Puristukset?

[kalkkuna]

Milloin puristaa liian vähän - tarpeeksi - liikaa? Kiloissa?

Dneprissä on eri mittaisia sylintereitä. Minkä mittaisia? Mietinnässä kunnon puristukset niin että käytetään Dnerin loppupään mäntiä. Kupumännät kun on jo käyneet vähiin. Mitä mitaksi sorvarille sylinteriputkea varten kun käytössä normi Dneprin terävälakinen mäntä?

[MATTI]

Minä olen lyhentänyt kaikki omassa käytössä (ja muillekin jotka haluaa) 106 mm korkeuteen, jos on epäilys männän laadusta niin kasaa kokeeksi ilman tiivisteitä ja männänrenkaita (mielellään vielä männätappina sovitustappi joka on sormivoimalla painettava) ja laittaa sinitarraa tms. venttiilikuvien reunoille mäntään ja pyöräytää hieman konetta ja tutkii varat. Arpamännissä on joskus ollut nuo venttiilinkuvat vähän väärissä paikoissa , mutta laatumännillä olen kasannut suoraan 106mm sylinteri ja 0.5mm kuparikansitiiviste, ja sylinterin alatiiviste normi tiivistesarja kamaa. ja menoks.. sylinterin voi lyhentää vielä lyhyemmäksikin ja tietysti tuo venttiilien etäisyys männistä on helppo säätää kasaamalla vaan sopivat määrät kuparirenkaita kannentiivisteiksi, vetohan vaan paranee kun on riittävästi ruttua..Sylinterin lyhennyksessä (jos sen kotikorjaamolla tekee) kannattaa tehdä paisuvainen sisätuurna muovipinnoitteella jolla vedetään sylinteri karaputken läpi pitävästi pakkaan alatiivistetasoon tukien...

[metsuri Torkkelista]

Noista puristuksista tuli mieleen liki sata vuotta vanha HD:n ohjekirja missä sanotaan, että "sivuvaunukäytössä on sylinterin alla käytettävä kahta tiivistettä". Tää nyt liippais enempi tuonne lättäpään puolelle, saman ajan tekniikkaa. Kait siinä on vähän puristuksia koitettu tiputtaa. Tuossa toisessa ketjussa kun on noita lätyskän mäntiä sulateltu.

Piti vielä lisiä, että se HD:n tiiviste on 1,8mm:n kuparitiiviste, niin että vaikutus on jonkinmoinen.

[rampe]

Noista puristuksista tuli mieleen liki sata vuotta vanha HD:n ohjekirja missä sanotaan, että "sivuvaunukäytössä on sylinterin alla käytettävä kahta tiivistettä". Tää nyt liippais enempi tuonne lättäpään puolelle, saman ajan tekniikkaa. Kait siinä on vähän puristuksia koitettu tiputtaa. Tuossa toisessa ketjussa kun on noita lätyskän mäntiä sulateltu.

Piti vielä lisiä, että se HD:n tiiviste on 1,8mm:n kuparitiiviste, niin että vaikutus on jonkinmoinen.

Minusta tuossa Metsurin kirjoituksessa on aivan oikea ajatus. Itsekin kun ajan ylämäkeen niin vähennän kaasua sitä mukaan kuin kone jaksaa iloisesti vetää. Elikkä vähennän niitä puristuspaineita, koska mitä sitä poltettavaa tavaraa on syytä lisätä pyttyyn, koska kone ei kerta kaikkiaan jaksa kiertää nopeemmin. Lämpöä tuolla turhalla pöhinällä kylläkin saadaan aikaiseksi. Rakenteellisesti alhaisempi puristuspaine suojelee mahdollisesti tuolta liialliselta kuormitukselta. Itse ajellut kahdella eri Uralilla yht. noin 50 tuhatta km enkä ole saanut yhtään mäntää vioittumaan. Korostan että olen huru-ukko hevosmies joka ei ymmärrä moottoreista mitään, mutta kun pitää olla tällaista sosiaalista harrastamista.

[MATTI]

Joo tämä on vähän sellainen juttu että , kun omassa sivuvaunumopossa käytin aika kovaa puristussuhdetta, niin kyllähän se hyvin meni ja veti kun biisoni..mutta silloin käyttäjän vastuulle jäi se asia että ei repinyt niitä voimavaroja kaikkia aina ulos vaan säilytti maltin ..kun joskus vaihdoin paksumpaa tiivistettä tms. jolla puristussuhde laski, niin tavan ajokin tuntui jotenkin takkuselta, ja vaikka samoja maltillisia nopeuksia ajeli, niin kaipasi sitä vastaavuutta kahvaan, että jos mä tuosta kierrän, niin jotain vastaavasti myös tapahtuu..Eli jos rakentaisin mopon ja myisin sen jollekkin ja olisin sen tehnyt noin kun itse tein, niin ihan välttääkseni tilannetta että tulis palautetta "paskan teit" niin voisin kehoittaa laittaa vaikka juuri pari kannen/alatiivistettä jolla saavutetaan se ettei käyttäjä pääse käyttämään riskirajoille meneviä tehoja jatkuvasti ,vaikka se tottuneelle käyttäjälle voisi mennä kaaliin muutenkin...ehkä tätä harmillisen asiakaspalautteen välttämistä..

[metsuri Torkkelista]

Oiskoha kenelläkään ajatusta, mitä esim 1 kilon puristuspaineen nosto vaikuttaisi tehoihin?, Itellä kyllä on , mutta ois hauska kuulla nää torimummojen mielipiteet

[rampe]

Oiskoha kenelläkään ajatusta, mitä esim 1 kilon puristuspaineen nosto vaikuttaisi tehoihin?, Itellä kyllä on , mutta ois hauska kuulla nää torimummojen mielipiteet

Terve!

Tään torimummon mielipide on äkkiä kerrottu. Oma kertomukseni perustuu vain hevosmiesten tietotoimiston näkemyksiin. Itselläni ei minkäänlaista moottoripuolen koulutusta. Kivaa kun saa näilläkin eväillä harrastaa Uralointia.

[kmz.k750]

Noista puristuksista tuli mieleen liki sata vuotta vanha HD:n ohjekirja missä sanotaan, että "sivuvaunukäytössä on sylinterin alla käytettävä kahta tiivistettä". Tää nyt liippais enempi tuonne lättäpään puolelle, saman ajan tekniikkaa. Kait siinä on vähän puristuksia koitettu tiputtaa. Tuossa toisessa ketjussa kun on noita lätyskän mäntiä sulateltu.

Piti vielä lisiä, että se HD:n tiiviste on 1,8mm:n kuparitiiviste, niin että vaikutus on jonkinmoinen.

Saavutetaanko sama asia matalemmalla männällä? esim. Mazdan tai Ladan männällä?

Kuvassa keskellä Mazdan mäntä sekä vasemmalla, oikealla orkinelli.
Sulannut mäntä keskellä.

[metsuri Torkkelista]

en nyt itekkään kauheesti tolkulla, mutta aattelimpa herättää keskustelua näistä puristuksista....

[Kootteri]

Männän ja kannen välisen etäisyyden kasvattaminen heikentää paljevaikutusta. Jokainen voi vaikka netistä tukailla mihinkä tuo palje homma vaikuttaa. Lättäpäässä ko juttu voi olla hyvinkin merkityksellinen homogeenisen seoksen aikaansaamiseksi joten en lähtis tätä asiaa mitenkään yleistämään.

[Uralrane]

Oiskoha kenelläkään ajatusta, mitä esim 1 kilon puristuspaineen nosto vaikuttaisi tehoihin?, Itellä kyllä on , mutta ois hauska kuulla nää torimummojen mielipiteet

Todennäköisesti silleen että sen huomaa takapuolessa. Mutta tehoja ei saa kamalasti lisättyä kajoamalla vain yhteen asiaan.

Pientä muutosta saadaan parantamalla hengitystä/sylinterin täyttöastetta ja pienellä puristussuhteen nostolla.

Todella huomattava muutos vaatii tilavuuden lisäystä, joko isompien mäntien ja/tai pidemmän iskun muodossa. Puristussuhteen nostoa, nokan vaihtoa, sytkän vaihtoa.. ehkä isommat venttiilit, kanavien porttaus tai kansien vaihto, vaihto takomäntiin (valetut ei kestä), kaasarin vaihto/ruiskun ohjelmointi, pakoputkiston vaihto, ilmanputsarin vaihto, bensahanan vaihto, mahdollisesti kytkimen ja vetotavan muutos. Käynnistinmoottori menee niin ikään vaihtoon, samoin aletaan tarvitsemaan puolipuristimia. Alustaa pitää parantaa, joten vaihdetaan iskunvaimennus, tuetaan haarukkaa, hankitaan paremmat renkaat, jarrujakin vois katella...

Arvaa mistä tiiän?

Mulla on kiinteä ruttu 11 pinnassa. Nokka-akselissa on niin paljon overlappia että käytännön puristussuhde on 9,5 luokkaa. Kiloina se tekee 13 kilon luokkaa. Ja saa detonoimaan 98:lla.. pitäis laittaa sellainen sytkä missä on detonointitunnistin ja kannen lämpötilan tunnistin. Ei maksa kuin reilu 800,-.

[metsuri Torkkelista]

Detonointi. Uralrane puhuu asiaa...Itellä vaa tuo detonointi on enempi tuttu tuolta räjähdysainepuolelta,, dyny, aniiotti,rotuuli,, jne. Sitte kun mennään vähän alemmas niin aletaan olla tuolla polttomoottorin puolella...asiaa pitää joskus vähä vuntsIailla

[Uralrane]

Detonoidessa palotapahtuma ei etene hallitusti. Saattaa irrotella männästä tavaraa irti kun tulee pistekuumia, mikä tietty voi aiheuttaa omia lisävikoja. Takomännät kestää tuonkin paremmin, siksi niitä käytetään virisarjoissa. Takomäntä taas on kallis ja monesti kylmänä äänekkäämpi kuin vakio.

Tuolla on selitetty nakutuksen ja detonaation eroja:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nakutus

[rampe]

Detonoidessa palotapahtuma ei etene hallitusti. Saattaa irrotella männästä tavaraa irti kun tulee pistekuumia, mikä tietty voi aiheuttaa omia lisävikoja. Takomännät kestää tuonkin paremmin, siksi niitä käytetään virisarjoissa. Takomäntä taas on kallis ja monesti kylmänä äänekkäämpi kuin vakio.

Tuolla on selitetty nakutuksen ja detonaation eroja:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nakutus

Terve!
Kiitokset hienosta vinkkiosoitteesta. Tällainen tahvokin ymmärsi kun oli selvää suomea.

[metsuri Torkkelista]

Joo tämä on vähän sellainen juttu että , kun omassa sivuvaunumopossa käytin aika kovaa puristussuhdetta, niin kyllähän se hyvin meni ja veti kun biisoni..mutta silloin käyttäjän vastuulle jäi se asia että ei repinyt niitä voimavaroja kaikkia aina ulos vaan säilytti maltin ..kun joskus vaihdoin paksumpaa tiivistettä tms. jolla puristussuhde laski, niin tavan ajokin tuntui jotenkin takkuselta, ja vaikka samoja maltillisia nopeuksia ajeli, niin kaipasi sitä vastaavuutta kahvaan, että jos mä tuosta kierrän, niin jotain vastaavasti myös tapahtuu..Eli jos rakentaisin mopon ja myisin sen jollekkin ja olisin sen tehnyt noin kun itse tein, niin ihan välttääkseni tilannetta että tulis palautetta "paskan teit" niin voisin kehoittaa laittaa vaikka juuri pari kannen/alatiivistettä jolla saavutetaan se ettei käyttäjä pääse käyttämään riskirajoille meneviä tehoja jatkuvasti ,vaikka se tottuneelle käyttäjälle voisi mennä kaaliin muutenkin...ehkä tätä harmillisen asiakaspalautteen välttämistä..

Paljonko oli se kova puristussuhde? Ja mimmoset puristuspaineet syntyi ko puristussuhteella. Itellä vaan on siinä omatekele seiskapätkässä ruttua niin pirusti, että oikein hirvittää. Ei kehtaa edes mainita kuinka paljon. Piti pääsuutinta porailla suuremmaksi jotta sai kaasun meileiseksi, nyt kyllä lähtee kun kaasusta kääntää vaikka kuinka nopeesti. Siinä ekassa seiskapätkässä ei tarvinu suuttimia porailla, oli tehtykin kohtuullisilla rutuilla.

No pitää nyt tuumailla mitä niitten ruttujen kanssa tekee joskus. Niistä nyt tuskin on suurempaa haittaa meikäläisen periferia-ajelussa, hissunkissun. Mukavahan sillä on ajella kun tarvittaessa löytyy (näin ural-mittakaavassa) vähän enempi potkua.

[MATTI]

jaa.a ..siitä on aikalailla aikaa , mutta varmaan muistiinpanoja voisi löytyä vielä...siinähän oli kansia laskettu, männät oli pikku kupu männät..sylinterit oli matalat ja tiivisteenä vesileikatut kupari tiivisteet...venttiilit oli niin isot , mitkä vaan toisiinsa kiinni ottamatta sinne mahtu...kaasuttimet dellorto PHF 32 ja sytytys Uktus. Lisänä oli öljyn jäädytys..(jonka tarve vähän niin ja näin..)

[Harrikki]

NO niin
Muistan hämärästi että 1/11 on kriittinen raja sen jälkeen tarvii lentobensaa.
Palotilan muoto myös ratkaisee. Lättä päässä epäedullisin.
Ja mitä isompi viritysaste sitä lyhempi matka.
Mutta jos on oikeen kova kiiru ja matka lyhyt, sitten ymmärrän viritystason noston.

[metsuri Torkkelista]

Joo, oikein vanhoissa 650 Uraleissa näkyy puristussuhde olevan 6,2. Näissä uudemmissa se on muistaakseni jotain 7,5 (jos se palotila on sen 50 kuutiosenttiä, niin siihenhän se ampuu). Wolffissa puristussuhde on 8,6, oisko se samaa luokkaa kaikissa oikeissa seiskapätkissä???

Voi perkele kun ajatus katkesi tätä toista seiskapätkää tehdessä, ei vaan tullu tehtyä yksinkertaista päässälaskua. Siinä ekassa tekeleessä puristussuhde on jotain 8,5 (tasamäntä). Tähän toiseen tuli sitten tyrkättyä kupumäntä, jotenkin vaan oli mielessä, että käytetäänhän niitä 650:ssä, jolloin puristussuhde on jotain 9. Mutta 750 kupumännällä ja 650:n kannella, niin puristussuhde pompsahtaa vähän yli 10:n. Eli oikeessa 750 kannessa pelkkä kannen palotila on jotain 10 kuutiosenttiä suurempi kuin 650:ssä ( nopeesti päässä laskien). No, sitä aina sattuu ja tapahtuu kun jotain touhuaa, parin millin vyllipala pytyn alle tai tasamäntä, niin puristussuhde on 8,5.

Puristuspaineetkin on ihan tolkuttomat, polkemalla vähän yli 9:n, startilla yli 13!!!. Tulipahan koettua ihan livenä mitä korkea puristussuhde vaikuttaa pytyn täytökseen. Kahva pohjaan niin soppa loppuu kesken, laihalle menee.( sen takia niitä suuttimia piti porailla). Eipä menny siinä ekassa 8.5 puristusuhteella. Joku tuolla mainittelikin siitä paljevaikutuksesta, sitä se oikeesti on.

Nyt menee vähän ohi aiheen mutta liittyy tuohon kahva pohjassa laihalla ajamiseen. Nyt kun tulee kasailtua tuota lättäpäätä ja hassuteltua niitten männän jäähdytysputkin kanssa niin eihän ne putket ole mikään pelastus. Perussyy mäntien kyrvähtämiseen löytyy aina muualta. Esim. yritetään roikkua lättäpään kanssa väkisten tuppi nurin oikeen seiskäpätkäjengin perrässä ja pääsuutin on vähän alamittainen, laihalla käy. No onko vika kuskissa kaasarissa vai jossain muualla??

[MATTI]

Terve
Kyllä se puristussuhde jäi luokkaa 8.----8.7 välillä...ei ainakaa 9:1 asti. Kyllä kone kesti hyvin kun ne äärirajat tuli haettua..liikaa tehoa ja sen käyttöö niin kannet tai mäntä hajosi..mäntää ei saatu sulamaan, mutta seiskapätkän mäntä halkesi laelta. Kun kaikki oli kohdillaan se niin se kone veti pirun hyvin..ja sillä ajettiin oikeesti paljon ,reilun 60tkm ja sama mylly menee edelleen ja ajettu kai jo n. 90tkm...

[kalkkuna]

Tommoset 106mm putket (Matin sorvaamat) Dneprissä. Semmosta hullunvirnettä pukkaa kun kahvaa kääntää. Eron huomaa ja Dnepriä tulee ulvotettuakin kierroksilla kun se on liukulaakereilla. Kansissa ollu +200C ajoittain ku laazerilla tutkinu tuloksia.

Kaasarit K68 ja neula iha ylimmässä. Lisää haluais mutta ei suuttimia, niin jääny vaihtamatta muun häslingin ohella. Onko porahomma?

[MATTI]

Terve
Sinne voi laittaa ihan tavallisen Vaikka solexin (M5kierteisen) suuttimen vaikka kokoa 125 tai 130..mutta ei pitäis tarvita...tarkista venttiilin välykset ja että sytkän max. ennakko on oikea..ilmanputsari..pakoputki auki..ja onhan polttoainetiehyet auki..ei roskia pääsuuttimessa jne...

[metsuri Torkkelista]

Joo, eihän niistä kovista paineista muuta vaivaa oo kuin että joutuu himmailemaan kirkolta palatessa tuossa naapurin kohdalla.Pelottaa, että pytty lentää naapurin ikkunasta sisään. Menomatka sinänsä on aika huoleton koska luotan siihen, että vaunu ottaa kopin.

[metsuri Torkkelista]

Semmosta hullunvirnettä pukkaa kun kahvaa kääntää.

Sanoisin, että aika lievä ilmaus. Tuli tänään kurvailtua kaupingissa ym( tuli haettua samalla niitä osamilliteriä, niin pääsee porailemaan suuttimet vimpan päälle sopiviksi). Kyllä se on vähintään umpihullun virnettä mitä se pukkaa...

Yks mielenkiintoinen havainto. Muutaman vuoden tätä hassuttelua harrastaneena on tullu ajettua aika monella mopolla/moottorilla. Tää mopo missä puristussuhde meni ihan överiksi käy ehdottomasti alhaisimmalla lämmöillä. Ihan omaa luokkaansa. No oisko se sitä termisen hyötysuhteen paranemista johtuen korkeasta puristussuhteesta...??? nyt menee jo överiksi.. olkoon.