noi kaasut ja ennenkaikkea pullot, tuntuu kaikki olevan niin kamalan kalliita ja kaikessa täytyy yrittää säästää ..niin onko jollakin kokemusta tuollaisen "baarikaasun" käytöstä hitsauksessa.
Samaa hiilariahan se ompi, eikä tartte huolehtia mistään katsastuksista ym. kun se pullo vaihdetaan aina tukussa (täyteen) ja nämä ovat aina katsastettuja.
Hintakin on todennäköisesti paaaljon halvempi kuin joku AGAn sopimus.
Tarvii kuulemma jonkun "happipullon" liittimen siihen pullon ja virtausmittarin väliin?? Onko tietoa mikä tällainen liitin on ja mistä niitä saa. Jotta osaisin sitten ostaa oikeanlaisen.
Muutenkin jos tulee mieleen jotain miksi näin ei voisi tehdä niin varoittakaahan nyt kun se vielä on mahdollista
Me on käytetty vanhoja hiilari sammuttimia mitä on saksan reissuilla laiva purkaamoista ostettu.
Kaasu pulloissa on kai mailmanlaajuinen stantardi liittimissä. Ainoa mikä voi olla on, että pullo voi tarvita ripustaa väärinpäin että hiilari tulee kaasuna eikä nesteenä.
Olen sitä mieltä, että tulevaisuutta "ei ole" koska ei ole mitään mikä olisi jo ollut ilman, että sitä kukaan tekee.
Itellä kun vein omat pullot täyttöön AGA:lle totesivat että on menneet vanhaksi ja tarvitsis katsastaa, niin tekivät tarjouksen etta saan AGA:n vaihtopullot 10 vuoden sopimuksella ilmaiseksi, kun annoin vanhat pullot heille. Ei tarvinnut 10:een vuoteen maksaa kuin kaasústa, ei ollut nekään pullot kalliita. Tartee kait niihin baarikaasu pulloihinkin jonkinlaisen sopimuksen. Ei kai sitä ekaa pulloa saa vaan kaasun maksamalla ?
Luulis elintarvikekaasun olevan kalliimpaa kuin teollisuus hiilidioksiidi
TimoS kirjoitti:Itellä kun vein omat pullot täyttöön AGA:lle totesivat että on menneet vanhaksi ja tarvitsis katsastaa, niin tekivät tarjouksen etta saan AGA:n vaihtopullot 10 vuoden sopimuksella ilmaiseksi, kun annoin vanhat pullot heille. Ei tarvinnut 10:een vuoteen maksaa kuin kaasústa, ei ollut nekään pullot kalliita. Tartee kait niihin baarikaasu pulloihinkin jonkinlaisen sopimuksen. Ei kai sitä ekaa pulloa saa vaan kaasun maksamalla ?
Oletko varma, että pääset eroon siitä sopimuksesta sitten kun aika koittaa?
Tarjosihan ne faijallekkin tollasta sopimusta kymmeneksi vuodeksi, sitten olikin useamman tonnin vuodessa. Oli kaasua tahi ei.
Venäläiset polttoleikkaa Roots tyyppisellä ahtimella ja nestekaasulla on muuten kuulemma hurjan kuuloista hommaa kun ahdin huutaa polttomoottorin pyörittämänä äänen vaimennusta ei ole ja kaasu paukkuu.
Ahdin oli kuulemma jonkun vanhan vesipaisunta säiliön päällä jonka kyljestä lähti happiletku ja kaasupuolella oli 33 kilonen nestekaasu pullo.
Hyvin leikkasi tosin turvallisuus voi olla niin ja näin
Olen sitä mieltä, että tulevaisuutta "ei ole" koska ei ole mitään mikä olisi jo ollut ilman, että sitä kukaan tekee.
mun käsittääkseni siitä "baarikaasusta" maksetaan pullopantti (oiskoos joku 70ekee) ja kun tyhjenee niin viedään pullo niille ja ne antaa täyden tillalle (ei tarvii myöskää odotella). Se sitten maksaa jonkun verran.
Sammutin huollosta kysyin ja heiltä saa muutetun, katsastetun (10v), 6kg pullon omaksi hintaan n.200ekee. Tollasta kuuden kilon pulloa vaan saapi täyttää useammin (40ekee). Muistaakseni on isompia ne baari pullot.
oliskohan jollakin ihan oikeeta tietoa tuollaisesta viritelmästä..tai "baarikaasun" hinnasta??
TimoS kirjoitti:Itellä kun vein omat pullot täyttöön AGA:lle totesivat että on menneet vanhaksi ja tarvitsis katsastaa, niin tekivät tarjouksen etta saan AGA:n vaihtopullot 10 vuoden sopimuksella ilmaiseksi, kun annoin vanhat pullot heille. Ei tarvinnut 10:een vuoteen maksaa kuin kaasústa, ei ollut nekään pullot kalliita. Tartee kait niihin baarikaasu pulloihinkin jonkinlaisen sopimuksen. Ei kai sitä ekaa pulloa saa vaan kaasun maksamalla ?
Oletko varma, että pääset eroon siitä sopimuksesta sitten kun aika koittaa?
Kun 10v meni, niin sopimuksen sai irtisanoa ihan normaalisti, pulloille ei ollut enään käyttöä ja irtisanominen kävi ilman mitään sanktioita, sehän oli ostettu sopimus niillä vanhoilla pulloilla.
Olen minä nestekaasulla leikelly. Agan polttimiinkin saa ostaa suuttimia sitä varten. Asetyleenisuuttimet ei käy. Vähän konstikkaammasti se käyttäytyy, mutta ohjeita löytynee kun etsii, letkupaineesta ja muustakin. Joskus katselin kun romukauppias semmoista pilliä sytytti.Se piti silloin suuttimen päätä vinosti rautaa vasten. Niksi osoittautui hyväksi kun kokeilin.
Migiin hiilidioksidia käyvästä kiljupöntöstä? Onko porukassa nuoria keksijöitä ja kokeilijoita? Tulis huvi ja hyöty samalla.
trn kirjoitti:Puikolla vaan, niin ei tartte kaasuja miettiä. Tosi kätevä mm. autopeltihommissa
ois mulla tuolla sellainen WANHA puikko Kemppi jolla koko Tammelan Kylä aikoinaan hitsannu. Siin on virran säätökin sellainen pizzan kokolinen kiekko jossa on se "rahtarin-nuppikin".
Siitä vielä tosin puuttuu kaapelit..
Muutama vuosi sitten AGA:n hinnoitteluun tuskastuneena hommasin paikallisesta sammutinhuollosta 6kg:n sammuttimesta värkätyn hiilaripullon omaksi, hintaan n.200 ekee. Täyttö hinta oli eilen 28 ekee, täyttöön kulu aikaa n.5 minsaa plus puol tuntii yleiseen höpinään. (Ja täyttö onnistuu jopa viikonloppuna jolloin tarve yleensä on suurin, jos vaan kauppias on kotona.)
Allekirjoitan Timos:n ajatuksen.....autopeltihommissa saapi ihan kohtuullisen jäljen.....sitte on myös saatavana ydintäytelankaa joka pallaa kaikissa asennoissa...
mutta jos pärrää rakentelee ni mikki ei o ko heppikone...tigillä tai puikolla saapi takuuvarman tuloksen...
Joka kaasu vaatii oman mittarinsa ja myös virtaus on pystyttävä säätämään..en rupeis leikkimään ite värkätyillä systeemeillä..oon meinaan nähäny miten siinä käy ko kaikki mennee pieleen ja asikkapulloo jäähytettiin viikkotolokulla lammessa..
Hmm joo. Taidanpa vaan jatkaa täytelanka hommia, riittää mun sähköliimailu tarpeisiin useinmiten. Jos on oikean sauman paikka niin sovittelen, heppaan kasaan ja muut tekee.
Tossa yritin aikani räkiä ydintäytelangalla ja tuollaisella pienellä rimpulalla migillä jossa lanka kulki vaijerinkuoren sisällä ja oli muutenkin vähän sellanen säälittävä viritys
nyt ois tarkoitus yrittää vähän kestävämpääkin..tai ainakin kauniimpaa saumaa opetella tekeen. Hitsikonekin tuossa on hommattuna (Esab Original 180, voimavirta). Vain kaasu puuttuu. Eiköös tuolla nyt raudan saa pysymään kiinni vaikka moottoripyörässä!?
Mulla tällä hetkellä ei ole paikkaa sisätiloissa hitsata ja tuntuu että toi 6kg voi huveta aikas haipakkaa pihalla.
Ja luulisin ettei ole mitenkään vaarallista tai uhkarohkeaa käyttää tuollaista elintarvike pulloo.
Jos kerran kaasut on samoja (hiilidioksidi), pullo hieman erilainen ja taitaa jenkat olla erilaiset. Ja kuulemma siihen sopii joku happiventtiili..se tässä nyt on vähän auki että mistä moinen venttiili löytyy?
Voisin kuvitella että tämä happiventtiili tulee pulloon kiinni ja siihen sitten virtausmittarit ja letku hitsiin. Ymmärränkö jotain väärin vai mitä ihmeellistä tuossa on? (paineet?)
Mulla on omassa käytössä hiilidioksidipullo joka on aikaisemmassa elämässään ollut sammutin .Halpa ja nopea täyttää sammutinhuollossa ja kätevän kokoinen
karppa kirjoitti:
Joka kaasu vaatii oman mittarinsa ja myös virtaus on pystyttävä säätämään..en rupeis leikkimään ite värkätyillä systeemeillä..oon meinaan nähäny miten siinä käy ko kaikki mennee pieleen ja asikkapulloo jäähytettiin viikkotolokulla lammessa..
Se asetyleeni pullo kuulemma kun räjähtää niin sen kuulee kanssa sen jälkeen kuuleminen voi olla niin ja näin ainakin hetken.
Tulityö kortti kouluttaja oli ollut paikalla kun asetyleeni pullo nostaessa dynan lavalta se oli kopahtanut pikkasen lavan laitaan ei edes maali kuulemma pullosta lähtenyt, noh eihän se nostaja sitä sanonut kun täyttäjä kysyi, että onko pulloa kolhittu?
Bunkkerin ovea ei kuulemma tarvinnut avata kun menivät kattomaan, että mikä jysähti bunkkerissa, letkun päässä oli pullon suutin osa ja loput oli bunkkerin seinissä ja oven kanssa pihalla.
Siksi kannattaa muistaa aina ettei kolhi mitään kaasu pulloja!
Olen sitä mieltä, että tulevaisuutta "ei ole" koska ei ole mitään mikä olisi jo ollut ilman, että sitä kukaan tekee.
separaattori kirjoitti:
Jos kerran kaasut on samoja (hiilidioksidi), pullo hieman erilainen ja taitaa jenkat olla erilaiset. Ja kuulemma siihen sopii joku happiventtiili..se tässä nyt on vähän auki että mistä moinen venttiili löytyy?
Voisin kuvitella että tämä happiventtiili tulee pulloon kiinni ja siihen sitten virtausmittarit ja letku hitsiin. Ymmärränkö jotain väärin vai mitä ihmeellistä tuossa on? (paineet?)
Itse olen hitsannut happiventtiilillä/mittaristolla. Happimittarissa on paineen säädin ja letkupaineen"virtauksen" säädin molemmat
Ainoa, että virtausta ja painetta joutuu säätämään kun pullo tyhjenee mutta se on helppoa ihan korvakuuloltakin paineen pitää siinä missä se on hyvä, sen näkee mittarista ja langan syötön pistää pois niin suhinasta kuulee virtauksen/kaasun määrän.
Ihan rautakaupasta kannattaa kysellä happimittaria/venttiiliä lähtisin kyllä mittaria hakemaan sellaista missä on kaksi mittaria pullonpaine ja letkunpaine, pullon paineensäädöllä säädetään paine ja letkun paineensäädöllä säädetään virtaus.
Mutta mikset mene sen pullon kanssa rautakauppaan ja osta siihen sopivaa hiilari säädintä/mittaria jos sulla ei kerran ole happimittaria. Ostamaan sen joutuu kuitenkin.
Olen sitä mieltä, että tulevaisuutta "ei ole" koska ei ole mitään mikä olisi jo ollut ilman, että sitä kukaan tekee.
Noissa täytelanka hommeleissa jälkiparaanee aikapaljon kun kytkee miinuksen kahvaan ja plussan hitsattavaan kappaleeseen.nuot halvat täytelankaoneet on täyttä huijausta niissä ei oo edes tasasuuntausta hitsaus virralle.
Mutta niistä saa halvalla langansyttömoottorin ja kahvan akkukäyttöseen hitsauskoneeseen,oon muutaman muuttanu.Ja muutamia tehny ihan alusta asti.
Tehoa riittää ja toimii hyvin myös alumiinille.
Sitte pari linkkiä ettei ihan mee puheet hulluuen piikkiin
Tuo kuva on ensimmäisestä tekemästäni hitsaus koneesta
Tuo kuva on ensimmäisestä tekemästäni hitsaus koneesta
Se piti vielä lisätä että testiryhmä piti tekemääni hitsaus konetta parempana kuin readywelderiä
Perusteluina ,hitsauslangan vaihto helpompaa,Ei syöttöhäiriön mahdollisuutta alumiinilla,rakennettu standardi osista.
Tuo kuva on ensimmäisestä tekemästäni hitsaus koneesta
Se piti vielä lisätä että testiryhmä piti tekemääni hitsaus konetta parempana kuin readywelderiä
Perusteluina ,hitsauslangan vaihto helpompaa,Ei syöttöhäiriön mahdollisuutta alumiinilla,rakennettu standardi osista.
Menee off-topikiksi mutta silti.
Perskeles väittivät kiven kovaa minulle vastaan ettei sellainen hitsaus"pistooli" ole mahdollinen mikä starwars leffoissa on.
Tuossahan se on ainoa, että kahvan sisällä ei ole tulevaisuuden akku teknologiaa, vanhoissa starwars leffoissa niissä hitsaus pistooleissa oli muuten maadoitus kaapeli kahvasta. Se poistettiin realistisuuden vuoksi
Olen sitä mieltä, että tulevaisuutta "ei ole" koska ei ole mitään mikä olisi jo ollut ilman, että sitä kukaan tekee.
tehköön jokkainen semmosen pulloviritykaen ko uskaltaa....tempun sattuessa vakuutusyhtiö pesee kätensä koko keikasta...
kannattas suorittaa työturvallisuus- ja tulityökortti ni pikkasen pääsee hajulle miten asioihin pitää suhtautua....nykyisin ei pääse työmaalle jos ei ne ole asiat kunnossa....
happimittarista voi kalvo poksahtaa jos siihen häkää lyödään....
Niin häkää, mutta hiilidioksidia, ei hiilimonoksidia
No eikös siihen hiilidioksidipulloon voi laittaa ihan oikean CO2-säätimen vai onko siinä ravintolapullossa eri kierre vaikka samaa kaasua. http://www.machinetool.fi/pdf/hitsaus/h ... _22_23.pdf
eli kait minä sitten hommaan vain sellaisen hiilarisammuttimesta tehdyn pullon kun en oikein selvyyttää saa että lähteekö tolla baarikaasulla henki vai ei
Ne sammutin viritykset ainakin tehdään ihan "ammattilaisen" toimesta joten kait niihin ainakin voi luottaa.
separaattori kirjoitti:eli kait minä sitten hommaan vain sellaisen hiilarisammuttimesta tehdyn pullon kun en oikein selvyyttää saa että lähteekö tolla baarikaasulla henki vai ei
Ne sammutin viritykset ainakin tehdään ihan "ammattilaisen" toimesta joten kait niihin ainakin voi luottaa.
1.6 Raja-arvoja
HTP (2009)
(työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus) 5000 ppm (9100 mg/m3) /8 h
IDLH-arvo
(Immediately dangerous to life and health, USA) 40 000 ppm (72 000 mg/m3) /30 min
IDLH-arvo on suurin pitoisuus, jolle terve työntekijä voi altistua 30 minuutiksi saamatta palautumattomia terveydellisiä vaurioita tai poistumista vaikeuttavia vammoja.
Hiilidioksidia käytetään teollisuudessa mm. elintarvikkeiden jäähdytyksessä ja pakastamisessa, virvoitusjuomien ja oluen hiilihapotuksessa sekä elintarvikkeiden suojakaasupakkaamisessa. Hiilidioksidikaasua käytetään myös juoma-, pesu-, prosessi- ja jäteveden käsittelyssä, selluteollisuudessa massan pesun tehostuksessa, mäntyöljyn valmistuksessa, kutistusliitoksissa, putkenjäädytyksessä, hiilidioksidilannoituksessa kasvihuoneissa sekä eläinten tainnutuksessa. Koska hiilidioksidikaasu on kemiallisesti inerttiä, sitä käytetään hapettumissuojauksessa, hitsaussuojakaasuissa, laserkaasuissa, palojen ja räjähdysten ehkäisyssä ja palonsammutuksessa. Hiilidioksidia käytetään myös lääkkeellisessä karbogeenissa (lääkkeellisen hapen ja lääkkeellisen hiilidioksidin seos).
2 Terveysvaara
2.1 Välittömät vaikutukset
Lyhytaikaisen altistumisen alle 2 % (20 000 ppm) hiilidioksidipitoisuuksille ei ole todettu aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia. Yli 2 % hiilidioksidipitoisuudet kiihdyttävät hengitystä ja aiheuttavat päänsärkyä. Yli 7,5 % pitoisuudet huonontavat henkistä suorituskykyä, aiheuttavat levottomuutta, sekavuutta ja näköhäiriöitä. Yli 10 % hiilidioksidipitoisuudet aiheuttavat hengenahdistusta, kovaa päänsärkyä, kuulon heikentymistä, pahoinvointia, oksentelua, tukehtumisen tunnetta, hikoilua, tokkuraista oloa ja tajuttomuuden noin 15 minuutin kuluessa. Erittäin suurina pitoisuuksina hiilidioksidi syrjäyttää hapen ja voi aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvan välittömän tukehtumisen suljetussa tilassa. Hapenpuutteen oireita alkaa ilmetä, kun happipitoisuus laskee alle 18 %:n. Nestemäisen hiilidioksidin vuodosta muodostuvan kylmän kaasun tai hiilihappolumen hengittäminen voi aiheuttaa paleltumia hengitysteissä. Hiilidioksidin vaikutukset voimistuvat fyysisesti kuormittavissa työssä.
Hiilidioksidikaasu ei ärsytä ihoa. Hyvin korkeat ilman hiilidioksidipitoisuudet voivat aiheuttaa silmissä pistelyä. Suora kosketus kiinteään hiilidioksidiin sekä altistuminen kylmille kaasuille ja hiilidioksidilumelle voi aiheuttaa paleltumavamman iholla ja silmissä. Silmien paleltumavamma voi johtaa pysyvään vaurioon tai sokeutumiseen. Paljas iho voi jäädä kiinni kiinteän tai nestemäisen hiilidioksidin jäähdyttämään metalliin ja repeytyä irrotettaessa.
Käsiteltäessä nestemäistä hiilidioksidia voivat kylmät työskentelyolosuhteet laskea työntekijöiden ruumiinlämpötilan vaarallisen alas (hypotermia).
Koska näyttäis olevan sama pullo teollisuus ja baarikaasulla, niin osta CO2 säädin ja hitsaa sillä baarikaasulla, kyllähän sillä hiilidioksidilla on ennenkin hitsattu. Eihän se nyt myrkyllistä ole samaa hiilidioksidia sitä hengityksessä tulee ulos. Kunhat et pienessä umpitilassa hitsaile, missä happi alkaa loppua.
Kävin tässä viikolla Viipurissa..niin sattuipa siellä rautakaupassa silmiini probaanihitsaus-pillit..ostin ne pois...eipähän tarvi aina asetyleeniä olla tuhlaamas...Toimii kuulemma oikein hienosti...pari kaveria on niitä kokeillut.
Kertokaas moistä löydän kahden seoskaasusäiliön välille yhdysletkun/putken tms..
Elikkä ideana on siirtää pullosta toiseen kaasua, siis kaverin pullosta omaan.... vähän niinkuin salaa..
Mutterin jenga on vähän erikoinen.... 3/4" putkikierre on ihan samanlainen muuten mutta kierteen halkaisija liian suuri..... ei ihan pysy jengoilla, vaan hyppää yli. Jenga muuten on nousultaan ok. Ihme jenga muuten, millinen muka mutta desimaaleja vino pino. Taitaa olla "AGA" jenga... vähän niinkuin se "Edison" jengakin hehkulampuissa.
Tein mallikappaleen 3/4" mutterista sahaamalla siitä sektorin pois, ruttasin ja hitsasin pienemmäksi. Toimii, mutta on pikkuisen epävarma olo... pullossa on sentään painetta 200 atyä, joten ei ihan samassa tilassa kehtaa olla tankkauksen aikana...mutta ei kaveriakaan oikeen kehtaa laittaa venttiilejä operoimaan ... varsinkaan jos sen pulloista vielä se kaasu lainataan... sirpaleet voi lähteä lujaa.
Edison jenga muuten.... minkä takia se on millinen: E 14, E 27... eikös tuohon aikaan ja paikkaan oltu tuumien kanssa enempi tekemisissä... vai oliko Mr E niin edistyksellinen/anarkisti.
Vai esiintyyköhän Edison jengaa jenkkien lampuissa ollenkaan, taitaa olla bajonettiä yms..niinkuin imperialistien eli Sumujen Saarien ( Britit ) lampuissa. Ja se E xx jenga vain kunnianosoituksena Euro/Germaanisten lamppujen kannan nimelle...
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
..niin onko jollakin kokemusta tuollaisen "baarikaasun" käytöstä hitsauksessa.
Tää kiinnostaa.
