EU:n katsastusdirektiivin ratkaisu nähdään kevään aikana
Lyhyt lainaus aiheesta, kannattaa toki syventyä edellämainittuun artikkeliin tämän lisäksikin:
Moottoripyöräilijöiden onnettomuudet 2011-2021 -tutkimus
Keskustelu katsastuksesta hiljeni hetkeksi LVM:n selkeän vastauksen vuoksi. SMOTOssa ei kuitenkaan jääty lepäämään, vaan tiedettiin komission esityksen uudeksi katsatsudirektiiviksi olevan tulossa ennemmin tai myöhemmin ja siihen varauduttiin.
SMOTO ja MMAF tekivät vuonna 2023 uuden tutkimuksen onnettomuuksista samalla periaatteella kuin 2012.
https://www.smoto.fi/2024/05/18/moottor ... katsastaa/
Tutkimuksessa analysoitiin Liikennevakuutuskeskuksen Onnettomuustietoinstituutin aineiston pohjalta liikennevahinkojen tutkijalautakuntien raportit moottoripyöräilijöiden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista vuosilta 2011-2021. Yhteensä 192 tapauksesta yhdessäkään niistä tekninen vika ei ollut onnettomuuden välitön aiheuttaja. Vuoden 2012 tutkimusta vastaavilla painotuskertoimilla laskettuna teknisten riskitekijöiden osuus oli yhteensä 0,88 %. Tutkimus uutisoitiin näyttävästi 2024.
Suomessa pyörien tekninen kunto vaikuttaisi olevan oikein esimerkillinen! Ainakin siis kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta. Tilastoihin ei tietenkään päädy tallien perällä oleva kehnossakin kunnossa oleva kalusto millä ei välttämättä ajeta ollenkaan mutta ovat rekisterissä ja kenties vakuutuksetkin juoksevat. Nämä eivät tietenkään aiheuta ongelmia kenellekkään niin kauan kun:
1. Ne pysyvät ajamatta
2. Niillä ajaessa ei satu mitään
3. Jos sattuukin niin hyvät ajovarusteet pelastavat tilanteen?
On oikeastaan hyvinkin yllättävää ettei kuolonkolareiden joukossa ole esimerkiksi yhtäkään huonoista renkaista johtuvaa tapausta. Pidetään hyvää tapaa yllä, siis vastedeskin kumit kunnossa harrastuksen kanssa!
Tässä tilastokäppyrää samaisesta artikkelista:
SMOTO teki vertailun eri maiden liikenneturvallisuustilastojen perusteella. Laskimme vuosilta 2015-2023 liikenneonnettomuuksissa kuolleiden moottoripyöräilijöiden määrän ja suhteutimme luvut kunkin maan moottoripyörien määrään. Tunnusluku on ilmoitettu 100 000 moottoripyörää kohti. Oheiseen kuvaajaan on oranssilla pylväällä merkitty ne maat, joissa ei ole moottoripyörille pakollista määräaikaiskatsastusta.
- Motorcycle-fatalities-2015-2023-1200x869.png (112.09 KiB) Katsottu 470 kertaa
Mikäli katsastuksella olisi tilastollisesti merkittävä vaikutus liikenneturvallisuuteen, tulisi oranssien pylväiden olla pääosin keskiarvoa heikompien liikenneturvallisuuden maiden joukossa vasemmalla. Näin ei ole, vaan ne jakaantuvat keskiarvon molemmin puolin. Suomi ja Alankomaat sijoittuvat tilastossa kärkeen ja kummassakaan ei ole katsastusta.
Ensimmäisenä taulukosta erottaa väreistä ainakin sen, että ne maat jossa katsastusta ei ole käytössä ovat melkoisessa vähemmistössä; 21 vastaan 7.
Palaan tähän tuonnempana...
Toiseksi on ilo huomata että kotimaassamme on hyvin vähäinen määrä motoristien kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Jokainen tapaus on toki liikaa, mutta vetäähän tuo melkein kymmenkertainen uhrien määrä Kroatiassa melko hiljaiseksi. Asukkaita 3,68 miljoonaa. Jos joku tietää paremmin paikallisen liikennekulttuurin tai infrastruktuurin voi toki kertoa mistä ero saattaa johtua?
Lisäksi Virossa on tilastojen valossa kolme kertaa turvallisempaa ajella kuin Liettuassa? Jälleen isoja lukuja... Noissa maissa nyt lienee jo useampikin käynyt, selittääkö joku näkyvä asia tuota eroa?
Sekä molemmissa pyörät käyvät katsastuksissa...
Espanja on mielestäni yllättäen hyvällä sijalla. Mielikuvissani siellä ajellaan täyttä häkää poukkoillen autojen seassa, ajovarusteina sandaalit ja aurinkolasit... Ajokausikin lienee siellä meikäläistä pidempi, joten kalenterissakin olisi enemmän aikaa onnettomuuksille. Mielikuvani lienee väärä?
Kuitenkin kaiken kaikkiaan, onko suomalainen motoristi varsin esimerkillinen asenteeltaan, kalustoltaan/varusteiltaan ja ajotaidoiltaan? Olisiko aiheesta ainetta isommankin kirjoituksen kirjoittamiseksi? Haluaisin kyllä uskoa asian olevan näin. Harvemmin täällä poukkoillaan autojen välissä tai kaahailtaisiin taajamissa päättömästi. Alkoholi ja humalatilakaan eivät ole tainneet enää kuulua motoristin ajonaikaisiin kumppaneihin vuosikymmeniin.
Ylinopeutta on taatusti edes kerran ajanut pyörän selässä ihan jokainen, joka muuta väittäköön korjatkoon moottoristaan sen toisenkin sylinterin käyttökuntoon
Vai selittääkö vähäistä onnettomuusmäärää vähäinen liikennemäärämme eli tyhjyyttään kumisevat tiet
No kuitenkin, pienet taputukset on jokainen kotimainen motoristi ansainnut kalustoon tai ajokilometreihin katsomatta. Pysytään ehjinä ja esimerkillisinä tulevanakin ajokautena!
Lopuksi katsastuksista... Monessa maassa näyttäisi olevan syyningit peruskauraa. Väittäisin että liian monessa. Vaikka suuresta työstä ja vastustuksesta huolimatta katsastuspakko saataisiin nyt torpattua, oletan että asia nostetaan jokusen vuoden päästä taas hiljaa esille. Jollain verukkeella edes vähän pakollista tarkastusta moottoripyörille että saadaan "käytäntö yhteneväksi ja onnettomuudet nolliin". Kannattanee jo henkisesti varautua niin pessimisti ei sitten pety...
Paljonkohan tarkastuksen sisältö eroaa nykyään esimerkiksi Saksan ja Romanian välillä? Mitä asioita ylipäätään tarkastetaan ja onko kyseessä vuosittainen vai harvempi tapahtuma. Onko tietyn ikäinen kalusto vapautettu kokonaan, tai jättääkö tarkastaja ihan suosiolla sen vuosisadan vanhan entisöidyn harrikan polkematta käymään ja tyytyy laittamaan herrasmiessopimuksella raksin ruutuun kunhan renkaat ovat tältä vuosituhannelta eikä hallin lattialle valu liian isoa lammikkoa öljyä?
Vai hylätäänkö "romut" armotta liikennekelvottomiksi, ja tuosta löytyy syy siihen että bemari porskuttaa vuodesta toiseen hyvää tulosta uusien myytyjen pyörien määrässä...
Jotenkin tuntuu että meikäläisellä kaluston laajuudella katsastusinsinööri on kovan paikan edessä jos halutaan yhtenevä ja kansalaisen oikeustajuun käypä rahanarvoinen tarkastus suoritettua. Oli pärrän vuosimalli sitten 1970 tai 2020. Pintapuolinen "ajoonlähtötarkastus" varmasti onnistuu eikä sellaisen kanssa ilmene ongelmia kuin korkeintaan lompakkoaan avaamaan joutuvalla osapuolella. ( Kesäaikaan tosin paikallisella asemalla on aiemmin saanut syödä jäätelötterönkin kahvin kanssa tarkastusta odotellessa. Ei mene käynti aivan hukkaan
)Äkkiseltään ajatellen luulisi että renkaat ja pakoputken äänet ovat sellainen asia mihinkä katsastaja osaisi tai viitsisi puuttua. Voin kuvitella sen keskustelun jos itäpyörän ohjauslaakerin tarkastuksessa huomataan aavistus välystä ja hylkäys uhkaa... Et ehdi suu täynnä jäätelöä selittämään tilannetta. Hylkäys tulee... Pyörä pihalla hylkäyslaput kädessäsi säädät alkuperäisvarusteisiin kuuluvan ohjauksen kitkaiskunvaimentimen kireämmälle, marssit takaisin tiskille ja pyydät aikaa jälkitarkastukseen. Ja sanot että taas toimii. Insinööri repii pelihousunsa kun luulee että hänelle piruillaan. Mutta ottaa pyörän uudestaan tarkastukseen... Ja kas, ei välystä enää, huomaa insinööri... Mutinaa ja päänraapimista... Mitähän Trafin tarkastaja tähän sanoo, miettii insinööri... Mitä hemmettiä, olkoot, turha näitä on testailla kun toimivat kuinka sattuvat... Hemmetin ropposet
Selvät virheet kalustossa kuten mutkalle vääntyneet rungot, katkenneet jarruvaijerit tai vuotavat jarrusatulat, väljät swingin helat, jumiutuneet tai vuotavat loppuunajetut iskarit ym. ovat tietysti asia erikseen. Harvempi tuollaisella taitaa ajella ilman huolen häivää vuodesta toiseen...
Minkähänlaista tilastodataa saataisiin aikaan jos kaikki maamme ajokuntoiset ( eli ne ilman mitään tiedossa olevaa remonttia kesällä ajoon otettavat ) pyörät vietäisiin tältä istumalta oikein kunnon syynäykseen ja otettaisiin selvää onko ongelmia ja millä laajuudella. Jotain aivan varmasti löytyy, mutta se hylkäysprosentti olisi mielenkiintoinen tieto
