ennakkoon ja milläkin välyksillä uutta tilalle
ja mitä tapahtuu juuri remontoidulle koneelle 60.000 km kohdalla parin vuoden päästä.

Meille postilaatikkokuskeille riittänee, että Mitälienee® -männät heiluu silleen kohtuu tasasesti ja luotettavasti, että pääsis joskus jonnekin ja jopa takaisin omin avuin.
Sitten voinee hyvillämielin postata kuvan ja elvistellä, että tulipahan heitettyä kirkkokierros-keikka, eikä tarvinnut kenttäkorjata kuin ainoastaan pari tuntia matkalla.

pekka