Sekalaista ongelmaa...

[_PeeTee_]

Aivan, eli nuo saattavat sittenkin olla ihan oikeat std laakerit. Onkos tuo 51.5mm kangen alasilmän mittana sitten liian pieni, vai pitääkö noita laakereitakin tuurilla ostaa useampi sarja että saa yhden koneen kasaan.. Välyksiä saatan plastigaugella mittailla kunhan ensin saisi edes hitusen sitä välystä. Nyt siis menee käytännössä jumiin kiristettynä. Tottakai kaikki ihmettelyt ja kangen koneistuksetkin suoritettu momenttiin kirrattuna.

[MATTI]

Meneekö momenttiin kiristettynä jumiin kampurankaulalle? Jos kirii vain hieman niin jää jumiin, mutta jos akseli/laakeri/ kk silmä on ok, niin jumii vain jos ei ole momentissa. Mittasitko sen kampuran kaulan useasta kohdin? eihän se kk:n alasilmä vaan mennyt puhki siitä pultin läpimenon kohdilta? Onhan laakerin lukituskolot riittävän syvät kk:ssa? -

[_PeeTee_]

Nimenomaan momenttiin kiristettynä on "jumissa", eli liikkuu kyllä jos vääntää mutta välys nolla. Kampuran kauloista oikeen hakemalla haettu heittoa, mutta useista kohdista mitattuna hyvältä vaikuttaa. Eihän siinä pulttien kohdalla paljoa materiaalipaksuutta ole, mutta ei ole puhki. Lukituskolot tarpeeksi syvät. Kyllä ne laakerit taitaa vaan olla liian paksut, tai kangen silmä liian pieni.

[MATTI]

Veikkaan kangen silmää...pitäis mitata tuolta joku uusi kanki, mitä se antaa mitaksi.Katson jos nyt löytyis helposti joku uus...

[MATTI]

Mittasin muutaman kk:n silmät..ei ollut uusia enää, mutta nämä oli valikoituja, eikä silmät olleet juurikaan soikioita.

DSCN3084.JPG (404.6 KiB) Katsottu 3180 kertaa

[_PeeTee_]

Kiitos Matille avusta, kankien silmät pyöräytetään nyt mittaan 51.55. Toivottavasti alkaa sitten välystä löytymään. Plastigaugea ei koneistamot enää käytä, välyksissä pelataan suoraan mitatuilla arvoilla.

[MATTI]

Koneistamot ei näistä vanhoista koneista ja niiden sovituksista välitä tuon taivaallista enää, niitä vanhoja asentajia jotka vielä "oikeista" koneista ja niiden sovittamisesta jotain ymmärsi on harvassa. Kyllä puristumanauha on edelleen oikeesti hyvä ja käytetty tapa mitata laakerivälys ja sillä näkee koko laakerimitan alueelta miten välys toteutuu. Täällä ei ainakaan koskaan kasata mitään konetta mittaamatta toteutunutta välystä, ja tuo puristumanauha on kyllä visuaalisesti paras edelleen. Tuota paksumpaa (ruskeaa) on helpompi käyttää kun sitä vanhempaa ohutta vihreää, ja tuota taisi saada ihan fixus liikkeistä tilaamalla, tai voinhan siitä langan laittaa sulle vaikka kirjeenä. Mutta älä kasaa tarkistamatta toteutunutta välystä.

[Justeeri]

Nyt on kyllä hankala vika SV vehkeessä! Alkaa jo lannistaa, kun pari viikkoa mennyt ilman valoa tunnelin päässä.

Kovan ajon jälkeen vekotin haluaa sammua aina, kun kaasun löysään tyhjäkäynnille. Lähtee kyllä heti taas käyntiin ja käy kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Jotain sellaista tässä tapahtuu, että kun ajan kovaa/kierroksilla jonkin matkaa ja päästän tyhjäkäynnille, niin tyhjäkäyntinopeus laskee liian matalaksi.

Kun vemputtaa kaasua jonkin aikaa ettei rakkine pääse sammumaan, niin vähitellen tyhjäkäyntinopeus nousee takaisin. Mitä kuumempi kone, sitä enemmän meinaa sammua.

Rauhallinen hiljaa ajelu ei aiheuta samassa määrin tätä ongelmaa.

Matilta sainkin jo hyviä vinkkejä sytkän ja kaasuttimien säätöön, kiitokset niistä.

Mutta nyt minusta alkaa tuntua, että tämä johtuu jostain muusta kuin kaasareista. Olen käynyt läpi kaikki säädöt laihasta rikkaaseen, kokeillut 3 eri kaasuttimiakin. Ongelma toistuu aina ja täsmälleen samalla tavalla. Säädöillä ei ole mitään vaikutusta sammumiseen.

- Kokeiltu tyhjäkäyntipiiriä kaikilla mahdolllisilla seosasetuksilla.
- Neulan ja suuttimen asetuksilla ei myöskään vaikutusta.
- Tyhjäkäyntinopeutta nostamalla ei saa estettyä sammumista. Paitsi ehkä jos laitat jonkin 1500 rpm tyhjäkäynnin.
- Puhtaat kaasarit (Deni PZ-28, K-302, Kiinan "Keihin PWL").
- Ei löydy imuvuotoja.
- Tuskin on puolavika, kun käynnistyy kuitenkin aina?
- Sytkä on sovekin elektroninen. Pyörijässä oli vähintään 5 asteen heitto pyttyjen välillä. Viilasin kuntoon.
- Ennakot laitettu muutama aste ennen YKK. Sen verran että ei mene YKK jälkeen. Sovek hoitaa loput.
- Ilmanputsari 2cm vaahtomuoviläkkärä, uusi ja öljytty.
- Akku ladattu ja lataus toimii.
- Tulppia vaihdeltu.
- Venttiilit säädetty.

Onko kukaan kohdannut tällaista ja löytänyt siihen ratkaisua?

Loppuun vielä vapaavalintainen kirosana.

[MATTI]

Terve
Onko ne sytkän ajoitusmerkit varmasti oikealla kohdalla? Miltä ne tulpat näyttää pitemmän koeajo jälkeen ,jos vaikka voisi antaa sen koneen sammua ja rullata pihaan, ja sitten kun jähtyy niin tarkistaa tulpat. Tuossa haastattalin erästä lajitoveria jolla oli liukasliikkeinen K-pyörä ja siihen oli melko hankala saada Keihineitä toimimaan hyvin. Tahtoi aina rytää vähän kun paremmin kierrätti ,ja taas toisella samaan aikaan tehdyssä pyörässä (M72)samoilla kaasareilla homma pelas ihan ok. Tässä liukkaasti kulkevassa oli avarretut kanavat . Lajitoveri oli jo hieman kyllästynyt löytää vikaan ratkasua , kun samoilla eväillä kylän toinen mopo pelas...no katseli keihinin neuloja ja vertasi niitä 750 Honhan Keihinin neuloihin , ja nehän on pituudeltaan ja kiinnitykseltään samat, mutta Hondan neula oli muodoltaan sellainen että luistin isommilla nostoilla seos ei rikastunut niin rajusti kun normi Kiinan Keihinin neulalla...no Hondan neulat kiinni ja sehän meni kun Ferrari eikä rykinyt. Se sai paremmin virtaavien kanavien takia seosta helpommalla ja se normi neula vaan antoi liikaa kamaa. No tämä ei nyt tähän liity muuten kun että nämä on yksilöitä ja omii omat kujeet eli jos joku jossain toimii niin välttämättä kaikissa.Tee nyt rauhassa poikkitieteellisiä testejä..tutki tulpat , tarkista ajoitusmerkit, mittaa jännite, jos mahdollista mittaa koneen lämpötila kun ongelmia alkaa tulla ,joku lämpötilaraja? onko kaasuttimissa lämpökatkoa pyttyihin..saako vaarmasti polttoainetta tasaseen molemmille kaasareille jne..kyllä se vika yleensä aina löytyy kun vaan on tarpeeksi sitä check-listaa.

[kalkkuna]

Oma tunne samanlainen, nyt kun sanot. Kylmän koneen kanssa kaikki on selkeetä ja lämpimänkin. Mutta kuumaksi kiusattu SV pata on jotenki vaan tommone oikukas niinku kuvaat. Ite olen aina himmaillu kovan ajon päälle jos mahdollista ennen risteystä.

Olen ajanu SV koneilla vain K68 kaasareilla (lyhyen mutta opettavaisen K301 kuurin jälkeen). Uskilalla oli hyvät kokemukset muuttuvakurkkusesta aidosta Keihinistä SV koneessa?

Ei tää kai nyt auttanu, mutta jotenki tuttua.

[jopesa]

Kokeileppa laittaa testi mielessä sähköinen pensapumppu väliin jos vaikka auttaisi.

[kmz.k750]

Paljonhan laittavat nuita elektronisia sytkä puolelle, kilometrejä ajavat koo harrastajat pitävät käret paikallaan ja sarvesta tarvittaessa säätävät ajoitusta bensan mukaan.

Kärkiväliksi 0,45- 0,50mm, monesti laitetaan näihin venäläisiin vehkeisiin liikaa hienouksia harrastuksen alkurintamalla, jossain vaiheessa voi tulla kirosanoja kun on liian paljon muuttuvia tekijöitä esim.SV moottori = maamoottori.
Kipinää ja bensaa.

Kaasareiden laippojen alle 8-10mm tiivistettä/pakeliittia.

[Justeeri]

Kiitos paljon kommentoinnista!

Joo, kanavathan tästä portattiin. Jännää jos siitä johtuisi sammuminen.

Perustuen kommentteihin laitan muutaman kohdan lisää listalle:

- Ajoitusmerkit on ok. Tarkistin ennen koneen kasaamista.
- Lämpötila jossa sammuminen on jo odotettavissa on 170-180 astetta, jos ajoa takana.
- Kaasuttimet on hyvin eristetty sylintereistä.


- Saako kaasarit bensaa hanasta: ... No, tämä minua epäilyttää. Olen kyllä putsannut hanan, mutta edelleen se liruttelee jotenkin vaikeasti. Pitäis ehkä hommata uusi hana. Mutta jos on bensanpuute, niin miksi ei sammu kesken ajon, kun bensantarve on suurin?

- Keihinin neulat: Noilla "Keihin PWL" kaasareilla on pakko pitää neula alimmassa asennossa, muuten alkaa prötääminen kovilla kierroksilla. Ei jää säätövaraa yhtään. Jostain pitäisi siis löytää neulat joilla ei rikastu niin jyrkästi.

[MATTI]

Tässähän on alkuperäinen tilanne se että kone käynnistetään pienellä ennakolla säästäen käynnistäjän kehoa, mutta heti sen jälkeen voidaan koneessa käyttää max. ennakkoa 35..36 eykk ennakkoa jolla se käy tyhjää ja menee mitä menee. Hurjemmat pitää max. ennakon kokoajan jos vaan jalka kestää. Viritetyissä K:n koneissa säädettävällä sytkällä vedetään max. ennakot jopa 40 asteeseen eykk. Kun ennakkoa lisätään kone saa käyntii enempi voimaa ,. niin se on. K:n konetta säädettäessä on hieman tulkinnanvaraista voiko kaasuttimen säädöt edes tehdä niin pienillä ennakoilla mitä keskipakois tai kärjetön sytkä tarjoaa, kun sitähän ei ole alkujaan tarkoitettu käyttää tyhjääkään alle 35 eykk ennakkoa! Eli itse nostaisin ennakon sinne missä se hyvin toimii ja säätäisin kaasarien tyhjäkäyntiseokset sen mukaan . Matalapuristeinen ja viritteinen maamoottori kestää ihan hyvin sen yli 40 eykk ei käyn sen kuumempana..tässä on jopa kansiventtiili Uraleita käynyt huollossa joissa kärjettömän säätö on ollut hieman hakusessa, ja perusenakko on säädetty siihen kun led. syttyy...eli käytännössä on ajeltu pitkät tovit kansivenakoneella jossa max. ennakot on sielllä reilussa 70 eykk ja kaikki kuulemma pelas hyvin paitsi oli hieman vihanen käynnistää...siis jopa kansivenakone! eihän niin hyvin varmaan pelannut kun oikein säädettynä, mutta...

[haapataavi]

Ihan omien kokemusten perusteella: Olisiko venttiilien välykset säädetty liian pieniksi? Kun kone kuumenee, niin pakoventtiili rupeaa pikkusen kantamaan eikä tyhjäkäyntiä enää löydy.

[kalkkuna]

kun sitähän ei ole alkujaan tarkoitettu käyttää tyhjääkään alle 35 eykk ennakkoa!

Noni. Ollu aina semmone olo että SV ja KV koneessa sama vauhtipyörälle mitattu sytkän säätö tuntuu erillaiselle. Moottorit on toki erillaisia joten en ole antanu asian häiritä.

Eli ennakkoa lisää SV koneessa kärjettömällä (potkimiseen ja nakutusrajaan saakka) saattas olla toimivakin idea?

[Justeeri]

Ihan omien kokemusten perusteella: Olisiko venttiilien välykset säädetty liian pieniksi? Kun kone kuumenee, niin pakoventtiili rupeaa pikkusen kantamaan eikä tyhjäkäyntiä enää löydy.

Mites päin se menee, että suureneeko vai pieneneekö välys kuumana? Joskus kokeilin säätää haalean lämpimän koneen venttiilejä. Kylmänä oli välykset pienentyneet.

No kumminkin, käytän 0.15mm pakopuolella niin ei pitäisi kantaa.

"Harmi" kun minulla on 12v sähköt, niin en oikein saa käsiennakolla olevaa kärkisytkää laitettua takaisin. Pitäisi ainakin konkka ja puola olla 12v kamaa.

[Justeeri]

kun sitähän ei ole alkujaan tarkoitettu käyttää tyhjääkään alle 35 eykk ennakkoa!

Noni. Ollu aina semmone olo että SV ja KV koneessa sama vauhtipyörälle mitattu sytkän säätö tuntuu erillaiselle. Moottorit on toki erillaisia joten en ole antanu asian häiritä.

Eli ennakkoa lisää SV koneessa kärjettömällä (potkimiseen ja nakutusrajaan saakka) saattas olla toimivakin idea?

Viime kesänä (kun vekotin toimi), niin tätä sovekin ennakkoa kokeilin, että millä tuntuisi parhaiten toimivan. Tulin siihen tulokseen, että oma mopo tuntui toimivan parhaiten, kun ledin sammuminen laitetaan siihen YKK tuntumaan. Vahingossa ruuvasin vääräänkin suuntaan, eli tuli ennakkoa vähän tavallista enempi... Oli aika levoton kyyti ja tyhjäkäynti omituista sykyilyä. Mutta en sen enempää sitä ruvennut tutkimaan vaan palasin pienempään ennakkoon.

Mutta olisi se kyllä juhlaa kun pääsisi käsisäädöllä kokeilemaan missä kulku parhaiten toimii.

[MATTI]

Terve
Ei siihen nyt kannata mitään käsisäätöä alkaa vaihtaa vielä. Lisäät vaan sitä käymättä säädettävää perusennakkoa 5...10 astetta ja kokeilet miten vaikuttaa..sen tyhjäkäynti seoksen joutuu sitten tarkistamaan aina sillä ennakolla mikä siinä joutokäynti nopeudella on, mutta ihan kokeilemalla näkee millaista käyttöero tulee..se alkuperäinen saksalaisten insinöörien suunittelema 35 eykk jo tyhjäkäynnillä on aika raju potku tyhjäkäynti voimaan...ihan ennakkoluulottomasti nyt vaan haet eri säätöjä älä osta vielä mitään, kyllä se piru sieltä aina jossain vaiheessa löytyy. Esim Vw ilmakoneissa on alkujaan vaikka 7.5 eykk perusenakko..no ihan huonomman polttoaineen takia nykyisin suositaan ennakoksi 10..12 eykk , mutta jos siinä käytetään sekä alipaine+keskipako menee max. ennakko liian kovaksi ,,joten jätetään alipaine pois ja voidaan säätää hyvinkin se 12 eykk ja kone käy paremmin tyhjää ja lähtee mutkista...etsi nyt ennakkoluulottomasti säätöjä ja tutki ne tulpat mitä se polttaa jne.

[kmz.k750]

Uskilalla oli hyvät kokemukset muuttuvakurkkusesta aidosta Keihinistä SV koneessa?

Ei tää kai nyt auttanu, mutta jotenki tuttua.

Joo Uskila taisi kokeilla monenlaisia kaasuttimia SV moottoriin ja Uskila vasta kirjoitti meille että 200000 km meni rikki, joka on hyvä saavutus mutta SV moottorilla ajanut 750 km ( M-72 -54)...joka on yhden hyvän päivän ajo matka.

[Uskila]

Terve

Joo mulla meni kolme ja puoli päivää, niin tulin siihen tulokseen, että ämmä on oiva peli viihdekäyttöön, kun se on täynnä kompromisseja ja antaa vain 22 horsepoweria, niin mitä sitä sillä itseä kiusaamaan, vaan käy pussihousut jalassa Ace Cafeessa sumpilla ja puhumassa potaskaa idän ihmepyöristä. Matkaa kertyy edestakaisin 10 kilometriä ja aikaa on koko päivä.

Ps näin sisäpiirin tietona voin sanoa, että seiskapätkällä voi turvallisin mielin ajella EU-kolhoosin sisällä, mutta pitemmälle ei kannata mennä

[Uskila]

Terve

Joo ämmässä sen oikean sytytyshetken tarkistaminen on perstuntumassa, kun lohkossa ei ole tarkastusreikää...

Mutta seiskapätkässä on ja siitä on helpompi arvioida perusennakko ja maksimi ja tarkastusta helpottaa kun vauhtipyörälle laittaa heijastavat teipit.

[Uskila]

Terve

Niin ja se jäi sanomatta, että eri sytkillä se on erilainen...

Kärkipoksilla, Uktuksella, Sovekilla ja Ducatilla perusennakko vaihtelee, mutta maksimin voi säätää mikä tuntuu hyvältä noin 32 - 38 astetta.

[MATTI]

Tänään tuli aukotettua lohko ajoitusmerkeille , niin eihän niissä vauhtiksissakaan ollut merkkejä...no nyt on.Jakopäät, nokat+nostimet ja vauhtikset nyt valmiit..huomenna etiäpäin..

DSCN3122.JPG (218.67 KiB) Katsottu 2902 kertaa

DSCN3118.JPG (226.95 KiB) Katsottu 2902 kertaa

[Justeeri]

Matilla on tallisissa lohkoa jonoksi asti. Hyvä meininki!

Pitää aloittaa sytkän ajoituskokeilut heti kunhan ensin saisin toimivat neulat kaasareihin noiden suippokärkisten tilalle. En olisi ennen uskonut että rikkaalla seoksella voi putkissa paukkua, mutta nyt on sekin koettu. Suutinta kasvattamalla pauke ja nykiminen nimittäin vain paheni.

[MATTI]

Matilla on tallisissa lohkoa jonoksi asti. Hyvä meininki!

Pitää aloittaa sytkän ajoituskokeilut heti kunhan ensin saisin toimivat neulat kaasareihin noiden suippokärkisten tilalle. En olisi ennen uskonut että rikkaalla seoksella voi putkissa paukkua, mutta nyt on sekin koettu. Suutinta kasvattamalla pauke ja nykiminen nimittäin vain paheni.

Niin muuten se oli Hondan K7 750 vm.77 jonka kaasareista ne neulat siirty Kiinan Keihineihin ja alko rokkaa

[Justeeri]

Matilla on tallisissa lohkoa jonoksi asti. Hyvä meininki!

Pitää aloittaa sytkän ajoituskokeilut heti kunhan ensin saisin toimivat neulat kaasareihin noiden suippokärkisten tilalle. En olisi ennen uskonut että rikkaalla seoksella voi putkissa paukkua, mutta nyt on sekin koettu. Suutinta kasvattamalla pauke ja nykiminen nimittäin vain paheni.

Niin muuten se oli Hondan K7 750 vm.77 jonka kaasareista ne neulat siirty Kiinan Keihineihin ja alko rokkaa

Kiitos tiedosta!

Pikaisella etsinnällä saattaisi olla vaikka tällainen:
https://www.ebay.co.uk/itm/77-78-HONDA- ... 2113848506
Nyt pitäisi vielä selvittää neulan valmistekoodi, niin osaisi paremmin tilata. Oma neula on selvästi suipompi kuin tuo.

[MATTI]

Matilla on tallisissa lohkoa jonoksi asti. Hyvä meininki!

Pitää aloittaa sytkän ajoituskokeilut heti kunhan ensin saisin toimivat neulat kaasareihin noiden suippokärkisten tilalle. En olisi ennen uskonut että rikkaalla seoksella voi putkissa paukkua, mutta nyt on sekin koettu. Suutinta kasvattamalla pauke ja nykiminen nimittäin vain paheni.

Niin muuten se oli Hondan K7 750 vm.77 jonka kaasareista ne neulat siirty Kiinan Keihineihin ja alko rokkaa

Kiitos tiedosta!

Pikaisella etsinnällä saattaisi olla vaikka tällainen:
https://www.ebay.co.uk/itm/77-78-HONDA- ... 2113848506
Nyt pitäisi vielä selvittää neulan valmistekoodi, niin osaisi paremmin tilata. Oma neula on selvästi suipompi kuin tuo.

Mulla on kädessä pari sellaisia neuloja F2051E

[antsu]

On se fakiiri.Simapäissään taikoi neulat esiin
kuin taikuri kanin hatustaan.

[MATTI]

On se fakiiri.Simapäissään taikoi neulat esiin
kuin taikuri kanin hatustaan.

Shima päishän se vaan tahtoo onnishtuukin