Edellisenä päivänä laitoin uudet tulpat, vaihdoin öljypohjan tiivisteen, ajovalon polttimon, säädin sytytyksen kohdilleen ja kävin muutenkin pyörän läpi. Kaikki vaikutti olevan kunnossa. Pieni lenkki kylillä, tankki täyteen ja hyvillä mielin kotiin.
Aamulla eväät vaunuun ja kevyt polkaisu. Ainakin toinen muki hörähtää ja lyö muutaman hennon iskun. Toisella ja kolmannella polkaisulla pientä elonmerkkiä, mutta ei käynnisty. Ryypyt päälle – ei mitään. Kastelinkohan tulpat?
Idea! Pari metriä taaksepäin ja pitkään loivaan alamäkeen. Josko lähtisi käyntiin työntämällä, tai sitten tulpat auki. Mäessä vauhtia ehkä 10 km/h ja kakkonen silmään. Kokeilu… Kone pyörähtää vähemmän kuin olisi polkaissut, ja siihen se jää.
No, työnnänpä vähän sivuun ja katson ne tulpat. Pyörä ei kuitenkaan liiku, vaikka ollaan loivassa alamäessä. Eikö kytkin irrota? Vaihde vapaalle. Ei liiku vieläkään. Jalkajarrua tunnustellessa selviää, ettei se liiku yhtään – siellähän se vika on.
Nopea vilkaisu taakse, ja jarrukenkien haarukkahan siellä on poikki, halki.
Ei auttanut muu kuin työntää pyörä peruuttamalla noin 15 metriä ylämäkeen takaisin pihalle. Onneksi jarru ei painanut, koska haarukka meni sopivasti kohdalleen eikä yrittänyt karata taaksepäin.
Loppumatka sitten autolla töihin.
