Sekalaista ongelmaa...

[Justeeri]

En osaa muuta kuin kertoa oman Uralin käynnistysmetodeista. K-68 kaasarit siis myöskin käytössä. Kaasareiden ryyppyvipuja en käytä ollenkaan, kun niiden kanssa laite ei sen paremmin käynnisty. Kaasareiden tulvitus ja Siperian ryyppyläppä raolleen toimii parhaiten. Polkiessa kaasukahvaa ei avata ollenkaan, koska silloin se ei edes yritä käynnistyä. Kun kone ensin on käynyt muutaman poksauksen niin kaasukahvaa raotetaan hyvin varovasti, että nousee normaaliin tyhjäkäyntiin. Jos kaasukahvan avaa liian nopeasti niin silloin kone tukehtuu. Tällä metodilla yleensä muutamalla polkaisulla käynnistyy.

Jos sinulla kone ei edes hörähtele ja yritä käynnistyä niin silloin väitän seoksen olevan liian pielessä kylmäkäynnistystä ajatellen. Kokeile kaasukahva kiinni?

[Justeeri]

Tämä kirjoitus kuuluu "tulipahan tehtyä" osastoon.

Katselin juutubesta videon, missä Venäläinen seppä korjasi väljiä laakerin sovitteita elektrolyysillä. Tämä oli minusta aika mielenkiintoinen idea, koska olen törmännyt näihin tilanteisiin, missä laakeri ei istu niin tiukasti kuin olisi sen edun mukaista.

Idea on melko yksinkertainen. Otetaan palanen jotain sinkkipitoista ainetta ja juottamisessa käytettävää happoa. Kääritään sinkkipalanen kankaaseen ja kastellaan se hapolla. Tämän jälkeen akun miinusnapa käsiteltävään kohteeseen ja plus napa hapotettuun kankaaseen. Sitten sivellään kohdetta kankaalla ja uutta pintaa pitäisi muodostua siihen.

Videolla se oli vaan niks naks... ja tuli hirveän hyvä.

Ajattelin testata tätä, kun jos se toimisi niin tarvetta varmasti ilmenee. Esimerkiksi seuraavassa lättäpään kampuran etu- ja takalaakerin asennuksessa.

Tulos..? No, jotain pintaa kyllä näyttää muodostuvan... Käytin K302 kaasarin luistia luovuttavana metallina, sen kummemmin tietämättä sisältääkö se sinkkiä vaiko ei?

Mutta tuota pintaa ei kyllä pysty millään omistamallani mittalaitteella mittaamaan. Yleensä jos laakerin sovite on väljä niin voidaan puhua satasista... jos tuota ei voi edes mitata niin onko sillä mitään käytännön merkitystä?

Voihan se olla, että käyttämäni raaka aine ei sovellu tähän tarkoitukseen. Pitää varmaan etsiä se sinkkiämpäri jostain.

pinta.jpg (101.41 KiB) Katsottu 2823 kertaa

[kalkkuna]

Voihan se olla, että käyttämäni raaka aine ei sovellu tähän tarkoitukseen. Pitää varmaan etsiä se sinkkiämpäri jostain.

Tossa näemmä 13 vuoden takaa... Eipä sinkki pysyny, oli kyllä iha huitasemalla koittettu ja lähinnä leikin elektrolyysillä (viimesellä kolmanneksella sinkki). Ruosteen imemiseen sähkö kyllä toimii kotioloissakin. Jopa helpohkoa.

[Justeeri]

Tuo minun kötöstys ainakin pysyi kiinni, kun sitä rätillä pyyhin. Voisiko se happamuus auttaa tässä asiassa jotain?

[MATTI]

Itse olen tuollaisia sovitteita säädellyt pyöltämällä ensin pinta , ja sitten hionta tai sorvaus määrämittaan..pyöllettyyn pintaan voi sitten laittaa vielä vaikka lukitetta, se pysyy siinä napakasti..usein ei tarvi sitäkään jos kyseessä on tavan laakerisovite.

[Kaljee]

Mielenkiintoinen korjaustapa Erilaiset sähköiset pinnoitustavat esimerkiksi nikkelillä ja kuparilla missä osat upotetaan kokonaan altaaseen happo/etikka/suolaliuokseen ja päällystetään tällä tavoin on tullut internetissä vastaan (electroplating). Mutta tuommoinen tarkempi täsmäkorjaus vaikuttaisikin kätevältä.
Onkohan saamaasi pinnoitetta mahdollista saada "muutamaa molekyyliä" paksummaksi kerrokseksi, ja jos näin on niin uskoisin sen vaativan myös aikaa? Esimerkiksi noita mainitsemiani päällystyksiä jos oikein muistan niin altaaseen upotettuna ainevahvuuden kasvu oli luokkaa mikrometri minuutissa. Yhden sadasosamillimetrin kasvatus vaatii siis 10 minuuttia, ja näin olettaen oikein vahva kuuden satkun ainekerros olisi kankaalla töpöttäen tunnin työmaa

[MATTI]

Tuossa kuvakaappaus kun jouduin "turvottamaan" pyöltämällä hieman alimittaisia nepparin laakerikauloja kuulalaakereiden pysyvyyden varmistamiseksi..eli, ensin pyöllyksellä turvotus muutamia satkuja/kymppejä perushalkasijaa..ja sitten sorvaus/hionta määrämittaan ja kevyt laakerilukite ja painetaan laakerit kiinni. Trevlig resa.

[kalkkuna]

Kun siirtää metallia miinuksesta plussaan veden läpi se on vaan siirtoa. Peittaamalla pinta on auki ja siihen voi oikeesti kiinnittyä.

[MATTI]

Uudehkoa Ural 750 2wd mopoo purettaessa tuli harmittava ongelma..pyörä menee siis uudelleen pohjustus pinnoitukseen ja maalaukseen ja kaikki puretaan palasiks,,no irrotin takaswingiä ja oli tarkoitus ottaa perä irti. Kardaaniakseli on niin lujassa kiinni kardaanin taka nivelosassa ,että ei liiku mihinkään..no ajattelin että otetaan kiilapultti pois ja irrotetaan koko nivel,,,ei irtoa vetopyöränpooreista millään...voi paska.No pitää alkaa tekee jotain levittävää ulosvedintä tai irrottaa perä ristikosta...

[Justeeri]

Onkohan saamaasi pinnoitetta mahdollista saada "muutamaa molekyyliä" paksummaksi kerrokseksi, ja jos näin on niin uskoisin sen vaativan myös aikaa? Esimerkiksi noita mainitsemiani päällystyksiä jos oikein muistan niin altaaseen upotettuna ainevahvuuden kasvu oli luokkaa mikrometri minuutissa. Yhden sadasosamillimetrin kasvatus vaatii siis 10 minuuttia, ja näin olettaen oikein vahva kuuden satkun ainekerros olisi kankaalla töpöttäen tunnin työmaa

Tästä varmastikin on kyse, että tuntuvan pinnan saaminen vaatinee toistoa ja kärsivällisyyttä. Oletan, että sen hapon tarkoitus on nopeuttaa prosessia niin, ettei tarvitse montaa päivää sivellä. Tuossa kuvassa näkyvä pinta oli ihan muutamalla pyyhkäisyllä vedetty. Kyllähän sadasosankin kerros jo auttaa rajatapauksiin missä on vielä jotain pitoa jäljellä. Luotettavin korjaus tietenkin tulee tuolla Matin kuvaamalla tavalla.

[Uskila]

Uudehkoa Ural 750 2wd mopoo purettaessa tuli harmittava ongelma..pyörä menee siis uudelleen pohjustus pinnoitukseen ja maalaukseen ja kaikki puretaan palasiks,,no irrotin takaswingiä ja oli tarkoitus ottaa perä irti. Kardaaniakseli on niin lujassa kiinni kardaanin taka nivelosassa ,että ei liiku mihinkään..no ajattelin että otetaan kiilapultti pois ja irrotetaan koko nivel,,,ei irtoa vetopyöränpooreista millään...voi paska.No pitää alkaa tekee jotain levittävää ulosvedintä tai irrottaa perä ristikosta...

Terve


Voi olla myös pari laakeria tiukassa...

2WD perä

2WD kaput.jpg (726.53 KiB) Katsottu 2744 kertaa

Sivuvaunuun veto

vaunuveto.jpg (102.57 KiB) Katsottu 2744 kertaa

[MATTI]

Olikohan tuon uudemman mallin hyviä ristikoita kuinkakin saatavissa?? sivariin/perään.

[Uskila]

Terve


Miten lie kuka hoitaa tulevaisuudessa tuon varaosien saatavuuden...

Kurkkaa tonne ---->>>>>>. https://live.uralcatalog.com/details/35760

[MATTI]

Joopa hyvin on mopo talvisuolassa hapettunut...moottoria ei saa irti ennen kuin sahaa moottorin kiinnityspultit poikki runkoputken ja lohkon välistä...ei liiku vaikka yrittää vetää pulttipyssyllä holkin ja voidellun hienokierremutterin avulla,,kiinni on lohkossa ja pysyy..en ole tuollaiseen vielä ennen törmännyt. Nyt on pultit katkottu, ja jämät on lohkon sisällä kun paska junttilan tuvassa...mutta moottori /voimapaketti on irti. Seuraavaksi mietitään millä hitolla ne pultinjämät saa sieltä lohkosta pois..kun ne ei edes sillä hienokierre mutterilla/pulttipyssyllä lähtenyt...

[Uskila]

Terve


On näköjään terva unohtunut kokoonpanolinjalta, kun on laitettu kiinnityspultit lohkoon...

[MATTI]

No nyt aletaan olee loppusuoralla..eihän tässä purkuoperaatiossa ole mennyt ihan viikkoakaan vielä...no onhan tuossa vielä tuon koneen purku edessä, kun ne perke..leen pinnapultitkin pitäis saada sieltä sisältä jotenkin pois...Mutta sellaista kysyn 2wd tietäjiltä että kuinkas tiukassa se sivuvaunun vetoakseli on siellä laakeri pesässä..kun alkaa hirvittää puskea sitä ,,kun ei hievahdakkaan??no ei tässä kyllä mikään ole lähtenyt ilman väkivaltaa,, ei kaikki silläkään..

[Uskila]

Terve


Yksi laakerin kaula, niin pitäisi lähteä ulos vetämällä ja toinen laakeri on tossa booriholkissa...

2WD akseli

[MATTI]

Ok..eli lisättään WOIMAA kuten joka hiton osassa on ollut tarve..jopa linkkukeulan ylä päätytylppa (sellainen alumiini) tulppa joka ei oikeastaa pidä kiinni juuri mitään..oli niin tiukasti jumissa että enemmin meni voidellusta tulppamutterista kierre kun se lähti kokonaan irti...

[jasu]

Nyt on pultit katkottu, ja jämät on lohkon sisällä kun paska junttilan tuvassa...mutta moottori /voimapaketti on irti. Seuraavaksi mietitään millä hitolla ne pultinjämät saa sieltä lohkosta pois..kun ne ei edes sillä hienokierre mutterilla/pulttipyssyllä lähtenyt...

Varmaan kaikki on jo tiedossa, sotketuista aineista mitkä vois toimia. Yksi itseni yllättänyt seos on ATF-asetoni 50/50 suhteella. Laakeaan astiaan, lohko sinne ilman öljypohjaa niin ei tarvi niin älytöntä määrää, lämpöä, aikaa ja miksei lämmitettynä ultraäänipesuriakin..?

Osaa tosin joskus ottaa niin järjettömän tiukkaan kiinni, teräspultti alumiiniin suolaveden kanssa, ettei ehjänä alumiiniosa anna periksi. Tuossa tosin toivoisi että ei isommin lohkoa tulisi teurastettua...

[MATTI]

Nyt on pultit katkottu, ja jämät on lohkon sisällä kun paska junttilan tuvassa...mutta moottori /voimapaketti on irti. Seuraavaksi mietitään millä hitolla ne pultinjämät saa sieltä lohkosta pois..kun ne ei edes sillä hienokierre mutterilla/pulttipyssyllä lähtenyt...

Varmaan kaikki on jo tiedossa, sotketuista aineista mitkä vois toimia. Yksi itseni yllättänyt seos on ATF-asetoni 50/50 suhteella. Laakeaan astiaan, lohko sinne ilman öljypohjaa niin ei tarvi niin älytöntä määrää, lämpöä, aikaa ja miksei lämmitettynä ultraäänipesuriakin..?

Osaa tosin joskus ottaa niin järjettömän tiukkaan kiinni, teräspultti alumiiniin suolaveden kanssa, ettei ehjänä alumiiniosa anna periksi. Tuossa tosin toivoisi että ei isommin lohkoa tulisi teurastettua...

Vois hyvinkin kokeilla ennen kun alkaa purkaa koko kakkaraa...saisihan se siinä litkussa olla useamman päivän.

[Kaljee]

Mikä kumman tulvan alle jäänyt yksilö Matilla on siellä työn alla? Vai sellainen suolakaivokseen ostettu malli... Töissä on käytetty hyvällä menestyksellä jumiutuneiden osien irroitukseen paineilmatalttaa sen jälkeen kun sellainen hankittiin. Vasaralla ja tuurnalla lyömällä jokin osa ei hievahdakkaan, mutta tuollaisella muutaman sekunnin tärinätuokio jumahtaneeseen kappaleeseen ja avot, usein lähteekin. Hinnasta en osaa sanoa pärjääkö Biltemalaisellakin yhtä hyvin?

[MATTI]

Mikä kumman tulvan alle jäänyt yksilö Matilla on siellä työn alla? Vai sellainen suolakaivokseen ostettu malli... Töissä on käytetty hyvällä menestyksellä jumiutuneiden osien irroitukseen paineilmatalttaa sen jälkeen kun sellainen hankittiin. Vasaralla ja tuurnalla lyömällä jokin osa ei hievahdakkaan, mutta tuollaisella muutaman sekunnin tärinätuokio jumahtaneeseen kappaleeseen ja avot, usein lähteekin. Hinnasta en osaa sanoa pärjääkö Biltemalaisellakin yhtä hyvin?

No muutama talvi ajella hesassa työmatkoja suolavedessä tekee ihmeitä ehjempäänkin mopoon...

[Kaljee]

Ahaa, eli tämä "suolakaivokseen" hankittu malli siis. Siinä ei montaa vuotta tosiaan tarvita sitä lajia että kaikki tolkullisetkin paikat ovat jumissa... Aikaa ja irroitusöljyä, niin saattaa päästä myöhemmin vähemmällä puurtamisella. Itselläni tuppaa yleensä vain olla sitä intoa tekemiseen enemmän mitä hermoja odotella useampaa vuorokautta että paikat saisivat pehmetä

[Iris Heart]

Varmaan kaikki on jo tiedossa, sotketuista aineista mitkä vois toimia. Yksi itseni yllättänyt seos on ATF-asetoni 50/50 suhteella.

Itsellä ollut jo vuosia ATF asetooni seoksia spraypulloissa, ainoa ongelma tuolla seoksella on että se ei oikein sekoitu pysyvästi, tunti kaks ja alkaa taas erottumaan toisistaan. Pullossa ei niin ongelma kun vähän ravistaa, mutta isommassa astiassa voi joutua soppaa käydä hämmentämässä jos meinaa pidempään antaa muhia.

[MATTI]

No nyt on "suolakaivoksen mopoilijat" kerhon mopo purettu osiin,,tai kaikkihan ei vieläkään tekniikan osalta ole "osina" kun niitä ei ole saatu irti toisistaan,,mutta pääosin kaikki runko-osat ovat valmiina lähtee uusiin pohja- ja pintakäsittelyihin. Tekniikan parissa painitaan täällä Turengissa vielä pidempi tovi.

mopo palasiks.jpg (503.24 KiB) Katsottu 2523 kertaa

[Justeeri]

Vaihteeksi taas pohdintaa. Törmäsin artikkeliin missä selitettiin venttiilien ja nostimen keinujen välistä geometriaa. Artikkeli löytyy oheisesta linkistä, jos joku kokee mielenkiintoa asiaan perehtyä:

https://www.eatonbalancing.com/2007/12/ ... -geometry/

Opin taas uutta. Tiivistettynä, tavoiteltava geometria olisi sellainen, että kun venttiili on suljettu niin nostimen keinun pää olisi venttiilin varren keskilinjasta hieman sisään päin. Kun venttiili avautuu puoleen väliin niin keinun pää siirtyisi venttiilin varren keskilinjasta hieman ulos päin. Kun venttiili on täysin auki niin keinun pää palautuisi takaisin aloituskohtaan, eli venttiilin varren keskilinjasta sisään päin.

Kun nyt olen tätä geometriaa tutkinut kaksilla eri Uralin kansilla, missä toisissa vanhan malliset keinut ja toisissa uuden mallin keinut, niin kummassakaan ei tuo edellä selitetty geometria oikein toteudu:

Kun venttiili on kiinni niin keinun pää on kyllä keskilinjasta sisään päin. Kun venttiili avautuu niin keinun pää siirtyy keskilinjasta ulos päin. Mutta kun venttiili on täysin auki niin keinun pää siirtyy edelleen ulkoreunalle päin, eikä siis palaudu alkukohtaan. Eli nyt kohdistuu maksimaaliset sivuttaissuuntaiset voimat venttiiliohjureihin.

Jos näin käy, niin silloin keinu on liian matalalla pukilla. Eli keinujen alle pitäisi laittaa korotuspalat. Asiaa ei siis voi korjata asemoimalla keinua sivusuunnassa, vaan ainoastaan korottamalla pukkia.

Käytännön testailua:

Laitoin 1.5mm prikat pukin alle. Nyt tapahtuu juuri niin, kuin mitä linkkaamassani artikkelissa kehoitetaan tavoittelemaan. Nokan kärki alkaa siirtyä venttiilin varren pään ulkoreunalle ja kun venttiili on kokonaan auki niin se palautuu takaisin aloituskohtaan.

Aika isosta korotuksesta tässä nyt on kyse, jos kansia haluaisi näin parantaa.

Minun on pakko olettaa, että tämä alkuperäinen geometria Uralin kansissa on tehtaalla päätetty, koska keinujen korkeudet ovat tietääkseni kaikki vakiomittaisia? ...Vai ovatko?

Suuri filosofinen kysymys tietenkin on, että miksi Uralin venttiilikoneiston geometria ei ole suunniteltu optimaalisesti? Tämähän siis aiheuttaa nopeampaa kulumista ventiiliohjureissa, koska sivusuuntaista voimaa kohdistuu enemmän. Vai onko se niin, että Uralin kansilla ei ole tarkoituskaan ajella montaa tuhatta kilometria...?

Ja toinen kysymys, että onko kukaan koskaan yrittänyt korjata tätä geometriaa laittamalla korotuspaloja keinujen pukin alle? Jotenkin epäilen, että ei... koska olisin varmasti asiasta kuullut?

[kalkkuna]

Voiko tankojen pituudella säätää tilannetta?

[Justeeri]

Mikäli oikein ymmärrän niin Uralin kansissa ainoastaa keinun korkeus suhteessa venttiilin varren päähän vaikuttaa tuohon asiaan? Eli joko korottamalla pukkia tai vastavuoroisesti että venttiilin varret olisivat lyhyemmät. En tiedä mitä tapahtuu jos keinun nokan päätä hioisi matalammaksi...?

[Kaljee]

Tuota se kuuluisa geometria siis tässä suhteessa tarkoittaa! Paljon siitä on ollut aikoinaan puhetta mutta kukaan ei ole oikein tiennyt että mitä se sitten tarkoittaakaan. Kun aikoinaan peltoautona toimineeseen sierraan laitettiin jyrkempää nokkaa, ja venttiilinvälykset eivät millään pysyneet kohdillaan päivää pidempään

Artikkelin kuva oli hyvin havainnoiva, vaikuttaako Uralissa tuohon myös työntötangon sekä itse venttiilin pituus? Rempattuun kanteen äkkiä voisi kuvitella että milli tai puolitoista tulisi huonossa tapauksessa eroa jo venttiilien pituusheitosta sekä uudesta istukasta?

YBM-70-Rocker-Arm-Geometry-full-page.jpg (134.09 KiB) Katsottu 2488 kertaa

[Justeeri]

Minäkin käsitin aikaisemmin, että kunhan keinun nokka pysyy keskikohdan tuntumassa niin se on hyvä geometria. Asia taitaa olla monimutkaisempi.

Väkästelin pienen havaintovideonkin. Ainakin siitä näkee mikä vaikutus tuolla korkeudella on geometriaan. Punainen nokka on suurpiirteinen lähtötilanne ja vihreä nokka tavoite. Vihreä nokka ei vänkää venttiiliä sivusuuntaan.