Akuista
Pelkkä akun lepojännite ei ole paras mittari kertomaan akun suorituskyvystä, paras olisi rasitusmittaus. Siis sellainen jossa akkua kuormitetaan –ja mitataan jännite rasituksen alaisena tai heti sen jälkeen. Tuossa jonkinlainen taulukko 12 voltille.
http://www.koivunen.fi/www/Koivunenwww. ... Format=gif
http://www.koivunen.fi/www/Koivunenwww. ... Format=gif
FL -53
ex. IC -56, ex. 8.103-10
ex. IC -56, ex. 8.103-10
Nyrkkisääntönä voi pitää että 12 V :n akku on täynnä kun napajännite on kasvanut 14,4 V:n. Tästä soveltaen 6 v:n maailmaan 14,4 V / 2 = 7,2 V.
Akun ollessa kehno sen sisäinen vastus kasva jolloin ladattaessa sen napajännite pyrkii karkaamaan ihan minne vaan latausvirran funktiona....
Mutta, mutta....
Lyijyakun laturi kun toimii suht koht seuraavasti. Laturin maksimiantojännite on tuo 14,4 - 14,7 ( 7,2 - 7,35) V eli latausvirta putoaa kohti nollaa kun akku täyttyy.
Latausvirta on siis tyhjällä akulla niin raju kun laturi vaan pystyy syöttämään. Tämä tuo ongelma ladattaessa pikku akkuja ISOlla laturilla, jolloin latausvirta saattaa rikkoa akun.
Nyt jos ihmettelit äskeistä kun olet mitannut akkulaturin antojännitettä suoraan akkulaturista ja olet saanut tulokseksi n. 10 V eikä 14,5 V niin se johtuu siitä että akkulaturi antaa "tykkivää tasavirtaa" eli tasasuunnatua vaihtovirtaa, jonka tehollisarvo on tuo 10(5) V .....
MUTTA HUIPPUJÄNNITE 10 V(5) * 1,41 ( eli neliöjuuri 2 ) eli siis 14,1 (7.05)V.....
Tämä aikaansaa sen että latausvirta pienenee hissunkissun kun lähestytään täyttä latausta..... ( suluissa olevat arvot 6V:n systeemistä siis)
????? siis miten niin ??????
Latausvirtahan muodostuu jännite-erosta joka on akun napajännite - akkulaturin jännite. Kun napajännite kasvaa latauksen edistyessä, jännite-ero pienenee ja latausvirta hiipuu pudoten sitten liki nollaan.
Lisäksi latuksen määrään vaikuttaa se että tasasuunnatun sinimuotoisen vaihtovirran tehollinen pinta-ala pienenee kun otettava jännite kasvaa ( kuva olisi tässä poikaa ) eli imetään tehoa vain siniaallon huipusta ja aaltojen välinen "tyhjä aika" kasvaa.
Edellämainittu on siis teoriaa, joka ei todeudu ellei akkulaturin maksimijännite ole juuri tuo. Ja sehän ei ole jos verkkojännite / akkulaturi ole sattumalta exact vireessä, eli antaa maksimissaan juuri tuon 14,7(7,35) volttia.
Simppeli akkulaturi on vain muuntaja ja tasasuuntaaja joka ei tiedä jännitteistä mitään. Fiksumpi laturi taas mittaa jännitettä ja säätää latausta sen mukaan. Mutta näitä on harvassa. Elikkä jos akkulaturi ei ole optimissaan jää lataus joko vajaaksi tai sitten mennään ylilatauksen puolelle, jonka huomaa siitä että akku "kiehuu" eli nyt sähkövirta ei enää menekään lataukseen vaan hajottaa akkuvettä hapeksi ja vedyksi, joka sitten räjähtää sopivissa olosuhteissa kipunoita tehdessä......
Eli toisin sanoen akkulataus tulisi aina suorittaa sillai valvotusti että ei jätä akkua lataantumaan muutamaksi viikoksi tai silleen.... Tommoinen kytkinkello on aika kätevä latausautomaatiksi....
Elikkä latausautomaatti talveksi olis semmoinen että asettaa kaksi kappaletta noita halpoja kytkinkelloja peräkkäin siten että laittaa molempiin vain 1 tunnin ajastuksen, jolloin eka kello pyörayttää toista kelloa vain 1 h:n vuorokaudessa, jolloin toinen kello antaa latausähköä vain 1 tunnin / 24 vuorokautta.... Nerokasta eli lataa hivenen kerran kuussa . Jos tuo ei riitä ylläpitolataukseen, niin asettaa jompaan kumpaan kelloon vaikkapa toisenkin tunnin... (Laskeskelee siitä sitten sopivia arvoja.....Tulee muuten hauska laskukaava..... ei ihan aukea kansakoulun matematiikalla, eli kokeilemalla selviää helpommin....)
Toinen näppärä sovelluskohde kytkinkellolle on lämmityksen päälläoloajan indikointi...... Asettaa kytkinkellon asentoon 0:00 ja kytkee sen termostaatin perään lämmittimen kanssa ( mun tapauksessa halusin tietää miten kauan hallilämmitin tohottaa tallissani / vuorokausi/ viikko ) jolloin kello käy vain kun lämmitinkin lämmittää. Seuraavana päivänä käy katsomassa samaan aikaan montako tuntia kello on edennyt.
Ja kun käynnissäoloajan, polttoaineen kulutuksen ja ulkolämpötilan tietää, voi arvioida koska pitää mennä hallille tankkaamaan ettei vedä pakkaselle sisällä. ( Maalit jäätyy yms ).
No hallilämmittimen tapauksessa voi back-up lämmittimeksi laittaa sähkölämmittimen joka on säädetty pienemmälle lämpötilalle kuin p-ö lämmitin, noin varmuuden vuoksi.
Em. ei nyt liittynyt mitenkään aiheeseen mutta kerroinpa kuiteskin....
Akun ollessa kehno sen sisäinen vastus kasva jolloin ladattaessa sen napajännite pyrkii karkaamaan ihan minne vaan latausvirran funktiona....
Mutta, mutta....
Lyijyakun laturi kun toimii suht koht seuraavasti. Laturin maksimiantojännite on tuo 14,4 - 14,7 ( 7,2 - 7,35) V eli latausvirta putoaa kohti nollaa kun akku täyttyy.
Latausvirta on siis tyhjällä akulla niin raju kun laturi vaan pystyy syöttämään. Tämä tuo ongelma ladattaessa pikku akkuja ISOlla laturilla, jolloin latausvirta saattaa rikkoa akun.
Nyt jos ihmettelit äskeistä kun olet mitannut akkulaturin antojännitettä suoraan akkulaturista ja olet saanut tulokseksi n. 10 V eikä 14,5 V niin se johtuu siitä että akkulaturi antaa "tykkivää tasavirtaa" eli tasasuunnatua vaihtovirtaa, jonka tehollisarvo on tuo 10(5) V .....
MUTTA HUIPPUJÄNNITE 10 V(5) * 1,41 ( eli neliöjuuri 2 ) eli siis 14,1 (7.05)V.....
Tämä aikaansaa sen että latausvirta pienenee hissunkissun kun lähestytään täyttä latausta..... ( suluissa olevat arvot 6V:n systeemistä siis)
????? siis miten niin ??????
Latausvirtahan muodostuu jännite-erosta joka on akun napajännite - akkulaturin jännite. Kun napajännite kasvaa latauksen edistyessä, jännite-ero pienenee ja latausvirta hiipuu pudoten sitten liki nollaan.
Lisäksi latuksen määrään vaikuttaa se että tasasuunnatun sinimuotoisen vaihtovirran tehollinen pinta-ala pienenee kun otettava jännite kasvaa ( kuva olisi tässä poikaa ) eli imetään tehoa vain siniaallon huipusta ja aaltojen välinen "tyhjä aika" kasvaa.
Edellämainittu on siis teoriaa, joka ei todeudu ellei akkulaturin maksimijännite ole juuri tuo. Ja sehän ei ole jos verkkojännite / akkulaturi ole sattumalta exact vireessä, eli antaa maksimissaan juuri tuon 14,7(7,35) volttia.
Simppeli akkulaturi on vain muuntaja ja tasasuuntaaja joka ei tiedä jännitteistä mitään. Fiksumpi laturi taas mittaa jännitettä ja säätää latausta sen mukaan. Mutta näitä on harvassa. Elikkä jos akkulaturi ei ole optimissaan jää lataus joko vajaaksi tai sitten mennään ylilatauksen puolelle, jonka huomaa siitä että akku "kiehuu" eli nyt sähkövirta ei enää menekään lataukseen vaan hajottaa akkuvettä hapeksi ja vedyksi, joka sitten räjähtää sopivissa olosuhteissa kipunoita tehdessä......
Eli toisin sanoen akkulataus tulisi aina suorittaa sillai valvotusti että ei jätä akkua lataantumaan muutamaksi viikoksi tai silleen.... Tommoinen kytkinkello on aika kätevä latausautomaatiksi....
Elikkä latausautomaatti talveksi olis semmoinen että asettaa kaksi kappaletta noita halpoja kytkinkelloja peräkkäin siten että laittaa molempiin vain 1 tunnin ajastuksen, jolloin eka kello pyörayttää toista kelloa vain 1 h:n vuorokaudessa, jolloin toinen kello antaa latausähköä vain 1 tunnin / 24 vuorokautta.... Nerokasta eli lataa hivenen kerran kuussa . Jos tuo ei riitä ylläpitolataukseen, niin asettaa jompaan kumpaan kelloon vaikkapa toisenkin tunnin... (Laskeskelee siitä sitten sopivia arvoja.....Tulee muuten hauska laskukaava..... ei ihan aukea kansakoulun matematiikalla, eli kokeilemalla selviää helpommin....)
Toinen näppärä sovelluskohde kytkinkellolle on lämmityksen päälläoloajan indikointi...... Asettaa kytkinkellon asentoon 0:00 ja kytkee sen termostaatin perään lämmittimen kanssa ( mun tapauksessa halusin tietää miten kauan hallilämmitin tohottaa tallissani / vuorokausi/ viikko ) jolloin kello käy vain kun lämmitinkin lämmittää. Seuraavana päivänä käy katsomassa samaan aikaan montako tuntia kello on edennyt.
Ja kun käynnissäoloajan, polttoaineen kulutuksen ja ulkolämpötilan tietää, voi arvioida koska pitää mennä hallille tankkaamaan ettei vedä pakkaselle sisällä. ( Maalit jäätyy yms ).
No hallilämmittimen tapauksessa voi back-up lämmittimeksi laittaa sähkölämmittimen joka on säädetty pienemmälle lämpötilalle kuin p-ö lämmitin, noin varmuuden vuoksi.
Em. ei nyt liittynyt mitenkään aiheeseen mutta kerroinpa kuiteskin....
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
-
separaattori
- 2000
- Viestit: 2422
- Liittynyt: 10.11.2006 18:48
- Paikkakunta: vorssa
Akun pystyy tiukanpaikan tulen lataamaan melkein miten vain, kunhan tarpeeksi suurta tasajännitettä on saatavilla. Se miten vaarallista, helppoa, tai tarkoituksenmukaista se voi olla riippuu hädästä.
6 voltin akun lataaminen on aina vähän vaikeaa koska ko latureita ei ole aina saatavilla, mutta seuraavassa muutama konsti
12 V laturi. Ongelmana on liian suuri latausvirta jolloin laturin ylivirtasuoja pimpsahtelee auki -> lataus tökkii.
Korjaus: Aseta etuvastus laturin ja akun väliin. Vastuksen koon voi määritellä seuraavasti. Kun kerta latausvirta tulisi olla siinä 0,5 / 1 A vastuksen koko on siis 12-6 V / 1 A = 6 V/ 1A = 6 Ohmia. Tehoa sen tulisi kestää samaten 6 V * 1 A eli 6 W, elikkä semmoinen 4-10 ohmia 10 W vastus on aika passeli.
No kun semmoista vastusta ei nyt löydy ja useimmiten ollaan tien päällä tms paikassa missä ei ole töpselisähköä niin hyvä kikka on käyttää autoa jossa 12V akku ja hehkulamppua etuvastuksena.
Elikkä otetaan Dneprin tms pikkulamppu, tai sitten isompi jos ei sopivampaa eli 6 V 10W lamppu edustaa n. 3-4 ohmin etuvastusta, 12 V:n 21 W jarruvilkkulamppu taasen 5 -7 ohmia ( R = U^2 / P ) tai sitten mikä vaan lamppu kunhan vaan jotain on välissä himmaamassa virtaa.
Piuhat kiinni ja kohta on akussa virtaa. Kohta ja kohta riippuu lampusta.
Ko temppu on myös aika turvallinen, eikä tyhjennä antavan auton akkua leirintäalueella vaikka uni tulisikin ladattaessa ja aamulla vasta havahdutaan.....mitä nyt saattaa kiehuttaa avustetavan akun kuiville....
Lisäksi mikä tahansa virtalähde akkulaturin sijaan käy, kunhan sen etuvastuksen muistaa laittaa, ettei virtalähde ylikuormitu.
Se on muistettava että kun isoilla jännitteillä lataa, muuttuu lataaminen liki ns. vakiovirtalataamiseksi, joka ei lopu kun akku on täynnä, vaan alkaa hajoittamaan akkunestettä vedyksi ja hapeksi.
Eli moisen probleeman välttämiseksi tulisi joko käyttää volttimittaria, happomittaria tai sitten kelloa.
Elikä ne voltit 7.2 V niin akku täynnä
Happo kun ominaispainopuntari näyttää vihreätä / Good sanaa( 1,25 - 1,28 g/cm3 )
Kellosta katsoen että kun latausvirta x aika = akun nimelinen amppeerituntimäärä
tai sitten kun akusta tunkee huurua eli kiehuu....
...tai viimeistään aamulla kun akusta ei ole jäljellä kun kasa sulaa massaa....kun kuiteskin tuli ladattua suorilla kaapeleilla kaverin traktorista...
6 voltin akun lataaminen on aina vähän vaikeaa koska ko latureita ei ole aina saatavilla, mutta seuraavassa muutama konsti
12 V laturi. Ongelmana on liian suuri latausvirta jolloin laturin ylivirtasuoja pimpsahtelee auki -> lataus tökkii.
Korjaus: Aseta etuvastus laturin ja akun väliin. Vastuksen koon voi määritellä seuraavasti. Kun kerta latausvirta tulisi olla siinä 0,5 / 1 A vastuksen koko on siis 12-6 V / 1 A = 6 V/ 1A = 6 Ohmia. Tehoa sen tulisi kestää samaten 6 V * 1 A eli 6 W, elikkä semmoinen 4-10 ohmia 10 W vastus on aika passeli.
No kun semmoista vastusta ei nyt löydy ja useimmiten ollaan tien päällä tms paikassa missä ei ole töpselisähköä niin hyvä kikka on käyttää autoa jossa 12V akku ja hehkulamppua etuvastuksena.
Elikkä otetaan Dneprin tms pikkulamppu, tai sitten isompi jos ei sopivampaa eli 6 V 10W lamppu edustaa n. 3-4 ohmin etuvastusta, 12 V:n 21 W jarruvilkkulamppu taasen 5 -7 ohmia ( R = U^2 / P ) tai sitten mikä vaan lamppu kunhan vaan jotain on välissä himmaamassa virtaa.
Piuhat kiinni ja kohta on akussa virtaa. Kohta ja kohta riippuu lampusta.
Ko temppu on myös aika turvallinen, eikä tyhjennä antavan auton akkua leirintäalueella vaikka uni tulisikin ladattaessa ja aamulla vasta havahdutaan.....mitä nyt saattaa kiehuttaa avustetavan akun kuiville....
Lisäksi mikä tahansa virtalähde akkulaturin sijaan käy, kunhan sen etuvastuksen muistaa laittaa, ettei virtalähde ylikuormitu.
Se on muistettava että kun isoilla jännitteillä lataa, muuttuu lataaminen liki ns. vakiovirtalataamiseksi, joka ei lopu kun akku on täynnä, vaan alkaa hajoittamaan akkunestettä vedyksi ja hapeksi.
Eli moisen probleeman välttämiseksi tulisi joko käyttää volttimittaria, happomittaria tai sitten kelloa.
Elikä ne voltit 7.2 V niin akku täynnä
Happo kun ominaispainopuntari näyttää vihreätä / Good sanaa( 1,25 - 1,28 g/cm3 )
Kellosta katsoen että kun latausvirta x aika = akun nimelinen amppeerituntimäärä
tai sitten kun akusta tunkee huurua eli kiehuu....
...tai viimeistään aamulla kun akusta ei ole jäljellä kun kasa sulaa massaa....kun kuiteskin tuli ladattua suorilla kaapeleilla kaverin traktorista...
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
Mä latailin kerran tolleen auton 12V:n polttimolla ja 12 V laturilla 6V:n akkua. Laitoin polttimon tallin ikkunalle keittiöin ikkunaan päin.
Oli kätevää kun ikkunasta talliin päin katsoen näki milloin akku oli latautunut. Aluksi polttimo paloi kirkkaammin tyhjällä akulla ja sitten kun akkua oli täynnä himmeni valo...siitä polttimosta.
Oli kätevää kun ikkunasta talliin päin katsoen näki milloin akku oli latautunut. Aluksi polttimo paloi kirkkaammin tyhjällä akulla ja sitten kun akkua oli täynnä himmeni valo...siitä polttimosta.
-
Teppo
Mites toi tykkivä tasavirta vaikuttaa sähkölaitteisiin, eli jos on akkulaturi vaikka auton akussa kiinni ja samalla kuuntelee autoradiota tahi käyttää auton navigaattoria niin voiko joko autoelektroniikka tahi akkulaturi ottaa nokkiinsa?Nyt jos ihmettelit äskeistä kun olet mitannut akkulaturin antojännitettä suoraan akkulaturista ja olet saanut tulokseksi n. 10 V eikä 14,5 V niin se johtuu siitä että akkulaturi antaa "tykkivää tasavirtaa" eli tasasuunnatua vaihtovirtaa, jonka tehollisarvo on tuo 10(5) V .....
MUTTA HUIPPUJÄNNITE 10 V(5) * 1,41 ( eli neliöjuuri 2 ) eli siis 14,1 (7.05)V..
Nimimerkillä vaihe vaiheeseen ja loput maihin ja savun hälvettyä tarkastetaan kytkennät
Kun akkulaturi on kiinni akussa, toimii akku "konkkana" eli akku tasaa jännitteen. Periaatteessa akkua rajusti ladattaessa akun jännitteen päällä "ratsastaa" 100 Hz:n rippeli eli pieni vaihtojännitekomponentti. Se on kuitenkin niin pieni että yleensä laitteet ei sitä noteeraa. Autoradiosta saattaa kuulua "brummia" mutta tuskin.....
Mutta jos käytät pelkkää autolaturia radion virtalähteenä, ei hommasta tule mitään. Et kuule muuta kuin hurinaa ( riippuu tieteskin hivenen radiosta, mutta perinteisillä autoradioilla ainaskin ). Samaten muutkin 12V:n DC laitteet ei tykkää suoraan laturin tykkivästa jännitteestä ilman "suotoa" eli akkua tai sitten isoa kondensaattoria.
Nyt kaikki muistaa kuulleensa autoradiosta joskus "laturin vinkunaa" silloin kun on kytkeskellyt radioon lisälaitteita ( boosterin, erillisen CD/kasettipelin ). Tällöin vaihtovirtalaturin latausvirta, joka on sitä samaa tykkivää tasavirtaa joka vaan on tasasuunnattu nopeasti pyörivästä 3-vaihelaturista 6 diodilla, jolloin siniaallon huippukohtia on 6 kpl / laturin kierros ( tai 2 / laturin "napa") elikkä "brummi" onkin vinkunaa eikä murinaa....
Tämä vinkuna ei kuulu jos maadoitukset on kunnossa. Elikkä auton radio suodattaa ( ja/tai kompensoi ) sähkönsyöttöön tulevan "brummin" yleensä pois melko täydellisesti, mutta väärin tehdyn maadoituksen takia tuleva vinkuna rakentuu sisääntulevaan signaaliin eli tavallaan "kuuluukin" asiaan.
Sama asia ilmestyy ulkopuolisen perinteisen akkulaturin kanssa kaapelointiin mikäli akkulaturi kytketään "hassuun" paikkaan eli maakarva jonnekin "kauas" akusta tai päämaadoituspistettä.
Yleensä laitteet ei rikkoudu vaikka saakin tuota tykkivää tasavirtaa sisäänsä, mutta isoilla latureilla eli starttiboostereilla voi tyhjäkäyntijännite "Boost" asennossa ilman akkua nousta jopa 40 - 50 V:n joka todennäköisesti lennättää Navigaattorit GPS-satelliittiensa joukkoon .....
..tämä vaara on todellinen myös silloin kun akun navat on höllällä ( tai akku paska ) ja raju latausvirta ei menekään akun stabiloitavaksi vaan jännite kasvaa.......ja sitten KA-BOOM. Tästä on mulla monta kivaa(?) tarinaa, tosin töpselisähköpuolelta, kun jännite ei olekaan 220 V vaan hivuttautuu 380 V kun nollakarva on höllällä...... niin silloin vinokuormapaholainen kurittaa laitteita.....
Mutta jos käytät pelkkää autolaturia radion virtalähteenä, ei hommasta tule mitään. Et kuule muuta kuin hurinaa ( riippuu tieteskin hivenen radiosta, mutta perinteisillä autoradioilla ainaskin ). Samaten muutkin 12V:n DC laitteet ei tykkää suoraan laturin tykkivästa jännitteestä ilman "suotoa" eli akkua tai sitten isoa kondensaattoria.
Nyt kaikki muistaa kuulleensa autoradiosta joskus "laturin vinkunaa" silloin kun on kytkeskellyt radioon lisälaitteita ( boosterin, erillisen CD/kasettipelin ). Tällöin vaihtovirtalaturin latausvirta, joka on sitä samaa tykkivää tasavirtaa joka vaan on tasasuunnattu nopeasti pyörivästä 3-vaihelaturista 6 diodilla, jolloin siniaallon huippukohtia on 6 kpl / laturin kierros ( tai 2 / laturin "napa") elikkä "brummi" onkin vinkunaa eikä murinaa....
Tämä vinkuna ei kuulu jos maadoitukset on kunnossa. Elikkä auton radio suodattaa ( ja/tai kompensoi ) sähkönsyöttöön tulevan "brummin" yleensä pois melko täydellisesti, mutta väärin tehdyn maadoituksen takia tuleva vinkuna rakentuu sisääntulevaan signaaliin eli tavallaan "kuuluukin" asiaan.
Sama asia ilmestyy ulkopuolisen perinteisen akkulaturin kanssa kaapelointiin mikäli akkulaturi kytketään "hassuun" paikkaan eli maakarva jonnekin "kauas" akusta tai päämaadoituspistettä.
Yleensä laitteet ei rikkoudu vaikka saakin tuota tykkivää tasavirtaa sisäänsä, mutta isoilla latureilla eli starttiboostereilla voi tyhjäkäyntijännite "Boost" asennossa ilman akkua nousta jopa 40 - 50 V:n joka todennäköisesti lennättää Navigaattorit GPS-satelliittiensa joukkoon .....
..tämä vaara on todellinen myös silloin kun akun navat on höllällä ( tai akku paska ) ja raju latausvirta ei menekään akun stabiloitavaksi vaan jännite kasvaa.......ja sitten KA-BOOM. Tästä on mulla monta kivaa(?) tarinaa, tosin töpselisähköpuolelta, kun jännite ei olekaan 220 V vaan hivuttautuu 380 V kun nollakarva on höllällä...... niin silloin vinokuormapaholainen kurittaa laitteita.....
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms