Kolhoosille Lamda-tunnistin mittari?
-
Artisti
Kolhoosille Lamda-tunnistin mittari?
Ystävät, olisko säädöissä autuaaksi tekevä yhde/paikka
kummassakin käyrässä Lambda-tunnistimille, joita voisi
tulkita ko. mittarilla? Olisi mittari sitten "kolhoosilla tai
riistäjä kapitillistilla", mutta päästäisiin lähemmäksi
tätäpäivää.
Olenko ollenkaan oikeilla jäljillä, eli voiko jotain tämän-
päivän tunnistinta käytää hyväksi...edullisesti?
kummassakin käyrässä Lambda-tunnistimille, joita voisi
tulkita ko. mittarilla? Olisi mittari sitten "kolhoosilla tai
riistäjä kapitillistilla", mutta päästäisiin lähemmäksi
tätäpäivää.
Olenko ollenkaan oikeilla jäljillä, eli voiko jotain tämän-
päivän tunnistinta käytää hyväksi...edullisesti?
Idea on hyvä. Monet on ko anturin mopoonsa laittaneetkin.
Homma hoituu helposti, elikkä hakee Motonetistä halvimman anturin, ja nikkaroi tuliputkeen(iin ) kierteen johon anturi kiinni.
Anturihan antaa tietyn jänniteen tietyllä happi yli / alijäämällä ko anturin speksien mukaisesti.
Sitten vaan ajelemaan ja katselee tankin päälle teipatusta yleismittarista lukemia ja säätää sen mukaisesti sitten rikkaammalle tahi laihemmalle eri kierros/kaasunasentojen mukaan.
Näin kyllä huomaa että optimi asetuksia ei oikein löydä millään, mutta huomaa kyllä säätöjen vaikuttavan.
Suurimpien tehojen säätö kyllä huomaa siitä miten mopo kulkee, mutta osatehoilla ajettaessa saa indikaatiota onko mopo turhan rikkaalla. Laihan huomaa kyllä muutenkin siitä että nykii eikä vastaa kaasuun kunnolla.....
Jokkissivuilla varmaankin löytyy lisää tietoa.......eri antureista ja niitten antamista jännitteistä.
Homma hoituu helposti, elikkä hakee Motonetistä halvimman anturin, ja nikkaroi tuliputkeen(iin ) kierteen johon anturi kiinni.
Anturihan antaa tietyn jänniteen tietyllä happi yli / alijäämällä ko anturin speksien mukaisesti.
Sitten vaan ajelemaan ja katselee tankin päälle teipatusta yleismittarista lukemia ja säätää sen mukaisesti sitten rikkaammalle tahi laihemmalle eri kierros/kaasunasentojen mukaan.
Näin kyllä huomaa että optimi asetuksia ei oikein löydä millään, mutta huomaa kyllä säätöjen vaikuttavan.
Suurimpien tehojen säätö kyllä huomaa siitä miten mopo kulkee, mutta osatehoilla ajettaessa saa indikaatiota onko mopo turhan rikkaalla. Laihan huomaa kyllä muutenkin siitä että nykii eikä vastaa kaasuun kunnolla.....
Jokkissivuilla varmaankin löytyy lisää tietoa.......eri antureista ja niitten antamista jännitteistä.
-
karvanaama
- 100

- Viestit: 156
- Liittynyt: 31.08.2004 19:37
- Paikkakunta: Härmä
- Viesti:
Tulihan tuollainen anturi hankittua jo keväällä 2004.
Oli tarkoitus laittaa se pitkän tangon päähän ja työntää se äänevaimentimeen.
Mittausinsinjööri mittalaitteineen vaunuun ja menoksi ja säätää samat arvon esim. 80 nopeudessa.
Mutta eipä ole tuokaan projekti siitä anturin hankinnasta edennyt,
pitää etsiä se jostakin ja muistaakseni siinä oli joku käyrä säätöarvoista.
Voisihan niitä antureita olla kaksikin ja vaihtokytkimellä vaihdella mittausta tai molemmille oma mittari.
Oishan se hianoo.

Oli tarkoitus laittaa se pitkän tangon päähän ja työntää se äänevaimentimeen.
Mittausinsinjööri mittalaitteineen vaunuun ja menoksi ja säätää samat arvon esim. 80 nopeudessa.
Mutta eipä ole tuokaan projekti siitä anturin hankinnasta edennyt,
pitää etsiä se jostakin ja muistaakseni siinä oli joku käyrä säätöarvoista.
Voisihan niitä antureita olla kaksikin ja vaihtokytkimellä vaihdella mittausta tai molemmille oma mittari.
Oishan se hianoo.

En mäkään oo täyrellinen, multa puuttuu heikkouret.
-
Artisti
Yritin olla viksumpi ku oonkaan, ku
nimesin ton tunnistimen "Lambdaksi",
mutta mikä olis oikee nimi Motonetin
tiskillä? Siis mitä mitataan pakokaasuista?
Jos olis kohtuuhintasia, tosiaan vois laittaa
molempiin ja edelleen kohtuulliset mittarit,
niinku Karvanaamalla näytää olevan kehitteillä.
Täytyyhä sitä meitinki päivittää tietotaitomme,
eikä aina vaan käytetä "Venäläisiä pystykierteitä".
nimesin ton tunnistimen "Lambdaksi",
mutta mikä olis oikee nimi Motonetin
tiskillä? Siis mitä mitataan pakokaasuista?
Jos olis kohtuuhintasia, tosiaan vois laittaa
molempiin ja edelleen kohtuulliset mittarit,
niinku Karvanaamalla näytää olevan kehitteillä.
Täytyyhä sitä meitinki päivittää tietotaitomme,
eikä aina vaan käytetä "Venäläisiä pystykierteitä".
Tervehdys!
Siinä on muutama motonetin myymä malli
SIGMA Lambda Jet mittarilla 38-1307 16.90€
Lambda-anturi Toyota 1-johto 28-3410 28.50€
Lambda-anturi 1 johdolla 28-3411 31.50€
Lambda-anturi 2 johdolla 28-3412 34.50€
Kaksijohtoinen saattaa olla helpompi. En tiedä onko pyöräsi + vai - maadoitettu, liekkö sen vaikuttavan anturin toimintaa. Luulatavasti kyllä ainakin 1-johtoisessa.
Seosmittarin teko-ohje http://www.siipicossu.com/seosmittari.htm
t. Tuomas
Siinä on muutama motonetin myymä malli
SIGMA Lambda Jet mittarilla 38-1307 16.90€
Lambda-anturi Toyota 1-johto 28-3410 28.50€
Lambda-anturi 1 johdolla 28-3411 31.50€
Lambda-anturi 2 johdolla 28-3412 34.50€
Kaksijohtoinen saattaa olla helpompi. En tiedä onko pyöräsi + vai - maadoitettu, liekkö sen vaikuttavan anturin toimintaa. Luulatavasti kyllä ainakin 1-johtoisessa.
Seosmittarin teko-ohje http://www.siipicossu.com/seosmittari.htm
t. Tuomas
-
Artisti
Tervehdys!
Karvanaamalla oli hyvä idea toiminnan tetaamiseen. Eli anturi tersätangolla vaimentimeen ja testaa mitä lukemia saa.
Siitä linkistä näkee sen anturin toimintaa. Ei välttämättä kannata tehdä heti kytkentää. Ensiksi Karvanaaman idean toiminan testi ja sitten jatkokehittelyä.
Sen lamda-anturin toiminta pyörässä kannattaa testata yleismittarilla. Antureiden hystereesi alue on varsin kapea. Hysteresialueella tarkoitan aluetta missä anturin säätökäyrä on jyrkimmillään ja mikä on sen tavoiteltava toiminta-alue anturin kannalta jolloin ilma/polttoaine suhde on 14,5 - 15. Mootorin taluodellisuuden ja tehojen kannalta, säädöt pitäisi saada lamda-arvolle 9.0 -1.0 eli jännite alue 0,9 v - 0,2 v.
Saakohan kaasarit, niin tarkkohin säätöihin? Testaamallahan sen näkee.
Mittariksi kävisi analoginen jännite mittari olisi 0 - 1 V. Jos tuon alueen mittaria ei löydy, niin virtamittarista saa sopivalla etuvastuksella (sarja-rinnankytkennällä) tuolla alueella toimivan jännitemittarin.
Eli ongelmana saattaa olla, että mittari makaa ala-laidassa tai ylälaidassa.
Hän ei pitänyt säätämistä lamda-anturin avulla mahdottomana. Suositteli että säätöä yritetään tyhjäkäynnillä ja keskikierroksilla. Anturin arvon saa ehkä parhaiten näkyviin analogisella mittarilla tai digimittarilla, jossa on palkki, joka kertoo suuruusluokan muutostilanteessa.
Imavuodot pakoputken ja sylinterin välillä saattaa sekottaa mittausta.
Täydentäkää ja korjailaa viisaammat.
t. Tuomas
Karvanaamalla oli hyvä idea toiminnan tetaamiseen. Eli anturi tersätangolla vaimentimeen ja testaa mitä lukemia saa.
Siitä linkistä näkee sen anturin toimintaa. Ei välttämättä kannata tehdä heti kytkentää. Ensiksi Karvanaaman idean toiminan testi ja sitten jatkokehittelyä.
Sen lamda-anturin toiminta pyörässä kannattaa testata yleismittarilla. Antureiden hystereesi alue on varsin kapea. Hysteresialueella tarkoitan aluetta missä anturin säätökäyrä on jyrkimmillään ja mikä on sen tavoiteltava toiminta-alue anturin kannalta jolloin ilma/polttoaine suhde on 14,5 - 15. Mootorin taluodellisuuden ja tehojen kannalta, säädöt pitäisi saada lamda-arvolle 9.0 -1.0 eli jännite alue 0,9 v - 0,2 v.
Saakohan kaasarit, niin tarkkohin säätöihin? Testaamallahan sen näkee.
Mittariksi kävisi analoginen jännite mittari olisi 0 - 1 V. Jos tuon alueen mittaria ei löydy, niin virtamittarista saa sopivalla etuvastuksella (sarja-rinnankytkennällä) tuolla alueella toimivan jännitemittarin.
Eli ongelmana saattaa olla, että mittari makaa ala-laidassa tai ylälaidassa.
Hän ei pitänyt säätämistä lamda-anturin avulla mahdottomana. Suositteli että säätöä yritetään tyhjäkäynnillä ja keskikierroksilla. Anturin arvon saa ehkä parhaiten näkyviin analogisella mittarilla tai digimittarilla, jossa on palkki, joka kertoo suuruusluokan muutostilanteessa.
Imavuodot pakoputken ja sylinterin välillä saattaa sekottaa mittausta.
Täydentäkää ja korjailaa viisaammat.
t. Tuomas
Sellainen huomio tuota sopivaa mittaria etsiskellessä, lambda-anturin antama jännitetieto on kovin heikkotasoinen(tällä tässä tarkoitan anturin antamaa virtamäärää). Lähes kaikki analogiset mittarit kuormittavat anturia sen verran paljon ettei sieltä saa oikeaa tulosta, tai edes sinne päin tulosta. Asian tietysti voi ratkaista laittamalla väliin signaalivahvistimen... Ja taas sitä kaikkien haluamaa elektroniikka lisää...
Näppärä näyttölaite syntyy helposti mikropiiristä LM3914, muutamasta vastuksesta, yhdestä trimmeristä ja 10:n ledin patsaasta. Koko mokkula menee tikkuaskia pienempää tilaan jolloin sen voi piilottaa helposti mihin vain pyörässä.
Näppärä näyttölaite syntyy helposti mikropiiristä LM3914, muutamasta vastuksesta, yhdestä trimmeristä ja 10:n ledin patsaasta. Koko mokkula menee tikkuaskia pienempää tilaan jolloin sen voi piilottaa helposti mihin vain pyörässä.
IC on itäpyöristä paras...
Hyvä, huomio. Eihän sinne saakkaa mitään analogista mittaria ilman vahvistimia. Ledejä käytetään näköjään myös joissain kaupallisissa mittareissa. Kuva kaupallisesta mittarista :
http://www.lautamakimotorsport.fi/kuvat ... ttarit.jpg
Eräs lambda projektisivu lisää
http://koti.mbnet.fi/catapult/projekti/ ... lambda.htm
http://www.lautamakimotorsport.fi/kuvat ... ttarit.jpg
Eräs lambda projektisivu lisää
http://koti.mbnet.fi/catapult/projekti/ ... lambda.htm
Hyvä, kiitokset spaddulle.
Itse olenkin lukenut montakertaa vinkeistä säätöohjeet ja säädellyt viikon puolitoista... Minulle muutama vanhan itäpyörän omistaja varotellut liian laihoista seoksista.
En ole vielä uskaltanut laihentaa seosta, niin että tulppa olisi kahvin ruskeat. Tulppa on hieman mustan noen peittämä, mutta tulpan kärki on puhdas ja kipinä melko hyvä. Täytyy laihentaa sittenkun saa kokemusta ja vähän kilometrejä taakse. Toiset on taas sanoneet että ei niitä seoiksilla säretä vaan kierroksilla ja liialla vauhdilla. Ei yli 90 km/h kokoajan vakiovälityksillä. Enhän minä edes uskalla ajaa yli 80 km/h.
Tulppana minulla on NGK B6HS (sivuvaunussa myös entisen omistajan jäljiltä NGK B8HS ja NGK B9HS)
Kiitoksia spaddulle!
t. Tuomas
Itse olenkin lukenut montakertaa vinkeistä säätöohjeet ja säädellyt viikon puolitoista... Minulle muutama vanhan itäpyörän omistaja varotellut liian laihoista seoksista.
En ole vielä uskaltanut laihentaa seosta, niin että tulppa olisi kahvin ruskeat. Tulppa on hieman mustan noen peittämä, mutta tulpan kärki on puhdas ja kipinä melko hyvä. Täytyy laihentaa sittenkun saa kokemusta ja vähän kilometrejä taakse. Toiset on taas sanoneet että ei niitä seoiksilla säretä vaan kierroksilla ja liialla vauhdilla. Ei yli 90 km/h kokoajan vakiovälityksillä. Enhän minä edes uskalla ajaa yli 80 km/h.
Tulppana minulla on NGK B6HS (sivuvaunussa myös entisen omistajan jäljiltä NGK B8HS ja NGK B9HS)
Kiitoksia spaddulle!
t. Tuomas
Terve
Kone kyllä liikkuu nätimmin oikeilla seoksilla kun liian rikkailla. Jos vaikka
keskialueille säätää oikean seoksen ja lisää hieman pääsuutinpiirin seosta
saa aika kivan ajettavan pyörän.
Kun säätelette näitä vermeitä on aika kiva apuväline seossäätötulppa,
olen itse jo n.20 -vuotta käyttänyt ko. ikkunatulppaa, ja se kertoo säätä-
jälle selvästi mitä sylinterissä palaa. Kun levollisena katselee tulpan ikku-
nasta palotapahtuman väriä huomaa että pienikin muutos ruuvissa muut-
taa väriä sinisestä esim. keltaiseksi jne.. Jos on rahamies ostaa kaksi ja
tutkii eri käyntialueilla onko sylinterit samanarvoisia jne...
Kone kyllä liikkuu nätimmin oikeilla seoksilla kun liian rikkailla. Jos vaikka
keskialueille säätää oikean seoksen ja lisää hieman pääsuutinpiirin seosta
saa aika kivan ajettavan pyörän.
Kun säätelette näitä vermeitä on aika kiva apuväline seossäätötulppa,
olen itse jo n.20 -vuotta käyttänyt ko. ikkunatulppaa, ja se kertoo säätä-
jälle selvästi mitä sylinterissä palaa. Kun levollisena katselee tulpan ikku-
nasta palotapahtuman väriä huomaa että pienikin muutos ruuvissa muut-
taa väriä sinisestä esim. keltaiseksi jne.. Jos on rahamies ostaa kaksi ja
tutkii eri käyntialueilla onko sylinterit samanarvoisia jne...
Tervehdys!
Nyt on Colortune-testitulpalla tarkistettu kaasrin säädöt. Tyhjäkäynnillä väri on sininen ja silloin tällöin vilkahtaa punertavaa.
Kun nostaa kirroksia puolelle kaasulle (luultavasti 2500 - 3000 tai jotain) lehmahtelee nousun aikana eri värejä ja sitten alkaa tasottumaan sinertäväksi, pieniä punertavia leimahduksia näkyy.
Tulppien väri on koeajon jälkeen harmaa (5 km, 3 vaihde, nopeus 35 - 50 km/h). Pihalleni tuli katsomaan vanhahko mopomies. Kysyin häneltä että oletko kone miehiä? Vastaukseksi että jonkin verran. Kysyin häneltä että mistä sanot tulpista. Sanoi että ihan hyvän väriset ja hän löysi niistä hieman ruskehtavaakin sävyä.
Olenkoha lievästi värisokea?
Kaikesta huolimatta Colortune-testitulpalla saa selville mitä ja miten palaa. Sytytyksen ajotuksessakin voi kuulemma käyttää apuna. Ei siellä kovin paljoa öljyä palanut, koska vihertävää ei näkynyt.
Kai sitä nyt uskaltaa normali ajoa yrittää ilman konerikkoa seosten vuoksi.
t. Tuomas
Nyt on Colortune-testitulpalla tarkistettu kaasrin säädöt. Tyhjäkäynnillä väri on sininen ja silloin tällöin vilkahtaa punertavaa.
Kun nostaa kirroksia puolelle kaasulle (luultavasti 2500 - 3000 tai jotain) lehmahtelee nousun aikana eri värejä ja sitten alkaa tasottumaan sinertäväksi, pieniä punertavia leimahduksia näkyy.
Tulppien väri on koeajon jälkeen harmaa (5 km, 3 vaihde, nopeus 35 - 50 km/h). Pihalleni tuli katsomaan vanhahko mopomies. Kysyin häneltä että oletko kone miehiä? Vastaukseksi että jonkin verran. Kysyin häneltä että mistä sanot tulpista. Sanoi että ihan hyvän väriset ja hän löysi niistä hieman ruskehtavaakin sävyä.
Olenkoha lievästi värisokea?
Kaikesta huolimatta Colortune-testitulpalla saa selville mitä ja miten palaa. Sytytyksen ajotuksessakin voi kuulemma käyttää apuna. Ei siellä kovin paljoa öljyä palanut, koska vihertävää ei näkynyt.
Kai sitä nyt uskaltaa normali ajoa yrittää ilman konerikkoa seosten vuoksi.
t. Tuomas
Anna jo palaa ja rakaa ajoo, jos ei oo valkoinen, parempi mustakin, niin ei pala mäntä puhki! Sivuvaunulla kun kulutus on 6,5 - 8 litraa niin pelaa ja ei hätää, niin on masiina suunniteltu. Kaikki kikkailu on pahaksi raakaan käyttöön tarkoitetulle... jos polttaa öljyä (mm. saksalaiset Audi, BMW) niin pysyypäpähän öljy tuoreena lisäyksen kautta!
Terve
Kun ajelee osakaasulla tai muutoin kevyellä pintakaasulla on oikeilla
seoksilla tulppa harmaa tai hiukan "ruosteen punakka",kun taasen
tulee enämpi kuormalla ajoa jolloin kone tekee työtä, muuttuu tulppa
enämpi rusehtavaksi. Jos katsot tulpanreiästä männänpäätä silloin
kun tulppa näyttää harmahtavalta pitäisi männän laki olla hieman ruse-
htavan musta, jos puhdas tai valkoisen rusehtava käy laihalla.
Jotta voisit tulppaa analysoida enämpi pitää ajaa vaihtelevaa ajoa, siis
normaalia pintakaasuajoa ja vedätystä mäkeen (ehkä hieman liialla
kaasulla jotta pääsuutinpiiri tulee mukaan) vähintään n. 50 km. mieluusti
enemmän. Myös lämpimämpi sää olisi poikaa.
Kun säätää seoksen sopivaksi osakaasulla ajoon(mitä pääosin ajetaan)
kone vetää nätisti ja polttoaineenkulutus on aisoissa, ja tällöin on koneen
kuormitus kevyttä joten ylikuumumisen riski on vähäinen, taasen pää-
suutin piiriin ,joka tulee enemmän esille kun konetta joudutaan kuormit-
tamaan enämpi ,sinne voi hieman lisätä ekstraa ettei tiukoissa kilpailu-
tilanteissa synny kiinnileikkautumisia. Mielestäni oikeista venttiilinvaroista
on tärkeää pitää huolta näissä kiukaissa koska kantavilla venttiileillä
saadaan kone käymään laihalla ja lämmötnousee jne.. samoin jos
tuntuu että tarvii hieman lisää vetoa täyskaasulla ajoon voi hieman
modifioida ilmanpuhdistinta / kanavistoa paremmin hengittäväksi.
Jos vedossa tuntuu raskautta tai ei saa konetta keräämään huippukier-
roksia voi säädellä ennakkoa yleensä hieman alaspäin. Muutoksina
ennakkoon on 2 astettakin vetoon tuntuva!
kyllä se siitä...
Kun ajelee osakaasulla tai muutoin kevyellä pintakaasulla on oikeilla
seoksilla tulppa harmaa tai hiukan "ruosteen punakka",kun taasen
tulee enämpi kuormalla ajoa jolloin kone tekee työtä, muuttuu tulppa
enämpi rusehtavaksi. Jos katsot tulpanreiästä männänpäätä silloin
kun tulppa näyttää harmahtavalta pitäisi männän laki olla hieman ruse-
htavan musta, jos puhdas tai valkoisen rusehtava käy laihalla.
Jotta voisit tulppaa analysoida enämpi pitää ajaa vaihtelevaa ajoa, siis
normaalia pintakaasuajoa ja vedätystä mäkeen (ehkä hieman liialla
kaasulla jotta pääsuutinpiiri tulee mukaan) vähintään n. 50 km. mieluusti
enemmän. Myös lämpimämpi sää olisi poikaa.
Kun säätää seoksen sopivaksi osakaasulla ajoon(mitä pääosin ajetaan)
kone vetää nätisti ja polttoaineenkulutus on aisoissa, ja tällöin on koneen
kuormitus kevyttä joten ylikuumumisen riski on vähäinen, taasen pää-
suutin piiriin ,joka tulee enemmän esille kun konetta joudutaan kuormit-
tamaan enämpi ,sinne voi hieman lisätä ekstraa ettei tiukoissa kilpailu-
tilanteissa synny kiinnileikkautumisia. Mielestäni oikeista venttiilinvaroista
on tärkeää pitää huolta näissä kiukaissa koska kantavilla venttiileillä
saadaan kone käymään laihalla ja lämmötnousee jne.. samoin jos
tuntuu että tarvii hieman lisää vetoa täyskaasulla ajoon voi hieman
modifioida ilmanpuhdistinta / kanavistoa paremmin hengittäväksi.
Jos vedossa tuntuu raskautta tai ei saa konetta keräämään huippukier-
roksia voi säädellä ennakkoa yleensä hieman alaspäin. Muutoksina
ennakkoon on 2 astettakin vetoon tuntuva!
kyllä se siitä...
-
Vieras
Tervehdys!
Kiitokset Matille
Laitoin sytytystä vähän myöhäsemmälle n. se on n. 6 astetta ennakkoa, keskipakosäädin lepotilassa eli kone sammuksissa.
Vaihdoin paksummat neulat ja suutin putket(putki mihin pääsuutin kiinnitetään). Suutin minulla on 165 (kaasari K-63T).
Sain nyt tulpat ruskeiksi ja männänpäät mustiksi 250 km ajon jälkeen. Vaihtelevaa ajoa maksiminopeus 80 km/h pääosin 40 - 60 km/h. Tulee sellainen pätkyttävä ääni yli 65 nopudessa ja kiihdyttäessä. Oikea puoli pätkyttää enemmän. Koneella ajettu 300 km mäntienvaihdon jälkeen. Oikepuolen mäntä jäi vieläkin hieman tiukemmaksi.
Pitää ilmeisesti ajella n. 1000 km ja seurailla pehmeneekö käynti. Vai kuuluuko se pätkätys asiaan kiihyttäessä ja ajaessa suurempia nopeuksia.
Koneen lämpötila lasti huomattavasti, kun sai seokset suhteellisen sopivaksi ja sytkän kohdalleen. Venttiilien säädötkin tarkistin ennen kaasarien uudelleen säätöä.
t. Tuomas
Kiitokset Matille
Laitoin sytytystä vähän myöhäsemmälle n. se on n. 6 astetta ennakkoa, keskipakosäädin lepotilassa eli kone sammuksissa.
Vaihdoin paksummat neulat ja suutin putket(putki mihin pääsuutin kiinnitetään). Suutin minulla on 165 (kaasari K-63T).
Sain nyt tulpat ruskeiksi ja männänpäät mustiksi 250 km ajon jälkeen. Vaihtelevaa ajoa maksiminopeus 80 km/h pääosin 40 - 60 km/h. Tulee sellainen pätkyttävä ääni yli 65 nopudessa ja kiihdyttäessä. Oikea puoli pätkyttää enemmän. Koneella ajettu 300 km mäntienvaihdon jälkeen. Oikepuolen mäntä jäi vieläkin hieman tiukemmaksi.
Pitää ilmeisesti ajella n. 1000 km ja seurailla pehmeneekö käynti. Vai kuuluuko se pätkätys asiaan kiihyttäessä ja ajaessa suurempia nopeuksia.
Koneen lämpötila lasti huomattavasti, kun sai seokset suhteellisen sopivaksi ja sytkän kohdalleen. Venttiilien säädötkin tarkistin ennen kaasarien uudelleen säätöä.
t. Tuomas
-
Artisti



