Halvahko tuplapuolatuttavuus

[Ykä]

Ensiön DC resistanssilla ei ole suurta informaatioarvoa, silloin kun ollaan CDI-puolien ( syttyboxi puolien siis ) kanssa tekemisissä. CDI boxi antaa sytytyspulssin, eikä jatkuvaa virtaa niinkuin kärjellinen seis ollessaan ja kärjet kiinni. CDI pulssi kestää muutaman millisekunnin jolloin kuvaan astuu puolan impedanssi ko taajuuksilla, eikä varsinainen DC resistanssi ole kuin haitaksi.
Ajatekaa vaikkapa isoa verkkomuuntajaa, jonka ensiöön laitetaan 230 VAC 50 Hz, niin ei sen tyhjäkäntivirta ole juuri nollaa suurempi vaikka käämin DC resistanssi on ohmin osia. Vaan laitapa moinen DC syöttöön, niin savua tulee välittömästi... ellei päre jo palanut.

Kärjellisellä puolalla tulee olla sitä DC resistanssia ikävä kyllä..., kärjet kiinni ollessaan on virta muuten liika raju, ja jos nyt ei käämi pala, tyhjenee akku ennenkuin saa koneen polettua käyntiin..........

[kalkkuna]

Ensiön DC resistanssilla ei ole suurta informaatioarvoa, silloin kun ollaan CDI-puolien ( syttyboxi puolien siis ) kanssa tekemisissä. CDI boxi antaa sytytyspulssin, eikä jatkuvaa virtaa niinkuin kärjellinen seis ollessaan ja kärjet kiinni. CDI pulssi kestää muutaman millisekunnin jolloin kuvaan astuu puolan impedanssi ko taajuuksilla, eikä varsinainen DC resistanssi ole kuin haitaksi.

Oho Nyt olenkin uuden äärellä (vai olenko ). Katotaas kuitenki ensin valmistajan tietoja puolista...

Erkkari kärjellinen & kärjetön sekä myös Valettu kärjetön
Voltage coil power with the addition of the minus pole of the DC source to the motorcycle body:
- minimum - 8;
- nominal - 12;
- the maximum - 16 V

Kaikki kolme lakkaa kipunoimasta 8V kohdalla ja 16V jälkeen tulee paha olo. Tuttua kokemusperäistä asiaa. Entäs otto ja anto?

Erkkari kärjellinen
Secondary voltage at a current of 1.5 A break, a shunt resistance of 3 milliohms, the shunt capacitance of 50 pF:
- at a temperature of 25 ° C, at least - 16KB;
- at a temperature of 85 ° C, not less than - 15 kV;
- Breaking current - 1,2-1,5A.

Erkkari kärjetön ja Valettu Kärjetön
Secondary voltage at a current gap 4A, the shunt resistance of 3 milliohms, the shunt capacitance of 50 pF:
- at a temperature of 25 ° C, at least - 17kV;
- at a temperature of 85 ° C, at least - 16KB;
- Breaking current - 4A.

Tässä tulee odotettu ero kärjellisen ja kärjettömien välille. Kärjellinen ottaa vain 1.5A kun kärjettömät hörnäsee 4A. Vastaavasti kärjettömät räppää 2-3 kertaa vihasemmin. Tämäki on kuitenki tuttua (järkeenkäypää) asiaa. Mutta...

Erkkari kärjellinen & kärjetön
Burden:
- capacity of 50 pF;
- resistance 1 mOhm;

Valettu kärjetön
-Primary resistance, Ohm - 0,45 ± 0,04;

Mitäs nyt? Valmistaja ei ilmoita arvoja samalla lailla, mikä ny sotkee ainaki minua, joka en tällä tasolla sähköä hallitte. Kutenki erkkarit on keskenään muka samanalaiset ensiöltään. Kärjetön erkkari varautuu pari kertaa enemmän verrattuna kärjettömään? Toisiossa enemmän ottopintaa?

Valettu kärjetön on sitte jotain muuta? Vai onko?

JA sitte...

Olen ollu siinä luulossa että kärjetön poksi varaa puolaa samalla logiikalla ku kärjetkin, eli maadoittamalla koko "kierroksen" ajan. Onko näin? Vai onko se niin että kärjetön puola ladataan siinä samalla hetkellä kun poksi antaa tulikomennon. Virta ns "rävähtää" läpi samantien

[MATTI]

Kyllähän se samoin puolaa varaa näissä tavan kärjettömissä..ja ainakin autojen sytytysmoduli tyyppien mukaan on puolan ensiöarvot määrätty yllättävän tarkkaan.. jos virrat jää pitkäksi aikaa päälle niin usein ainakin syttyyn vähemmän sopimaton "vihanen"puola lämpeää kunnolla. Uralissa jossa oli Uktuksen kärjetön sytty ja volttimittari "koetaulussa" oli mukava suunnitella otillaan olevaa käynnistyshetkeä, kun seurasi volttimittaria ,niin kun puola alkoi latautua niin volttimittarin heilahti selvästi alemmaksi, ja silloin tiesi että alkaa olla nalli kohta otilla, ja sitten rivakka polkasu..
Itse olen kyllä pyrkinyt seuraamaan sytytyksen valmistajan ohjeita puolan tyyppiä valikoidessa, mutta en ole mitenkään alan tuntia, ja ehkä siksi näin, teenkin..mutta ehkä sitä on tullut toimittua turhan varovaisesti...

[Ykä]

CDI systeemissä ja Akkukäytöisissä kärjettömissä systeemeissä on vissit erot:
CDI systeemihän varaa kondensaattoriin diodin kautta suurehkoa jännitettä jonka varauskäämi ( siis se käämi joka magneetossa valopuolan kaverina) antaa, eli n. 100 - 300 V. Pyörähdyksen aikana generoituu siis konkkaan jännitettä tuon usean sadan voltin jännitteen verran, joka sitten sytytyspulssiliipaisulla puretaan äkisti puolijohdekytkimen ( tyristori, transistori fetti tms ) avulla puolan ensiön kautta ja aikaansaa MUUNTAJAtyyppisen ilmiön toisioon josta siis kipunointia. Konkan varaus siis äkisti puretaan muuntajan ensiön läpi ja se aikaansaa toisiossa suurjännitteen. Ilmiö ei siis perustu perinteiseen itseinduktioon, vaan muuntajailmiöön.
CDI pulssi on niin lyhyt, että se edustaa suurtaajuutta, jolloin puolan ensiön resistanssi , joka on liki nolla, ei ole niin merkitystä vaan IMPEDANSSILLA joka määräytyy puolan ensiön kierrosmäärällä ja sen rautasydämellä... ja toision kierroslukusuhteella ensiöön nähden.

Akkukäyttöiset kärjettömät taasen perustuvat itseinduktioon, eli siis perinteiseen sytytystapaan, mutta sillä eroavaisuudella että puolan läpi ei johdeta koko ajan virtaa kun kärjet ns kiinni.,vaan tuo ns "dwell"-aika ( kärjet kiinni ) edustaa tietyn kierrosluvun dwell aikaa, joka voi olla sama 0 - 10000 rpm alueella. Kun kärjellisellä tuo kiinniolaoika on ( useampipyttyisellä lyhyempi ja yksipyttiselläpitempi, johtuen nokkien määrästä ) joku tietty kulmaluku kampuran kierroksesta, niin kärjettömällä se edustaa sitä n. maksimikierrosluvun vastaavan kulmaluvun kiinnioloaikaa. Jos kipuna moisella latausajalla kerkee syntymään suurilla kierroksilla, niin kerkee se pienilläkin ! Näin ollen ko "DWELL"aika voi olla kokolailla lyhyt, ja kun kerta näin on, tulee latausvirta olla suuri.... ja se aikaansaadaan paremmin kun puolan ensiön DC-resistanssi on pieni. Varsinainen latausvirtahan määräyty käämin IMPEDANSSISTA ko taajuudella = dwell= "kärkien kiinniolo"-ajalla. Ja ko virta siis määräytyy käämin vaihtovirtavastuksesta, eli siis tässä tapauksessa liki kokonaan sen induktanssista, koska resistanssi on likimain nolla ( 0.3-0.5 ohm tms ). Näin ollen DC resistanssista on vain haittaa, ja se impedanssi siis määräytyy puolan rautasydämestä ja ensiökäämin kerrosluvusta ( Henryjä ).
Näin siis saadaan samanmoinen äkäinen kipuna liki koko kierroslukualueen.
Koneen seis ollessaan käämin ei johdeta virtaa, joten ei se silloin lämpiä, eikä akku suotta tyhjene.
Kuten Matti tuossa totesi, eri syttysysteemeille määritellään erilaisia puolia, mutta ei DC resistanssin ollessa perusteena, vaan nimenomaan tuon impedanssin.
Se että miksi tuo resistanssi mainitaan mittaussuureena, ilmeisesti johtuu siitä että ei sitä muuten voi yleismittarilla mitata, ja pikkaisen se antaa osviittaa käämin kierrosluvusta, vaikka siihen vaikuttaa kyllä langan paksuus ehkä enempi....... ja että jos puola menee jollain tapaa rikki se voidaan EHKÄ todentaa sillä että arvot heittää....mikäli menee rikki "oikein".

[Ykä]

....ja onhan noita syttysydeemejä monia eri versioita, toiset toimii noin, toiset näin.... ja jotkut ei ollenkaan.