tuos mitetin... paljokohan noi puolat ottaa oikeen ampeereja :D
ja jos oletettaan ett käytö jännite on +6v /tai 12+
ja k-750 kyseessä :D
puolista....
-
MR. HORSEPOWER
- 25
- Viestit: 38
- Liittynyt: 25.04.2005 22:50
- Paikkakunta: varkaus
puolista....
eiks se ooo.. ett tyyli ennen kaikkiaan...
n. 2 - 3 A.
6 voltin puola ottaa n. 2 x enempi kuin 12V:n puola, mutta teoriassa se ei ole ihan noin...
Käytännössä siis 6Vn:puola ottaa sen 3 A ja 12 V:n n. 2 A. Usein siksi että 6 v:n puola on 2 pyttyisessä ja 12 V:n puolat usein pöllitty jostain nelisylinterisen koneesta.... Silloin keskimääräinen puolan "latausaika on puolet siitä mitä 2 pyttyisellä.
Suurtehopuolat, etuvastukselliset yms on sitten asia erikseen mutta kuiteskin tuonne päin.
Ideanahan on että puola ei normaalisti toimi silloin kun kone on seis ja kärjet kiinni, vaan konehan yleensä pyörii kun virta on päällä. Seis ollessaan kulkee puolan läpi just se virta mikä puolan käämin kuparin vastus on, elikkä seis ollessaan impedanssi on sama kuin puhdas tasavirtavastus elikkä sen käämin resistanssi. Toimiessaan kierrosluvun muuttuessa tilanne on toinen...
Elikkä puolan kelan vaihtovirtavastus muuttuu johtuen kelan induktanssista. Jos vaihtovirtavastus (induktiivinen reaktanssi ) olisi koko aika sama, olisi kelan läpi menevä keskimääräinen virta suoraan verrannollinen katkojan kärkien auki/kiinnisuhteeseen, mutta kuten toteat virtamittarilla, huomaat että kierrosten kasvaessa keskimääräinen virta pienenee johtuen juuri siitä että kelan induktiivinen reaktanssi muuttuu taajuuden funktiona. (Z= 2*pii*f*L, jossa f=taajuus ja L kelan induktanssi. Z=impedanssi, elikkä tässä tapauksessa induktiivinen reaktanssi).
Siihen vaikuttaa myös suurjännitekäämin induktanssi, tulpan johdon vastus sekä kipinäväli, joten L:n arvo ei ole ihan yksiselitteinen....
No meni vähän teorian puolelle.... eikä tää auta sua rikkonaisen puolan totemisessa sen enempää..... Elikkä n. 3 A on 6V puola elikkä tasavirtavastus 6v/3A = 2 ohmia...
Kuten huomaat virta on aika iso, joten vikaa etsiessä tsekkaa että jännitettä on puolan "yläpäässä" se 6 volttia ja alapäässä n. 0 volttia kun kärjet on kiinni. Jos ei ole, elikkä yläpäässä jännite on jotain 2-4 volttia on a) akku loppu, b) kaapelit tai virtalukko höllällä. Jos taas alapää on jossain 2 voltin huitevilla, on joko piuhat "alapäässä" höllällä tai katkojan kärjet paskaiset/loppu, tai maakarva koneesta/akusta irti...Tsekkaa vielä varuiksi että koneen rungon ja akun maanavan välissä ei saa olla just yhtään jännitehäviötä. Jokunen millivoltti ainostaan, silloin kun kuorma on päällä ( kärjet kiinni, valot päällä....)
6 voltin puola ottaa n. 2 x enempi kuin 12V:n puola, mutta teoriassa se ei ole ihan noin...
Käytännössä siis 6Vn:puola ottaa sen 3 A ja 12 V:n n. 2 A. Usein siksi että 6 v:n puola on 2 pyttyisessä ja 12 V:n puolat usein pöllitty jostain nelisylinterisen koneesta.... Silloin keskimääräinen puolan "latausaika on puolet siitä mitä 2 pyttyisellä.
Suurtehopuolat, etuvastukselliset yms on sitten asia erikseen mutta kuiteskin tuonne päin.
Ideanahan on että puola ei normaalisti toimi silloin kun kone on seis ja kärjet kiinni, vaan konehan yleensä pyörii kun virta on päällä. Seis ollessaan kulkee puolan läpi just se virta mikä puolan käämin kuparin vastus on, elikkä seis ollessaan impedanssi on sama kuin puhdas tasavirtavastus elikkä sen käämin resistanssi. Toimiessaan kierrosluvun muuttuessa tilanne on toinen...
Elikkä puolan kelan vaihtovirtavastus muuttuu johtuen kelan induktanssista. Jos vaihtovirtavastus (induktiivinen reaktanssi ) olisi koko aika sama, olisi kelan läpi menevä keskimääräinen virta suoraan verrannollinen katkojan kärkien auki/kiinnisuhteeseen, mutta kuten toteat virtamittarilla, huomaat että kierrosten kasvaessa keskimääräinen virta pienenee johtuen juuri siitä että kelan induktiivinen reaktanssi muuttuu taajuuden funktiona. (Z= 2*pii*f*L, jossa f=taajuus ja L kelan induktanssi. Z=impedanssi, elikkä tässä tapauksessa induktiivinen reaktanssi).
Siihen vaikuttaa myös suurjännitekäämin induktanssi, tulpan johdon vastus sekä kipinäväli, joten L:n arvo ei ole ihan yksiselitteinen....
No meni vähän teorian puolelle.... eikä tää auta sua rikkonaisen puolan totemisessa sen enempää..... Elikkä n. 3 A on 6V puola elikkä tasavirtavastus 6v/3A = 2 ohmia...
Kuten huomaat virta on aika iso, joten vikaa etsiessä tsekkaa että jännitettä on puolan "yläpäässä" se 6 volttia ja alapäässä n. 0 volttia kun kärjet on kiinni. Jos ei ole, elikkä yläpäässä jännite on jotain 2-4 volttia on a) akku loppu, b) kaapelit tai virtalukko höllällä. Jos taas alapää on jossain 2 voltin huitevilla, on joko piuhat "alapäässä" höllällä tai katkojan kärjet paskaiset/loppu, tai maakarva koneesta/akusta irti...Tsekkaa vielä varuiksi että koneen rungon ja akun maanavan välissä ei saa olla just yhtään jännitehäviötä. Jokunen millivoltti ainostaan, silloin kun kuorma on päällä ( kärjet kiinni, valot päällä....)
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
-
MR. HORSEPOWER
- 25
- Viestit: 38
- Liittynyt: 25.04.2005 22:50
- Paikkakunta: varkaus
Ykällä oli ylempänä hyvin tyhjentävä selitys.
Lisätään nyt kuitenkin.
Suurin virta minkä puola voi ottaa on sen ensiökäämin resistanssi jaettuna käyttöjännitteellä.
Esim puolan resistanssi on 10 ohmia ja jännite 6-volttia,suurin virta on
tällöin 6/10 eli 0,6A.
Alussa virta on pienempi kun käämi sen kasvua (muutosta) vastustaa.
Lisätään nyt kuitenkin.
Suurin virta minkä puola voi ottaa on sen ensiökäämin resistanssi jaettuna käyttöjännitteellä.
Esim puolan resistanssi on 10 ohmia ja jännite 6-volttia,suurin virta on
tällöin 6/10 eli 0,6A.
Alussa virta on pienempi kun käämi sen kasvua (muutosta) vastustaa.
Jatketaan vielä puola asiaa.
Kaavailin kahden puolan systeemiin ohjausta joka antaisi kipinän
vuorotellen,eli turha kipinä pois. Olisi hyötyä jos esim lataus pettäisi.
Varsinainen vuorottelun aikaansaaminen onnistuu helposti mikrokontrollerilla ja transistorikytkimillä.
Mutta miten alkutieto kummalla aloitetaan.
Eräitä aihtoehtoja:
-vaihtokytkin,ei käynnisty asennossa A vaihdetaan asentoon B.
-irroitetaan venttiilikopan kansi ja katsotaan kumpi työtahdissa ja sitten sen mukaan A tai B tai teetetään toiselle puolelle läpinakyvä kansi.
-työntötankoihin jotain magneettitunnistimia
-luovutaan koko ajatuksesta
Ideoita? Eli pitäisi saada työtahti jotenkin esille.
Kaavailin kahden puolan systeemiin ohjausta joka antaisi kipinän
vuorotellen,eli turha kipinä pois. Olisi hyötyä jos esim lataus pettäisi.
Varsinainen vuorottelun aikaansaaminen onnistuu helposti mikrokontrollerilla ja transistorikytkimillä.
Mutta miten alkutieto kummalla aloitetaan.
Eräitä aihtoehtoja:
-vaihtokytkin,ei käynnisty asennossa A vaihdetaan asentoon B.
-irroitetaan venttiilikopan kansi ja katsotaan kumpi työtahdissa ja sitten sen mukaan A tai B tai teetetään toiselle puolelle läpinakyvä kansi.
-työntötankoihin jotain magneettitunnistimia
-luovutaan koko ajatuksesta
Ideoita? Eli pitäisi saada työtahti jotenkin esille.
-
MR. HORSEPOWER
- 25
- Viestit: 38
- Liittynyt: 25.04.2005 22:50
- Paikkakunta: varkaus
niin.....
idea ois seuraava...
ett asetas kelan tuonne asennon tunnistamiseen :D
ja mageetin siiten....
ja noi kun kohtaa niin silloin pitäs syntyä sähkö impulsi :D
vähän kuin sähkökitaran mikissä ;)
joka ois ohjaus singaalina :D
tuolle triakille tai transistorille...
tuoss vaan kun... kaverin kans laitettiin dyna s hädelli muoviluotiin...
välähti heti... ett eisk jotain tuon kaltasta vois kokella tehä itte :D
ei noi osat tuon homman toteutamiseen maksa niin paljoo ettei... sitä vois tehä... :D
ja jos ei saa toimimaan ostaa siiten tuon dynan... moppoon :D
idea ois seuraava...
ett asetas kelan tuonne asennon tunnistamiseen :D
ja mageetin siiten....
ja noi kun kohtaa niin silloin pitäs syntyä sähkö impulsi :D
vähän kuin sähkökitaran mikissä ;)
joka ois ohjaus singaalina :D
tuolle triakille tai transistorille...
tuoss vaan kun... kaverin kans laitettiin dyna s hädelli muoviluotiin...
välähti heti... ett eisk jotain tuon kaltasta vois kokella tehä itte :D
ei noi osat tuon homman toteutamiseen maksa niin paljoo ettei... sitä vois tehä... :D
ja jos ei saa toimimaan ostaa siiten tuon dynan... moppoon :D
eiks se ooo.. ett tyyli ennen kaikkiaan...
Hei, hei heiiiiii.....
Nokastahan saa suoraan sen tiedon kummassa pytyssä on työtahti.
Nokkahan pyörii 2 kertaa hitaammin kuin kampura, joten se tieto on jo siellä.
Maalaa toinen nokka ykköseksi ja toinen kakkoseksi niin siinähän se.
Elikkä...
Jos haluaa nokka-akselista ottaa kahdelle eri puolalle oman tietonsa tulee akseliin asettaa kaksi nokkaa jotka on eri tasolla, niin siitähän se tieto tulee....mutta miksi tehdä noin kun homma on jo keksitty...
Elektronisissa sytkissähän on nokkana magneetti joka on semmoinen puolikuun muotoinen, elikkä pytty 1 saa kipunan kun magneetti "tulee" ja pytty 2 sitten kun magneetti "menee" elikkä magneetti antaa nousevan tai laskevan liipaisun tyristorijärjestelmälle joka tästä pähkäilee kumpaan pytyyn annetaan kipuna...
Mutta meidän vehkeissä ko asialla ei ole väliä koska molemmat pytyt on yht'aikaa yläkuolokohdassa jolloin järkevintä on antaa molempiin se kipuna yhtäaikaa semmoisella kaksipäisellä puolalla, just semmoisella eg. rättärin, harrikan tai ihan Dnepr/Ural puolalla.
Harrastamalla uusia upeita sytkäjuttuja oppii paljon, mutta perillepääsemisen varmuus tuskin kovin paljon muuttuu, ainakaan parane....
Se "turha" kipinä siinä poistotahdin pytyssä ei lisää sytysvirtaa juuri yhtään, tuskin ollenkaan.
Vielä mainitsisin että se puolan ensiöresistanssi on aika pieni, elikkä ei hämäännytä tuosta KAHin esimerkistä, 10 ohmia, kyllä ne tuppaa olemaan siinä 2-5 ohmia elikkä virrat siinä 2-3 A minimissään, saattaa olla jopa 5 A.
Puolasta vielä... ensiöresistansin oikeellisuus ei takaa vielä että puola on kunnossa . Siinä saattaa olla käämien välisiä oikosia lisäksi että toisiokäämi saattaa lyödä läpi, jota ei edes huomaa yleismittarilla, kun sen mittausjännite on vain jokunen voltti.
Lisäksi vika saattaa esiintyä vain lämpimänä jolloin a) avautuu reitti sisäiselle kipunalle, b) käämi turvotessaan tekee oikosta itsensä kanssa tai jokin muu vika......
Ota tästä nyt sitten selvä. Uutta osaa peliin ja uusintatsekkaus....josko nyt pelittää.
Nokastahan saa suoraan sen tiedon kummassa pytyssä on työtahti.
Nokkahan pyörii 2 kertaa hitaammin kuin kampura, joten se tieto on jo siellä.
Maalaa toinen nokka ykköseksi ja toinen kakkoseksi niin siinähän se.
Elikkä...
Jos haluaa nokka-akselista ottaa kahdelle eri puolalle oman tietonsa tulee akseliin asettaa kaksi nokkaa jotka on eri tasolla, niin siitähän se tieto tulee....mutta miksi tehdä noin kun homma on jo keksitty...
Elektronisissa sytkissähän on nokkana magneetti joka on semmoinen puolikuun muotoinen, elikkä pytty 1 saa kipunan kun magneetti "tulee" ja pytty 2 sitten kun magneetti "menee" elikkä magneetti antaa nousevan tai laskevan liipaisun tyristorijärjestelmälle joka tästä pähkäilee kumpaan pytyyn annetaan kipuna...
Mutta meidän vehkeissä ko asialla ei ole väliä koska molemmat pytyt on yht'aikaa yläkuolokohdassa jolloin järkevintä on antaa molempiin se kipuna yhtäaikaa semmoisella kaksipäisellä puolalla, just semmoisella eg. rättärin, harrikan tai ihan Dnepr/Ural puolalla.
Harrastamalla uusia upeita sytkäjuttuja oppii paljon, mutta perillepääsemisen varmuus tuskin kovin paljon muuttuu, ainakaan parane....
Se "turha" kipinä siinä poistotahdin pytyssä ei lisää sytysvirtaa juuri yhtään, tuskin ollenkaan.
Vielä mainitsisin että se puolan ensiöresistanssi on aika pieni, elikkä ei hämäännytä tuosta KAHin esimerkistä, 10 ohmia, kyllä ne tuppaa olemaan siinä 2-5 ohmia elikkä virrat siinä 2-3 A minimissään, saattaa olla jopa 5 A.
Puolasta vielä... ensiöresistansin oikeellisuus ei takaa vielä että puola on kunnossa . Siinä saattaa olla käämien välisiä oikosia lisäksi että toisiokäämi saattaa lyödä läpi, jota ei edes huomaa yleismittarilla, kun sen mittausjännite on vain jokunen voltti.
Lisäksi vika saattaa esiintyä vain lämpimänä jolloin a) avautuu reitti sisäiselle kipunalle, b) käämi turvotessaan tekee oikosta itsensä kanssa tai jokin muu vika......
Ota tästä nyt sitten selvä. Uutta osaa peliin ja uusintatsekkaus....josko nyt pelittää.
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
Niin... se trankku sopiva transistori voi olla melkein mikä vain jossa virrankesto on tuossa 10A ja tehonkesto > 50-100W.
Ainoa asia joka on kriittinen on jännitekestoisuus joka saisi olla niin suuri kuin mahdollista juuri sen itseinduktion takia. Eli valitse semmoinen suurjännitemalli 300-1000 V. Ja muista sitten ne suojadiodit !!!!
Normaalisti toimiessaan, elikkä kun kipuna leimuaa tulpan kärkien välissä pärjää pienemmilläkin jännitteillä, mutta kun tapahtuu joku probleema, eli esim tulpan johto irtoaa/irroitetaan ja kipuna ei pääsekkään hyppäämään oikeasta paikasta, niin silä itseinduktio-ominaisuudella on semmoinen taipumus että se nostaa jännitettä kunnes jostain päästään ulos.....usein sitten sen transistorin kollektori/emitteri liitoksen läpi.... ja trankku on entinen.
Niin niin sanot, mutta eihän se trankku ole siellä suurjännitepuolella. No ei ole, mutta se itseinduktio syntyy siellä pienjännitekäämissä josta se kopioituu käämin kierroksien suhteessa ylös sinne tulpalle.
Eli se "teho"jännite nousee just siellä pienjännitepuolella.
Elikkä normaalisti jännitteet ensiöpuolella on useita satoja voltteja. Totea vaikka sormella puolan "alapäästä" kiinni pitämällä samalla nojaten runkoon koneen käydessä .. Tai älä testaa itse , pyydä kaveria, sillä kirpaisee niin perkeleesti, voi olla jopa hengenvaarallista....joten älä koita.
Ainoa asia joka on kriittinen on jännitekestoisuus joka saisi olla niin suuri kuin mahdollista juuri sen itseinduktion takia. Eli valitse semmoinen suurjännitemalli 300-1000 V. Ja muista sitten ne suojadiodit !!!!
Normaalisti toimiessaan, elikkä kun kipuna leimuaa tulpan kärkien välissä pärjää pienemmilläkin jännitteillä, mutta kun tapahtuu joku probleema, eli esim tulpan johto irtoaa/irroitetaan ja kipuna ei pääsekkään hyppäämään oikeasta paikasta, niin silä itseinduktio-ominaisuudella on semmoinen taipumus että se nostaa jännitettä kunnes jostain päästään ulos.....usein sitten sen transistorin kollektori/emitteri liitoksen läpi.... ja trankku on entinen.
Niin niin sanot, mutta eihän se trankku ole siellä suurjännitepuolella. No ei ole, mutta se itseinduktio syntyy siellä pienjännitekäämissä josta se kopioituu käämin kierroksien suhteessa ylös sinne tulpalle.
Eli se "teho"jännite nousee just siellä pienjännitepuolella.
Elikkä normaalisti jännitteet ensiöpuolella on useita satoja voltteja. Totea vaikka sormella puolan "alapäästä" kiinni pitämällä samalla nojaten runkoon koneen käydessä .. Tai älä testaa itse , pyydä kaveria, sillä kirpaisee niin perkeleesti, voi olla jopa hengenvaarallista....joten älä koita.
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
-
separaattori
- 2000
- Viestit: 2422
- Liittynyt: 10.11.2006 18:48
- Paikkakunta: vorssa
Sopiva transistori esim. BU 526 .Vanhasta telekusta juovapäätetransistori.
Kyllähän se tieto nokalla on,mutta virrat pitää joskus katkaista ja kontrolleri nollautuu.Ellei sitä aseta varavirralla ns unitilaan.
Yksinkertaistettu ohjelma,pulssit tulisi vaikka kärjiltä.
vasen.... ;aliohjelman nimi
alku .... onko pulssi (hyppy seur.käskyn yli jos pulssi)
ei, mene kohtaan alku odottamaan pulssia
anna ohjaus puolalle A
alku2 .. onko pulssi (taas hyppy jos pulssi)
ei palaa alku2
anna ohjaus puolalle B
paluukäsky
Toisessa vastaavassa ohjelmassa A ja B vaihtaisivat paikkaa eli kipinät eri järjestykssä,muuten sama.
Ensimmäinen ohjelma olisi vasen toinen oikea
Eli jostain pitäisi tieto saada kumpaanko ohjelmaan käynnistys tilanteessa
hypätään.
Kyllähän se tieto nokalla on,mutta virrat pitää joskus katkaista ja kontrolleri nollautuu.Ellei sitä aseta varavirralla ns unitilaan.
Yksinkertaistettu ohjelma,pulssit tulisi vaikka kärjiltä.
vasen.... ;aliohjelman nimi
alku .... onko pulssi (hyppy seur.käskyn yli jos pulssi)
ei, mene kohtaan alku odottamaan pulssia
anna ohjaus puolalle A
alku2 .. onko pulssi (taas hyppy jos pulssi)
ei palaa alku2
anna ohjaus puolalle B
paluukäsky
Toisessa vastaavassa ohjelmassa A ja B vaihtaisivat paikkaa eli kipinät eri järjestykssä,muuten sama.
Ensimmäinen ohjelma olisi vasen toinen oikea
Eli jostain pitäisi tieto saada kumpaanko ohjelmaan käynnistys tilanteessa
hypätään.
Siis hei hei hei.....
Juuri se tieto on siellä nokalla !!!!!! Jos viilaat nokka-akselilta toisen kärkien nokan pois niin saat tulokseksi vain ja ainoastaan toisen pytyn ( riippuu kumman nokan viilasit pois ) puristustahdin yläkuolokohdan kun nokka avaa esim kärjet ! Sen takia siellä on kaksi nokkaa että saadaan aikaiseksi molemmille pytyille se kipuna ! Ja sitten jos vielä katsot sitä virranjakajaa havaitset että se juuri osoittaa sen kipunan puristustahdin lopulla olevalle pytylle !
Tätä vartenhan on juuri se jakopää !!!!!! Kampurassa on se pikku ratas ja nokalla se 2 x halkaisijaltaan suurempi. Se se juuri jakaa kampiakselin kierrokset kahdella jotta saataisiin ne kaikki eri tahdit aikaiseksi.
Nyt kun tarvitset pulssin vasemmalle tai oikealle elikkä A tai B ohjelman käynnistyskäskyn lue magneettianturin A) laskevaa tai B) nousevaa reunaa, tai sitten viilaa nokka-akseli kaksitasoiseksi ja ota sieltä kaksilla kärjillä, lukuhaarukoilla tai millä nyt haluatkin kaksi eri tietoa... Magneettianturin sijaan olen joskus tehnyt ohuesta pellistä ( säilyketölkin pohjasta ) puolikuun muotoisen kappaleen jota lukee optinen lukuhaarukka. Tästä saat sitten kätevästi sekä nousevan että laskevan ( valo katkeaa, ja valo jälleen ilmaantuu ) tiedon. Toinen näistä on siis vasemman ja toinen oikean pytyn syttytieto. Hyvin pelaa....mutta....
No nyt sitten vasta se probleema tulee, elikkä sun pitää kehittää kierrosluvun funktiona muuttuva ennakko. Itse ratkaisin joskus pikkupoikana homman sillai että pulssien esiintymistiheydestä määrittelin kierrosnopeuden, joka antoi tiedon mimmoisen ennakon haen EPROMille ohjelmoidusta taulukosta. Tämä tieto sitten sääti ennakon määrää....
Nyt sitten ihmettelet miten se voi sen nopeuden ennakkoon tietää... Ei se tiennytkään vaan käytti oletuksena että edellinen pulssiväli oli liki samanlainen kuin seuraava, eli säätö "laahasi" puoli kierrosta perässä. Tällä ei ollut merkitystä.
No systeemi toimi, mutta ei yhtään sen paremmin kuin normaali keskipakoennakkosäätö.... Lisäksi oli kenkälaatikon kokoinen elektroniikkahässäkkä konetilassa ( Tein siis tämän joskus 80 luvun alussa jolloin käytin ihan tavallista CMOS ( 4000 sarjaa ) logiikkapiirejä uControllerihöpsötysten sijaan. EPROMmin käyttö oli ainoa poikkeus....)
Hommaa olisi pitänyt vielä kehittää eli ottaa alipaine=kaasun asento, lämpötila yms parametrit mukaan vaikuttamaan siihen mitä taulukkoa haettaisiin EPROMilta. Aikaa moiseen lukutuokioon olisi ollut jo tuolla tekniikalla riittämin, sillä pulssiväli on huippukierroksillakin aika pitkä....
ja 2716 Epromin nopeuksia oli muistaakseni saatavilla tuolloin jopa 200ns hakuaikoihin asti....
Juuri se tieto on siellä nokalla !!!!!! Jos viilaat nokka-akselilta toisen kärkien nokan pois niin saat tulokseksi vain ja ainoastaan toisen pytyn ( riippuu kumman nokan viilasit pois ) puristustahdin yläkuolokohdan kun nokka avaa esim kärjet ! Sen takia siellä on kaksi nokkaa että saadaan aikaiseksi molemmille pytyille se kipuna ! Ja sitten jos vielä katsot sitä virranjakajaa havaitset että se juuri osoittaa sen kipunan puristustahdin lopulla olevalle pytylle !
Tätä vartenhan on juuri se jakopää !!!!!! Kampurassa on se pikku ratas ja nokalla se 2 x halkaisijaltaan suurempi. Se se juuri jakaa kampiakselin kierrokset kahdella jotta saataisiin ne kaikki eri tahdit aikaiseksi.
Nyt kun tarvitset pulssin vasemmalle tai oikealle elikkä A tai B ohjelman käynnistyskäskyn lue magneettianturin A) laskevaa tai B) nousevaa reunaa, tai sitten viilaa nokka-akseli kaksitasoiseksi ja ota sieltä kaksilla kärjillä, lukuhaarukoilla tai millä nyt haluatkin kaksi eri tietoa... Magneettianturin sijaan olen joskus tehnyt ohuesta pellistä ( säilyketölkin pohjasta ) puolikuun muotoisen kappaleen jota lukee optinen lukuhaarukka. Tästä saat sitten kätevästi sekä nousevan että laskevan ( valo katkeaa, ja valo jälleen ilmaantuu ) tiedon. Toinen näistä on siis vasemman ja toinen oikean pytyn syttytieto. Hyvin pelaa....mutta....
No nyt sitten vasta se probleema tulee, elikkä sun pitää kehittää kierrosluvun funktiona muuttuva ennakko. Itse ratkaisin joskus pikkupoikana homman sillai että pulssien esiintymistiheydestä määrittelin kierrosnopeuden, joka antoi tiedon mimmoisen ennakon haen EPROMille ohjelmoidusta taulukosta. Tämä tieto sitten sääti ennakon määrää....
Nyt sitten ihmettelet miten se voi sen nopeuden ennakkoon tietää... Ei se tiennytkään vaan käytti oletuksena että edellinen pulssiväli oli liki samanlainen kuin seuraava, eli säätö "laahasi" puoli kierrosta perässä. Tällä ei ollut merkitystä.
No systeemi toimi, mutta ei yhtään sen paremmin kuin normaali keskipakoennakkosäätö.... Lisäksi oli kenkälaatikon kokoinen elektroniikkahässäkkä konetilassa ( Tein siis tämän joskus 80 luvun alussa jolloin käytin ihan tavallista CMOS ( 4000 sarjaa ) logiikkapiirejä uControllerihöpsötysten sijaan. EPROMmin käyttö oli ainoa poikkeus....)
Hommaa olisi pitänyt vielä kehittää eli ottaa alipaine=kaasun asento, lämpötila yms parametrit mukaan vaikuttamaan siihen mitä taulukkoa haettaisiin EPROMilta. Aikaa moiseen lukutuokioon olisi ollut jo tuolla tekniikalla riittämin, sillä pulssiväli on huippukierroksillakin aika pitkä....
ja 2716 Epromin nopeuksia oli muistaakseni saatavilla tuolloin jopa 200ns hakuaikoihin asti....
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
....niin pikku vinkkinä että siitä nousevasta ja laskevasta reunasta saa X-OR piirillä helposti detektoitua lyhkäsiä pulsseja kun syöttää pulssitiedon suoraan toiseen tuloon ja toisen tuloon syöttää saman tiedon vastuksen ja konkan avulla ( vastus sarjaan ja siitä konkka maihin ) niin tämän RC aikavakio määrää ulostulevan pulssin leveyden..... (= FM ilmaisin voidaan tehdä kans tälleen, elikkä esim analoginen kierroslukumittari tms..)
....Pikku elektroniikka-asentajan vinkki.....
....Pikku elektroniikka-asentajan vinkki.....
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
Ei virranjakajaa,kyseessä dnepri.
Katsotaan asiaa kontrollerista päin.
Symmetrinen nokka antaa sille kaksi täysin samanlaista pulssia kun kerran ympäri pyörähtänyt.
Tai näin,on kaksi asuntoa joilla yhteinen ulko-ovi.
Toisessa asuu Unto ja toisessa Joonas.
Ulko-oveen koputtaa Hilma,molemmat syöksyvät ovelle kun ei tietoa kummalle Hilmalla on asiaa.
Asiaa Untolle,samalla sovitaan että seuraavalla koputuksella asiaa Joonakselle ja sitten taas Untolle jne ja homma toimii hienosti.
Mutta sitten kontrollerista katkaistaan virta,se nollautuu.
Tilanne verrattuna Untoon ja Joonakseen,heiltä katoaa tieto kumman pitää ovi aukaista.
Eli aina kun kontrollerista katkaistaan virta,siitä katoaa ulkopuolelta saatu muuttuva tieto.
Tällaisen tilanteen välttämiseksi Hilma,Unto ja Joonas sopivat,että hän soittaa kelloa jos nollauksen jälkeen asiaa Untolle ja valtetään alkutilanteen yhteisavaaminen.
Kontrolleri ei tiedä symmetrisellä nokalla muuta kuin,että pulssi tuli.
Myös kontrolleri tarvitsee nollauksen jälkeen sen kellonsoiton.
Katsotaan asiaa kontrollerista päin.
Symmetrinen nokka antaa sille kaksi täysin samanlaista pulssia kun kerran ympäri pyörähtänyt.
Tai näin,on kaksi asuntoa joilla yhteinen ulko-ovi.
Toisessa asuu Unto ja toisessa Joonas.
Ulko-oveen koputtaa Hilma,molemmat syöksyvät ovelle kun ei tietoa kummalle Hilmalla on asiaa.
Asiaa Untolle,samalla sovitaan että seuraavalla koputuksella asiaa Joonakselle ja sitten taas Untolle jne ja homma toimii hienosti.
Mutta sitten kontrollerista katkaistaan virta,se nollautuu.
Tilanne verrattuna Untoon ja Joonakseen,heiltä katoaa tieto kumman pitää ovi aukaista.
Eli aina kun kontrollerista katkaistaan virta,siitä katoaa ulkopuolelta saatu muuttuva tieto.
Tällaisen tilanteen välttämiseksi Hilma,Unto ja Joonas sopivat,että hän soittaa kelloa jos nollauksen jälkeen asiaa Untolle ja valtetään alkutilanteen yhteisavaaminen.
Kontrolleri ei tiedä symmetrisellä nokalla muuta kuin,että pulssi tuli.
Myös kontrolleri tarvitsee nollauksen jälkeen sen kellonsoiton.
Dneprissäkin on virranjakaja... vanhemmissa vasitenkin...MT-9 malliin asti...Lueppas nyt uudelleen juttuni, niin löytyy se paikkatietokin....Ilman että sitä pitää aina uudelleen kertoa. Ilman Joonasta ja Kallea tai Erkkiäkään. Nollauksen teen itse ihan muulla konstilla, ja senkin jälkeen on tahdit hallussa.
Ihan oikeasti.. Se paikkatieto pitää aina antaa..joka kierroksella. Ei voi luottaa että joku tämmöinen härveli on niin stabiili ettei haksahtaisi väärään vaiheeseen jonkun hasardin takia het ensikierroksilla....Synkronointi, se Dneprin kipinän kurissa pitää....
Ihan oikeasti.. Se paikkatieto pitää aina antaa..joka kierroksella. Ei voi luottaa että joku tämmöinen härveli on niin stabiili ettei haksahtaisi väärään vaiheeseen jonkun hasardin takia het ensikierroksilla....Synkronointi, se Dneprin kipinän kurissa pitää....
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
Autoissa (ja varmaan moottoripyörissäkin) tuo syknroniseeraus tehdään nykyään useinmiten niin, että noukka-(tai kampi-) akselin päässä on hammasratas, josta saatavia pulsseja räknätään.
Rattaasta on fiilattu yksi hammas pois, ja siitä puuttuvasta pulssista saadaan se tahti kohalleen.
Rattaasta on fiilattu yksi hammas pois, ja siitä puuttuvasta pulssista saadaan se tahti kohalleen.
TRauma
Ikuisuusrojektipäällkkö. Pers'aukiset Eläkeläislehtorit ry.
Ikuisuusrojektipäällkkö. Pers'aukiset Eläkeläislehtorit ry.
Kyllähän asia on niin että jopa aikanaan Neuvostoliitossa oli aika järkeviä insinöörejä, ainakin muutama. Alkuperäinen Uralin sytytysjärjestelmä puolineen, kärkineen on idioottivarma systeemi, sen osaa jopa vanha erkkikin laittaa toimimaan (uusia varaosia löytyy ihan kohtuu hintaan) , en näe mitään syytä muuttaa sitä "järjettömäksi". Olen ajanut miliisi-Uralilla jo yli 10 vuotta ja ei ole ollut ongelmia sytyksen ja latauksen kanssa. (takapaksissa on 12V 100Ah auton akku) Uralissa alkuperäinen on paras ja toimivin. Itse asensin Ural-pyörääni sähköstartin koska vaimoni ilmoitti että autojakaan ei enään sataan vuoteen ole veivattu käyntiin. Sen asentaminen ei todellakaan ole vaikeaa eikä kallista. Sellaisella kun käyt marketissa saat sääliviä katseita ja osan ottoa. Kun tulet ja käynnistät pyöräsi napista ja heität pakin päälle niin kaikki huutaa HOOOO !! Aina tulee varata kaupassakäyntiin vähintään 15min enemmän aikaa jos olet Uralilla ja aina tulee hymyjä ja vilkutuksia.Rättärin puolat on varmasti hyviä rättärissä ja HD puolat hd-ssä ja sopivat paremmin näihin.
.markus1 kirjoitti: Itse asensin Ural-pyörääni sähköstartin
hei.hei.hei..millasen startin?
Kuinka helppoo se onkaan?
Voiskohan mun K:honkin saada nappistartin?Siinä on pakillinen laatikko ja
käynnistin ratas on sellanen neljännes osaratas.
.Sähköt pitäs varmaan muuttaa 12 v:ksi.? 8)
born to be wild,paitti himas.
Katoppas täältä http://www.ural-zentrale.de/advanced_se ... ords=start ja klikkaa "Anlasser" sekä "Getriebe Dnepr Getriebe für neuen E-Starter" niin näet kuvat! Lisäksi tarvitaan starttikehä vauhtipyörään. Olen nähnyt kaupan myös muutossarjoja vanhaan lootaan, ja sitten on toi uusien osien käyttö. Hintaero ei ole lainkaan niin iso kuin luulisitimoteus kirjoitti:hei.hei.hei..millasen startin?
Kuinka helppoo se onkaan?
Voiskohan mun K:honkin saada nappistartin?Siinä on pakillinen laatikko ja
käynnistin ratas on sellanen neljännes osaratas.
.Sähköt pitäs varmaan muuttaa 12 v:ksi.? 8)
Tiedoksi että niitä startteja on sitten kahta ( ainakin ) eri hammasjakoa. Elikkä se vanhanmallinen ja sitten se uudenmallinen jota näkee näissä Wolf / Voyage malleissa. Uudenmallinen menee helposti siihen uudenmallisen laatikkoon, joidem pelkkiä kuoria näin viimeksi Moskovan Moto99 putiikissa toissa viikolla. Hinta oli jossain 40€ huitevilla, siis pelkkä tyhjä kuori, johon normaalin pakkimallisen laatikon sisärojut sopii liki heittämällä. Lisäksi tarvitaan se uudenmallinen vauhtipyöräkytkinpaketti jossa ulkokehä on siis suoraan vauhtipyörässä, sisäkehällä piparinmuotoinen kytkinvälilevyjen liukupinta ( siis ei niitä tappeja....).
Se vanhanmallinen starttikehä ruuvataan pinninmaisen kiinteän kytkinlevyn tilalle, ja vanhaan laatikkoon näveretään rälläkällä kolo ilmanputsarin paikalle ja startti istutetaan saatuun rumaan reikään itsetehdyllä "kengällä" jossa ylimääräinen reikä starttin toista korvaa varten ja pari laatikon pulttien alle.... kts VW Dnepr tarinat.... startin istutus. Siinä selitetty käy suoraan myös Ural/Dnepriin koska VW:n perä on modattu Dnepr kuosiin.
Tässä "vanhanmallisessa" on siis se hammasjako toinen. Ei sovi ristiin, ei edes huonosti !
Hyvin starttaa. Akku van saa olla aika iso, että se normaali 4-6 Ah:n ei oikein jaksa kun inahtaa. Mulla on muistaakseni 24 Ah ( eli se toisiksi suurin Bilteman MP-akku ) joka just mahtuu runkoputkien väliin akun oikealle paikalle.
Se vanhanmallinen starttikehä ruuvataan pinninmaisen kiinteän kytkinlevyn tilalle, ja vanhaan laatikkoon näveretään rälläkällä kolo ilmanputsarin paikalle ja startti istutetaan saatuun rumaan reikään itsetehdyllä "kengällä" jossa ylimääräinen reikä starttin toista korvaa varten ja pari laatikon pulttien alle.... kts VW Dnepr tarinat.... startin istutus. Siinä selitetty käy suoraan myös Ural/Dnepriin koska VW:n perä on modattu Dnepr kuosiin.
Tässä "vanhanmallisessa" on siis se hammasjako toinen. Ei sovi ristiin, ei edes huonosti !
Hyvin starttaa. Akku van saa olla aika iso, että se normaali 4-6 Ah:n ei oikein jaksa kun inahtaa. Mulla on muistaakseni 24 Ah ( eli se toisiksi suurin Bilteman MP-akku ) joka just mahtuu runkoputkien väliin akun oikealle paikalle.
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
Sorry, mutta mistä se moottori tietää mikä sen kipunan tekee..? Samalla perusteella ei pyörääsi saisi MISSÄÄN NIMESSÄ laittaa 100Ah akkua!markus1 kirjoitti:Rättärin puolat on varmasti hyviä rättärissä ja HD puolat hd-ssä ja sopivat paremmin näihin.
Eikä sillä mikä puola pyörässä on, niin ole mitään merkitystä onko pyörässä käjretön vai kärjellinen sytkä. Uraliinin saa ihan Uralin nimellä tehtyä kärjetöntä, liekö kuitenkaan Uralin itsensä valmistama. Tai öljy ja bensa mitä Uraliisi tälläät..?
Aiemminkin olen vastaavasta avautunut kun kuulee perättömän väitteen ettei muka jonkun muun merkkinen osa johonkin toiseen kävisi...
IC on itäpyöristä paras...
-Kärjettömän puola on todellakin erilainen, ns suurtehopuola. Ja polttaa kärjet jos laittaa kärjelliseen. Väärä vastus on helpoin tapa todeta asia ihan maallikonkin.
-Neukkupuolat ovat hyvin vaihtelevaa laatua, joukossa saattaa olla jokunen hyväkin mutta harvoin. Kannattaa mittailla jollei muuten usko.
-Sama koskee sitä pyörrintä: vaatii usein työstöä saada tasainen sytkä molemmille pytyille.
-Kärjetön on helppo ratkaisu saada vahva kipinä vaivattomasti.
-Uralin uusi kärjetön on nimenomaan Uraliin (750cc) tehty, se vanhempi yleisin ei ole Uralin oma vaan alihankkijan tekemä. Tehtaan nimi ym tiedot lukee paketissa. Aivan kuten kaasuttimet on joko Pekaria (Pietari?) tai Kartekia (Ukraina).
-Nelikärkitulpat sytyttävät helpommin ja vahvemmin, eivätkä kastu. Länsimaiset kuparisynätulpat kastuvat helposti käyttökelvottomiksi.
-Hoodeen puolaa sanotaan sellaiseksi, koska yleisin käyttötarkoitus on niihin. Ihan yleispuola se kuitenkin on. Ja kiinalaisenakin tasalaatuisempi kuin naapurituotteet.
-Ison akun riski on vajaa latauskapasiteetti, jolloin akku aina vajaana ikääntyy nopeammin. Mutta jos ajelee pitkiä taipaleita jaksaa laturi kyllä täyttää vaikkakin hitaasti. Tai jos lataa aina välillä kotilaturilla. Ca- ja Ag-akut kestää paremmin seisotusta vajaana kuin perinteiset.
Ja ilman että aloitetaan taas kädenvääntö niin itselläni on kaikissa kolmessa nelikärkiset tulpat ja kärjetön. Olen tyytyväinen, etenkin huoltovapauteen ja vahvaan kipinään. Jää aikaa ajeluun ja muuhun ropaamiseen
-Neukkupuolat ovat hyvin vaihtelevaa laatua, joukossa saattaa olla jokunen hyväkin mutta harvoin. Kannattaa mittailla jollei muuten usko.
-Sama koskee sitä pyörrintä: vaatii usein työstöä saada tasainen sytkä molemmille pytyille.
-Kärjetön on helppo ratkaisu saada vahva kipinä vaivattomasti.
-Uralin uusi kärjetön on nimenomaan Uraliin (750cc) tehty, se vanhempi yleisin ei ole Uralin oma vaan alihankkijan tekemä. Tehtaan nimi ym tiedot lukee paketissa. Aivan kuten kaasuttimet on joko Pekaria (Pietari?) tai Kartekia (Ukraina).
-Nelikärkitulpat sytyttävät helpommin ja vahvemmin, eivätkä kastu. Länsimaiset kuparisynätulpat kastuvat helposti käyttökelvottomiksi.
-Hoodeen puolaa sanotaan sellaiseksi, koska yleisin käyttötarkoitus on niihin. Ihan yleispuola se kuitenkin on. Ja kiinalaisenakin tasalaatuisempi kuin naapurituotteet.
-Ison akun riski on vajaa latauskapasiteetti, jolloin akku aina vajaana ikääntyy nopeammin. Mutta jos ajelee pitkiä taipaleita jaksaa laturi kyllä täyttää vaikkakin hitaasti. Tai jos lataa aina välillä kotilaturilla. Ca- ja Ag-akut kestää paremmin seisotusta vajaana kuin perinteiset.
Ja ilman että aloitetaan taas kädenvääntö niin itselläni on kaikissa kolmessa nelikärkiset tulpat ja kärjetön. Olen tyytyväinen, etenkin huoltovapauteen ja vahvaan kipinään. Jää aikaa ajeluun ja muuhun ropaamiseen