Sekalaista ongelmaa...

[hyvonenh]

Urren kansissahan on kahta ikäluokkaa, vanhemmat kannet joissa rautaset putkilot kanteen istutettuina matalien keinupukkien kera , ja sitten ne uudemmat jotka on alumiinitasoilla ja korkeempi keinupukki. Näitä ei tietenkään ole tarkoitus sekoittaa keskenään.
Siihen keinuvivun asentoon vaikuttaa vielä venttiilin pään ulkonema kannesta , monasti se tulee seetirenkaan kuluneisuudesta johtuen liian ylös. Tietty jos on uusi seeti , niin voihan se olla turhan paljon korkealla sylinteriin päin.
Vielä yksi vaikuttava tekijä on keinuvivun kuluneisuus venttiiliä vasten ja kuinka monta kertaa sitä on tahkon kupeeseen tasoiteltu...
Keinuvivun pitäisi oikeesti osua vähän venttiilin pään keskilinjasta sivuun , jolloin venttiili pyrkii pyörimään koneen käydessä. Tästä tuloksena parempi tiiviys ja kestoikä.

T.hh

[Justeeri]

Tämä tosiaan voisi olla validi selitys, että venttiilin istukat ovat sen verran syvällä, mistä johtuu tuo geometrian virhe. Eipä tullut tämä mahdollisuus mieleen.

Varmaan ns. "järkevin" keino korjata tilannetta (jos ajatellaan kerrannaisvaikutusten välttämistä), olisi lyhentää venttiilin varsia. Jos pukkien alle lisää korkoa, niin alkaako sitten jo työntötangot käydä lyhyiksi ja keinut hakkaamaan venttiilikoppia. Oikeasti järkevin vaihtoehto olisi tietenkin vaihtaa venttiili-istukat, mutta se ei ole tässä tilanteessa realistista. Jotain asialle kuitenkin huvittaisi tehdä, kun alkaa riittää nämä kansiremontit nyt vähäksi aikaa.

[hyvonenh]

Joskus on sattunut kohdalle semmonenkin venttiili/lukko/lautanen yhdistelmä jossa ventiilin pää jää kuopalle lautasen sisään ja keinuvipu ottaa "kainalostaan" kiinni lautasen reunaan ...
Eipä näissä muu auta kuin syvä huokaus ja takasin remontin korjuuseen.

T.hh

[Justeeri]

Kaiken maailman simulaatioita ajettuani olen tullut siihen johtopäätelmään, että keinun nokan liikettä venttiilin päässä on mahdotonta arvioida luotettavasti, jos keinun nokan pää ei ole täsmälleen puoliympyrän muotoinen. Tässä tapauksessa ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi mittaaminen, että kun venttiili on täsmälleen puolivälissä niin täytyy muodostua 90 asteen kulma venttiilinvarren ja keinun nokan pään ja keinun akselin keskipisteen välille. Mutta eipä tämäkään mittaaminen ole ihan heittämällä onnistu, jos ollenkaan.
Joten lainatakseni hh:ta, syvä huokaus ja leuka kohti rintaa.

[Justeeri]

En tiedä onko tämä kovinkaan kiinnostavaa tietoa kenellekään muulle, kuin minulle itselleni.. Mutta ajattelin tuhlata tämän päivän laskeskelemalla ja mittailemalla jonkinlaista kaavaa, millä voisi arvioida venttiilin ja ohjurin välystä Uralin kannessa. Kun tiedetään paljonko venttiili heiluu edestakaisin ohjurissa, vaikka heittokellolla mitattuna, niin tästä voi suurin piirtein laskea millainen välys siellä on. Tuo kerroin on ns. "noin keskiarvo"... koska nuo mittaukset eivät muuttuneet lineaarisesti.

Venttiilin välys ohjurissa.jpg (78.53 KiB) Katsottu 12698 kertaa

Amerikan Ural manuaali esittää hylkyrajaksi, jos venttiili heiluu ohjurissa 0.25mm venttiilin varren päästä mitattuna.
Tällöin ylläolevan laskukaavan mukaan venttiilin varren ja ohjurin välinen välys on karkeasti noin 0.15mm.

Koko tämän harjoituksen ideana oli saada perspektiiviä, että minkä verran venttiili voi heilua ohjurissa, ja paljonko se tarkoittaa numeroina.
Itseäni yllätti tuo, että jopa 0.05mm uusilla koneistusvälyksillä lautanen voi heilua noinkin paljon! Kun ajatellaan, että tuollainen 0.1mm liike näkyy jo aika selkeästi silmämääräisestikin ja helposti ajattelee, että nyt se heiluu milli kaupalla.

Omissa kansissa on K-Linet asennettu ohjureihin. Olen ymmärtänyt, että riippuen ohjurin materiaalista riippuu myös paljonko on minimivälys pakoventtiilissä, että ei tule kiinnileikkaamista. Osaisikohan kukaan arvailla, että paljonko tuollaisella K-Line ohjurilla se välys olisi suositeltavaa olla?

[Iris Heart]

En tiedä onko tämä kovinkaan kiinnostavaa tietoa kenellekään muulle, kuin minulle itselleni..

Täällä bingo, just on itsellä edessä kansiremontti kun heiluu vena ohjurissa semmoisen puolisen senttiä puolelta toiselle ja puristuksia karvan päälle 2 kiloa kun ei vena enään kunnolla tiivistä pilalle syödyissä istukoissa.

[Justeeri]

Auts, nyt on välystä.
Oliko tämä saman mopon kansi, millä pääsit jo ajelemaan? Ihan mielenkiinnosta tässä kyselen, oliko kansi kunnossa kun kasasit?

[Iris Heart]

Auts, nyt on välystä.
Oliko tämä saman mopon kansi, millä pääsit jo ajelemaan? Ihan mielenkiinnosta tässä kyselen, oliko kansi kunnossa kun kasasit?

Juu samat kannet pyörineet tuossa mopossa jo pidempään, olivat "kunnossa" ensimmäisen ja toisen remontin jälkeen vielä, hiukan oli ottanut sisäpinta osumaa sirpaleista, mutta omaan silmään oli vielä käytettävissä. Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin starttaaminen hankaloitua, sai polkea kuin tulpatonta mopoa kylmänä, lämpöisenä sitten hörähti melkein aina ensimmäisellä käyntiin.
Puristuksia kylmänä testatessa öljyn kanssa oli toisessa pytyssä 4 ja toisessa 2 kiloa, en sitten millään uskonut että almotin sylinterit ja männät vajaan parinsadan kilometrin ajamisen jälkeen olisivat mitenkään väljistyneet, joten kansi irti 2 kiloisesta, venan jousi pois ja venahan tippui kannesta itsestään.
Kokeilin takaisin ohjuriin venaa ja sehän oli kuin patonkia messuhallissa heilutellessa.

Ihmeen nopeasti kuitenkin tuli tuo välys tuohon, meinaan kun sain kolmannen kerran koneen kasaan, se lähti kylmänäkin melkein kerrasta aina käyntiin kun starttasi kuin vanhaa ICtä, eli pari kertaa ryypyllä pyörittää konetta ilman sytkää, sytkä päälle, napakka potkasu ja kypärä päähän.
Ehkä viikon, kaks ehdin ajella ja ei sitten enään millään meinannut kylmänä startata, sai siis oikeasti ihan hiki hatussa polkea.

Nyt kun kuvastakin katsoo tuota pakovenaa, taitaa ihan silmällä nähdä ettei istu ihan seetiin joka kanssa näyttää murtuneelta.

[Justeeri]

Oliskohan murtunut seeti sitten päässyt liikkumaan ja alkanut vängätä venttiiliä vinoon? Se on kuitenkin lohdullista, aina jos vian aiheuttaja löytyy. Kun silloin sen voi ainakin yrittää korjata.

Veikkailen, että jokin tarina odottaa löytäjäänsä myös siinä 4 kilon pytyssä.

[Justeeri]

Venttiilijousisarjan mukana tuli 4mm paksut eristelevyt jousien alle. Ilmeisesti nämä on tarkoitettu Dneprin kansiin, ja Uralin kansissa pois jätettäväksi. Mutta olisiko siinä mitään järkeä laittaa nämä eristelevyt Uralin kansiin?
Huolenaiheena tässä on se, että jouset puristuvat 4mm tiukempaan, mikä on jo aika paljon, etenkin uusien jousien kanssa.

[Kaljee]

Venttiilijousi ei varmaankaan pane pahakseen vaikka sen ja sylinterikannen välissä olisikin jonkinlainen lämpöeriste. Mutta tuo 4mm lisäpuristus lienee jo nostavan jousivoimaa melko raakasti venttiilikoneiston muun kestoiän kannalta, ja jääkö tuolloin puristuneen jousen kierteiden väliin kuinka paljon välystä ( 1-2mm vähintään? ) Ettei jousi nyt sentään aivan kokonaan painu tuolla määrällä vielä kasaan ja "pohjaisi"?

Tämän kirjoituksen henkilöllä on käynyt uudemman seiskapuolikkaan moottorin kanssa niin että kaikki välikkeet jousen alla olisivat olleet tarpeen
Artikkelissa myös kuva puretusta Mazdan wankelmoottorista, työtilana tietysti olohuone missä kaiketi kokolattiamatto
https://www.sevarg.net/2019/09/29/a-tales-of-ural-head/

[Justeeri]

Ihmeellisiä on monet tavat millä nämä voivat hajota. Mutta terveellinen varoitus olla ottamatta turhia riskejä muuttamalla toleransseja.
Harmi, kun sellaista eritemateriaalia ei ole vielä keksitty, mikä olisi ohutta, kestävää ja eristävää samaan aikaan. Laitan siis uudet jouset ilman eristeitä, kuten on aikojen alusta asti tehty. Vanhat jouset olivat jopa 2mm kuoleentuneet.

[jasu]

Artikkelissa myös kuva puretusta Mazdan wankelmoottorista, työtilana tietysti olohuone missä kaiketi kokolattiamatto
https://www.sevarg.net/2019/09/29/a-tales-of-ural-head/

Sattuuhan noita, hyviä työtilojen kuvatuksia. Pari kuvaa omasta suorituksesta..:




Kuvassa mukana nyt ajokorttia opiskeleva tapaus, taitaa olla parivuotias kuvanottohetkellä. Vertailumittauksissa Citroen Sm:n ja Maserati Merak SS:n sylinterikannet, olohuoneessa luonnollisesti, ja jopa ilman hellasäröä...

[Justeeri]

levyt1.jpg
levyt2.jpg
Paskimmat on jo kierrätyksessä, mutta keräilly talteen ns käyttökelposia... Nää kaikki saa nyt lähtee tallista, mukana muutana käyttökelpoinen. Referenssinä Ukrainalaisia kattopeltilevyjä mukaan (älä käytä niitä mihinkään).

Kuka haluaa niin lähetän. Maksa sitte mitä haluat kun olet paketin tutkinu.

Vastoin Sasun suosituksia, nyt on yksi kesä ajettu kattopelti kytkinlevyllä. Oli pakko laittaa tuo, että sain paksumman välilevyn sopimaan. Ei tuossa niittauksien puolesta mitään ongelmaa ilmennyt, mutta oudosti on lähtenyt lohkeilemaan reunoilta. Myöskin pelti on hävinnyt samasta kohtaa... mikäli siellä on sitä ollut alunperinkään. Mutta erikoista kumminkin.

kattopelti.jpg (304.9 KiB) Katsottu 12339 kertaa

Kytkintappien ruuvit oli löysällä, sai yhdellä kädellä auki. Bilteman kierrelukite näköjään kyykkäsi totaalisesti.

[MATTI]

Onko tuo levyn"kitkapinta" sulanut kun muovimatto..ja ottanut kontaktia vain tuosta sisäosastaan.....aika kelvotonta laatua on kyllä.

[Justeeri]

Siltä vaikuttaa, että vain 50% kitkapinnasta on osallistunut hommiin. Ihme kyllä, kytkin pelasi moitteettomasti. Pahimmassa tapauksessa joudun laittamaan tuon levyn vielä takaisin, jos parempaa ohutta levyä ei löydy. Mutta turha mennä asioide edelle... Tämä on siis purettu lättäpäästä. Vauhtipyörä heiluu, kun meisselin kärjellä nostelee. Epäilen että laakerin sisä- tai ulkokoolissa välystä.

[MATTI]

-..tai laakerin kuulahäkki rikki. tai...........

[kalkkuna]

Vauhtipyörä löysällä?

Etupäässä kun kuulat menee samalle puolelle loppuu meno siihen. Takapää ny vois vempata hajonneellaki häkillä?

[MATTI]

Vauhtipyörä löysällä?

Etupäässä kun kuulat menee samalle puolelle loppuu meno siihen. Takapää ny vois vempata hajonneellaki häkillä?

Mun "uudella" -1994 ,650 uralilla oli ajettu hieman alle 2000 km kun Ouluun matkalla alkoi ennen Vaalaa kone täristää ja huomasin kun sytkän ajoitustulppa singahti pois paikoiltaan...no siitä tulpan reijästä ruuvarilla tökkimällä huomas että vauhtis heiluu...no porukan tytöt oli jo vaalan leirialueella odottamassa ja tuli hinaa meidät poijaat leirille...no siinä sitten vaan iltanuotiolla kone irti ja soitto Oikarisen Mikolle joka hommas varaosia mukaan ja soitti Grärdingille ja me mentiin poikain kanssa Gärdingin pajalle, jossa vaihdettiin kampiakselin takalaakeri,,siis josta oli laakerihäkki irti..no siitä sitten ehjä kone mukaan ja leirialueelle ja pistettiin kone takas ja matkaa jatkettiin, kunnen se sitten taas joskus katkeaa...

[Justeeri]

Viimeksi kun viime kesänä mittasin tuon vauhtipyörän heilumisen niin oli "vain" 0.1mm. Nyt se onkin sitten vähän enemmän.




Vauhtipyörä on hyvin kiinni ja laakeri on ns laatu merkki, jos näistä muutamien eurojen laakereista voi edes niin sanoa. Hauskuuksia horisontissa.

[MATTI]

Kampuran etulaakeri taitaa olla heikompana useimmin laakerihäkiltään sökö ,kun takalaakeri ja se on työläämpää tarkistaa. Mutta jos vauhtis on kiinni hyvin..on laakerihäkkivaurio varsin yleinen toinen vaihtoehto. Laakerivaurio aiheuttaa harmittavan usein myös kampiakselin limppuun särön ,,jonka havaitseminen linkopellin alta ei ole ihan helppoa...eli usein haasteita riittää sen verran että kehtaa kehua harrastukseksi.Laakerihäkki vaurio kyllä yleensä antaa rajummat välykset kun videolla on..jos laakerit on C3 perusvälyksellä ja hieman jo kuluneet voi tuolla vipuvarrella olla jo selkeästi mitattavaa välystä tuolla etäisyydellä...

[Justeeri]

Varmaan on aiheellista antaa varoituksen sana tietämättömille, kuten minä.
Nimittäin ihmettelin miksi kytkimen pultit oli niin löysällä, että sai yhdellä kädellä ruuvattua auki... Nyt tuli vastaan tällainen asia, että kierrelukitteilla on vanhenemispäivä. Eli jos purkki on lojunut avattuna yli vuoden, niin sen saa viskata roskikseen!
Muuta syytä tälle pulttien löystymiselle ei oikein ole.

[Iris Heart]

Kertokaapas vanhat mestarit, onko IMZ Uralin kansiin mahdollista kotikonstein vaihtaa sitä pakoaukossa olevaa peltistä huulta mitä vasten pakoputket rytätään "tiiviiksi"?
Kunnostetuissa kansissa oli toinen niistä holkeista lyöty lyttyyn ja ruuvimeisselillä sitä suoristellessa meni aika rumaksi.
Kotikonstein tarkoitan ihan "pihdeillä vanha ulos ja hylsyn kanssa naputellaan uusi sisään" vai meneekö prässi hommiksi?

[Justeeri]

Se pakoaukossa oleva lieriö on kaksiosainen. Takimpana on se supistaja-osa, jota vasten pakokäyrän pää menee, ja supistajaa pitää paikallaan holkki mikä on %#&:n tiukassa kannen pakokanavassa. Jos saat se holkin irti ja löydät jostain uudet hilut niin pitäisihän tuon onnistua.. Varmaan tarvitsee lämmittää se kohta oikein huolella ja mahdollisesti pakoventtiilin aukon kautta jollakin taltalla koittaa varovasti lyödä ne hilut ulos? Jos joku on tämän joskus tehnyt niin kertokoon miten onnistui.

[Uskila]

Terve


Lämpöä ja liukuvasaralla missä on levitettävät kynnet...

Pakoputken holkki

Ohjurin välys.jpg (135.57 KiB) Katsottu 2505 kertaa

[kalkkuna]

Näytti tutulle kuvalle, oli Kotovista.

[Kaljee]

Olipas näppärän näköinen mittaus kuvattuna, joten testasinpa mielipahakseni mokomaa. Onks yli puol millii jo kovin paha?
Venttiili auki parisen milliä mittauksen aikana.
Justeerihan näitä tuossa ylempänä laskeskeli. Taitaa seuraava venttilivarren ylikoko tuoda helpotusta juuri ja juuri sen verran että oltaisiin sallitulla hylkyrajalla... Rahalla ja kierroksella koneistamoon tästä toki parhaiten selvittäisiin, mutta miksi tehdä kerrasta hyvin kun sen voi tehdä kahdesti

Toimintavälys.jpg (106.3 KiB) Katsottu 2428 kertaa

[Uskila]

Terve


Venttiilinohjurin pituus on lättäpäässä melko pitkä, niin tokkopa se välys on kovin suuri tuolla matkalla...

Venttiilinohjuri

Screenshot_20251215-221516.png (520.12 KiB) Katsottu 2422 kertaa

[kmz.k750]

Olipas näppärän näköinen mittaus kuvattuna, joten testasinpa mielipahakseni mokomaa. Onks yli puol millii jo kovin paha?
Venttiili auki parisen milliä mittauksen aikana.
Justeerihan näitä tuossa ylempänä laskeskeli. Taitaa seuraava venttilivarren ylikoko tuoda helpotusta juuri ja juuri sen verran että oltaisiin sallitulla hylkyrajalla... Rahalla ja kierroksella koneistamoon tästä toki parhaiten selvittäisiin, mutta miksi tehdä kerrasta hyvin kun sen voi tehdä kahdesti


Toimintavälys.jpg

Tosi hyvältä kuulostaa mittaukset, ei muuta ku kovaa ajua.
9mm varret, auton tai traktorin venttiileistäkö meinasit yli koot laittaa?
Tässä on hyvä puoli että eivät liian tiukat, ovat nimittäin esim.lättäpäähän vaihtaneet ohjareita huonolla menestyksellä eli liian tiukkoja niin leikkoneet kiinni venttiilit niin kuin ruottalaisilla alukansissa.

[kalkkuna]

r_kokoja.jpg (32.37 KiB) Katsottu 2416 kertaa

9.10 varrella olevat näemmä loppu. Mutta niitäki tulee jossaki vaiheessa lisää.