URAL ROIKKA keskustelualue

Eipä tuo tilanne sitten aivan toivottomalta näytä, raadilla on hyvät perustelut asiasta! Erikoisesti tuo kyseinen pakoventtiili on ainoana yli puolet väljempi mitä muut. Mutta testataan tuota 9.05 ensihätään.

Tilasin kesällä "viritysmielessä" vauhtiputkasta ilmajäähdytteisen "kubelwaagenin" imuventtiileitä. Koko kun sattui olemaan kivasti 40.0x9.0x137.2mm. Vaan harvinaiseksi ovat ostajat käyneet, niin saattaa olla etteivät enää ala neljän kappaleen takia linjastoa rakentamaan
FRECCIA Imuventtiili 40.0x9.0x137.2mm, VAG

( Oikeasti kairasin kalvaustyökalulla venttiilinistukkaa liikaa niin että vakioventtiili ei enää pidä siinä. Tarvitaan leveämpi lautanen. Viritystä tuokin... )

Jostakin venäläisten juttupalstalta muistelen lukeneeni, että lättäpäässä 0.1mm olisi sopiva venttiilin varren ja ohjurin välys. Sen pystyisi kyllä laskemaan, että paljonko lautanen heiluu tuolla välyksellä, jos vaan tiedetään ohjurin kanavan pituus.

Tönärillä mitaten tämän kyseisen sylinterin imuventtiilin ohjurin pituus 85mm, pakoventtiilin ohjuri hitusen pidempi 90mm. Toisesta käsillä olevasta (hieman viilatun näköisestä) sylinteriparista mitat hitusen pienempiä, mutta ollaan 80-85mm välillä. Tuota suuruusluokkaa kuitenkin nuo lienevät hieman vuosikymmenestä riippuen...

Muissa venttiileissä heittokello näyttää noin 0,25-0,30mm lukemaa. Katsotaan mihinkä tuo pakoventtiilin tuplaten suurempi arvo tuosta asettuu uudella ylikoon venttiilillä. Nyt en enää tähän aikaan lampaiden lukumäärää kummempia laskutoimituksia saa suoritettua

Minun laskelmat näyttää siltä, että jos katsotaan tuolla 0.1mm ohjurin välyksellä ja 85mm ohjurin pituudella niin venttiilin varren päässä heittokello näyttäisi noin 0.14mm liikettä ja lautasen päässä noin 0.185mm liikettä. Venttiili on tässä laskelmassa asetettu ohjuriin siihen syvyyteen, että jousilukon kapenema alkaa siitä kohtaa mihin ohjuri päättyy.

Vastaavasti, jos tällä asetelmalla mitataan lautasen päästä 0.25mm heiluntaa, niin ohjurin välys on tällöin noin 0.13mm.
Jos taas tuo 0.25mm mitataan varren päästä, niin silloin ohjurin välys on noin 0.18mm.

Näyttäisi siltä, että lättäpään pitkä venttiilinohjuri vähentää tehokkaasti heilumista.. eli nämä tulokset eivät ole mitenkään verrattavissa Uralin lyhyisiin venttiilinohjureihin, missä heiluntaliikettä tulee enemmän, vaikka ohjurin välys ei olisikaan niin suuri.

Tässä ei ole huomioitu sitä, onko venttiilin ohjuri esim. pakokanavan päästä avarampi. Jos on, niin ohjurin vaikuttava pituus tällöin lyhenee.

Tämä on tietenkin simulointia, eli vastuuta oikeellisuudesta en voi ottaa... Mutta mielenkiintoista näitä on pohtia!

Onkos kellään muulla ollut onkelmia tankin korvausilman saannin kanssa?
Alkoi hiukan ihmetyttämään kun kesken ajon meni apukuskin puoleinen pytty pimeäksi, tien reunaan ja mopo sammuksiin. Tutkiskelin siinä hetken ja kokeilin käymään, hyvin kaikki pelaa noin kilometrin kunnes taas sama juttu.
Hetken räpeltämisen jälkeen totesin että tankin korkki auki ei mitään ongelmaa, heti kun piukalle laittaa niin loppuu bensa toiselta pytyltä.
Korkkina ihan semmoinen sasulta aikoinaan ostettu kromi korkki ja siinä alla samasta osoitteesta korkin tiiviste, korkkinen. Ostin silloin myös muovisen korkin ja kumisen tiivisteen, mutta niillä ei toiminut alkuunkaan, nykyisilläkin tosiaan korrki auki oltava että imee kunnolla ilmaa.
Jos ei muuten niin poraan ilmakolon tuohon kromiseen korkkiin ja se olis siinä.

Minulla ainakin tuo vanha muovikorkki hengittää hyvin. Niin hyvin että jos tankkaa liian täyteen ja lähtee ajamaan, bensiinin hölskyessä tankissa se löytää tiensä pihalle korkista. Ja valuu hitaasti pitkin tankin kylkeä. Kuminen tiiviste paikoillaan, korkissa on keskellä reikä mihin puhaltaessa ilma pihisee. En tiedä onko alkuperäinen vai jonkun myöhemmin tekemä muutos.

Terve

Ilman pitäisi kulkea tuolta niitatun kiinnikepellin välistä...


Ps bensan loiskintaa voi estää tollaisella ite nysvätyllä loiskelevyllä, missä korkki painaa jousen välityksellä pelliä tankin aukkoa vasten

No sehän selittääkin, omassa korkissa ei ollut tuota ilmareikää, tai sitten ruostunut umpeen vuosien saatossa, samoten tuo niitattu pelti oli niin tiukassa ettei se ilma sieltä välistä kulkenut. Hiukan kun meisselillä raotti sitä niitattua pelliä ja 1.5mm poralla kairasi niin alkoi joksenkin ilma kulkemaan.
Tosiaan itsellä ottanut korvausilmaa tankin luukun saranan juuresta, tiesi myös kun alkoi tankki olla puolillaan sillä ei ollut enään säkit bensasta märillään. Vuoto kun paikattiin niin alkoikin ongelmat.

Purkailin yhtä sivuvena konetta jotta saan kampuran ulos putsausta ja uudelleen laakerointia varten, tällainen kolahti öljypohjaan.
Ei harmaintakaan aavistusta missä tällainen olisi koneessa, tosin en ole vielä niin syvemmin tutkinut lohkoa. Osaako kukaan antaa vihjettä että mikähän ja mistä mahtaisi olla?

Olisikoha noin 50mm pitkä ja täysin siliä molemmista päistä, ei näytä katkenneenkaan mistään.

Iris Heart kirjoitti: 17.01.2026 16:50 Purkailin yhtä sivuvena konetta jotta saan kampuran ulos putsausta ja uudelleen laakerointia varten, tällainen kolahti öljypohjaan.
Ei harmaintakaan aavistusta missä tällainen olisi koneessa, tosin en ole vielä niin syvemmin tutkinut lohkoa. Osaako kukaan antaa vihjettä että mikähän ja mistä mahtaisi olla?

Olisikoha noin 50mm pitkä ja täysin siliä molemmista päistä, ei näytä katkenneenkaan mistään.

Jos tuossa olisi pikkuinen reikä sokalle kärjessä niin sanoisin, että vaihdelaatikon kytkinvivun akseli. Omasta lättäpäästä en ole moottorista löytänyt tuollaista osaa.

Justeeri kirjoitti: 18.01.2026 17:39 Jos tuossa olisi pikkuinen reikä sokalle kärjessä niin sanoisin, että vaihdelaatikon kytkinvivun akseli. Omasta lättäpäästä en ole moottorista löytänyt tuollaista osaa.

Epäilen että olisikohan joku seppä aikanaan tuollaisen vahingossa pudottanut koneeseen ja tuumannut että olkoot, en kyllä löytänyt itsekkään mitään mihinkä tuo olisi sopinut, eipä silleen että tuolla lohkon sisällä oikeastaan olisikaan yhtään mitään kampuran ja venakoneiston lisäksi.
Epäilen että tuo lohko ja koko kone saattaa olla M72 eikä KMZ kone, mutta en sitten mene sanomaan ja eipä kai niissä mitään ihmeempiä eroja taida olla.

Mäntäsilppua ja pultteja olen yhdestä purkamastani moottorista löytänyt, mutta tuo taitaa olla edellisen sepän "oho"-hetkiä. Älä sitä ainakaan takaisin laita
Tuossa viestiketjussa on aiemmin pohdittu eroja lohkoissa, lohkon jäähdytysrivoista huomannee helpoiten: viewtopic.php?t=12537

Kaljee kirjoitti: 18.01.2026 22:30 Mäntäsilppua...

No niin, tässähän sitä ollaan. Sylinterit olivat lasittuneet joten hoonailin pinnan lievästi karheaksi ja uusin männänrenkaat. Mäntiin sivelin mos-rasvapinnoitteen lisäksi. Ajelin pari päivää ja vajaat parisataa kilometriä sisäänajoa sivuteillä ilman ongelmia.
Eilen kun ajelin töihin isolla tiellä niin tehot tuntuivat puutuvan pikkuhiljaa, en viisaasti vain kääntänyt kaasukahvaa syvemmälle vaan hidastin vauhtia ja jatkoin bussipysäkiltä sivuteitä perille. Kävi tyhjäkäyntiä normaalisti. Pieni kolina tosin ilmestyi korvin kuultavaksi loppumatkasta.

Ei pitäisi koskaan tehdä mitään ylimääräistä Siivotaan jäljet ja alumiinit sekä pois laitetaan vanhat renkaat takaisin.

Kaljee kirjoitti: 28.01.2026 12:19 Ei pitäisi koskaan tehdä mitään ylimääräistä Siivotaan jäljet ja alumiinit sekä pois laitetaan vanhat renkaat takaisin.

Melkein näyttää yhtä hyvältä kuin oman Izhin mäntä 2000km lenkin jälkeen, tosin tuossa on vielä männänrenkaat tallessa.
Mikäs sitten saanut noin naarmuille männän, tuskin se sylinterin hoonaus sitä noin tapattaa?

Syyllinen löytynee itänaapurin aineesta ( vmpauto mc2000 )jota levitin siveltimellä helmoihin...

Sylinterit porattu kesällä noin kympin välykseen, ja mössön lisäämisen jälkeen välys tiukentui niin että vitosen liuskamitta mahtui naheasti enää männän ja sylinterin väliin entisen kympin sijasta. Olen tuota ainetta käyttänyt mopoissa sekä dneprissäkin ihan onnistuneesti. Sen pitäisi juurikin estää kuvan kaltainen tilanne, mössö kun ei kuitenkaan kestä määrättömästi lämpöä tai hankausta vaan palaa/hankautuu kyllä pois mikäli sitä laittaa liikaa. Tai on ainakin ennen toiminut niin, mutta nyt sattuikin käymään näin

Männän toinen puoli on aivan virheetön, sekä renkaatkin liikkuivat urissaan. Toimintavälys pakkasessa ajaen näytti käyvän kuitenkin liian pieneksi ja nalkkasi sitten tuosta ylhäältä kiinni.
Paljon työtä ja hukkaan heitettyjä osia, eikä kuitenkaan olla alkuperäistä paremmassa tilanteessa loppujen lopuksi

Tuollaisia leikkaumia kun tulee,,pitää olla tarkkana että pytyistä lähtee KAIKKI alumiinijäämät pois kun laittaa uuden männän. JOS pytyn seinämiin jää vähänkin kiinni palanutta alumiinia, se leikkaa uudelleen.Itse joskus kun näiden leikkaavien Uraleiden kanssa temusin, niin huomasin että leikanneen sylinterin käyttö oksaalihappo kylvyssä toi kiinni leikanneet alumiini jäämät esille, mitä ei muuten juurikaan havaitse. Oksaalihappo muuttaa teräksen tumman harmaaksi ja kirkastaa alumiinin "peili" kirkkaaksi,,ja ne kiinni palaneet kohdat voi kohdistetusti sitten hioa pois (ja testaa vielä uudelleen hapolla).

On kai niitä ollut tapauksia, että pakkasessa lähdet kiihdyttämään ja leikkaa kiinni? Sinällään ihan loogista, jos mäntä turpoaa liian nopeasti verrattuna sylinteriin.

Harmi, että uudet männät on nyt tuossa kunnossa.

Otin Matin vinkistä vaarin ja laitoin puolison oksaalihappokaupoille. Töpötin seosta siveltimellä sylinterin pintaan, ja toden totta se muuttikin metallin harmaaksi. Olin jo aiemmin hinkuttanut alumiininjäämiä melkoisella tarkkuudella pois, joten loppusiivousta oli ihan yhden tai kahden pikkuriikkisen sälän irroittamisen verran. Mutta hyvä että tuli tarkastettua, olisivat nuokin jääneet muuten sylinteriin harmia aiheuttamaan. Oikea sylinteri oli myöskin ottanut lievää kosketusta, muttei läheskään noin pahaa.

Hinkutin mäntiä puhtaaksi, ja "korjasin" tilanteen milläs muulla kuin sillä millä se aiheutuikin, mäntäpinnoitteella... Otin toisen pinnoitepurkin, ja sekoittelin ainetta oikein urakalla. Tämä oli notkeampaa ja helpommin levitettävää kuin aiempi purkillinen. Liekö merkitystä että päiväykset ovat menneet jo ajat sitten, ja eroja löytyy Kenties tuo leikkaus on johtunut siitä että mäntä on laajentunut kiihdytyksessä ja mököttikerrosta on irronnut kerralla liikaa, ja juminut itsensä männän ja sylinterin väliin. Eli ihan omaa syytä koko episodi

Jätin nyt enemmän välystä, 0,07 liuskamitan verran. Eilen työpäivän jälkeen laitoin pyörän nippuun ja ajoin kotiin. Kolisevathan nuo nyt ajossa aiempaa enemmän, mutta jos toimivat niin antaa ääntää tämän talven. Kiikutan sitten keväällä kasan sylintereitä koneistamoon kunnostettavaksi ja ajelen pienemmällä kalustolla kun pysyn sillä taas pystyssä

Eipä tuo kone ehdi kummoisasti 15km työmatkalla lämmetä. Hetki tyhjäkäyntiä pihalla, aluksi pari kilometriä taajamassa ja sitten kiihdytys kolmostielle. Hitaammin jos ei ole muuta liikennettä, ja ripeämmin jos kanssakulkijoiden sekaan ei muuten tahdo päästä.
Viimasuoja moottorille, ( sylintereille ja öljypohjalle ) voisi olla ihan hyvä kokeilu?
Öljykin pysyy syvässä öljypohjassa turhan kylmänä vaikka ajaisi tuosta tuplaten samaan menoon, ollen suurinpiirtein kädenlämpöistä ajon jälkeen. Siinä ei vesi eikä ylimääräinen bensiini hevillä haihdu pois...

Tervehdys tähän ketjuun!

Kasailen pikkuhiljaa pyörää, mutta pitää vähän rapsutella karstoja ensin. Viime kesänä alkoi tosiaan pakoventtiilien varsien liimautuminen karstan vaikutuksesta. Huomioni muutenkin kiinnittyi voimakkaaseen karstaantumiseen.

Tulipas seuraava ajatus päähäni:

Olin pitkään ihmetellyt öljyä kaasuttimissa ja ilmanputsarin maljassa. Korvasin jopa puhdistimen öljyn öljy-vaseliinitalmalla, ettei varmasti se lähde imuilman sekaan.

Se öljy epäilemättä olikin vaihteistoöljyä, joka kulkeutui vaihteiston huohotuskanavan kautta. Vaihteiston kannen pultit kun olivat löystyneet ja osin pudonneet ja öljyä pärskyi kytkinkoppaan yllinkyllin ja viime syksyä kohti yhä enenevässä määrin.

Vaihteistöljysumu imuilman sekaan lienee tämän karstakatastrofin syy?

Jopas on lujassa karsta tuossa männän pään urassa...

on siellä ilmeisesti ollut palokelvotonta öljyä nyt hyvin tarjolla...tuo männän lämpökatkoura on aika hyvä indikaattori siihen että jos se on jo tukossa on palamatonta tavaraa ollut tarjolla

Tuosta voi päätellä ettei kakstahtiöljyä voi korvata vaihteistoöljyllä , edes hätätilanteessa..
Eipä tuommoista öljyn kulkureittiä tule het ensimmäisenä mieleen vaikka miten miettisi kaikkia mahdollisuuksia.
Oppia ikä kaikki , vai olikse että ikävä oppia kaikki ...

Menestystä remonttiin , t.hh.

Palotilat olivat kuin muuripadan pohja. Ihme kyllä, pyörä ei kuitenkaan edennyt savuverhon suojaamana.

JuhaK71 kirjoitti: 25.03.2026 13:45 Palotilat olivat kuin muuripadan pohja. Ihme kyllä, pyörä ei kuitenkaan edennyt savuverhon suojaamana.

Joo ei se savuta, kun se laatikkoöljy ei ole oikein hyvä palamaan...se vaan sotkee.

Pohdintaa pakoputkista vol. xxx

Kuten olen joskus aiemmin jotain jupissut, on tullut testailtua erilaisia itse tehtyjä pakoputkivirityksiä lättäpäässä ja mikä niiden vaikutus on kulkupuoleen. Nyt taitaa pitää laittaa hanskat tiskiin ja todeta, että jätetään ne hommat insinööreille. Paras vaimennin tähän asti onkin yllättäen (tai vähemmän yllättäen) K-pyörän sikarivaimennin. Ero on yhdessä suhteessa huomattava, nimittäin moottorin kierrosherkkyydessä. Esimerkiksi kakkos vaihteella kiihdyttäessä, muilla vaimentimilla viimeistään 50kmh kohdalla on ruvennut huomaamaan, että pitää vaihtaa isompaa. Sikarivaimentimilla vastaava kiihdytys menee huomaamatta 60kmh ja sekään ei ole rajana ellei ala jo toppuutella. Kovaa en ole vielä päässyt ajamaan, mutta tämän perusteella vaikuttaa selvältä.

Tämä kierrosherkkyys on ollut tapetilla minulla jo kauan. Nimittäin mopo oli alkuperäiskunnossa aivan tukossa, eikä tahtonut ottaa kierroksia vaikka sytkät ja kaasuttimen säädöt olisi miten laittanut. Sylinterikanavien laajennus auttoi vähän. Kiinalaiset keihin kaasarit auttoi myös vähän. Näillä toimilla laite alkoi tuntua "normaalilta". Voi olla niinkin, että minulla on vaan huono tapa verrata tätä kansiventtiili vehkeisiin. Niissä kun ei ahdista niin paljoa. Kumminkin nämä sikarivaimentimet oli viimeinen linkki. Nyt tämä naukuisi ihan hulluna, jos vaan kehtaisi... parempi tietenkin olla kehtaamatta.

Ilmeisesti on kyse ns. "keräily" ilmiöstä. Nykyisellä viritysasteella nämä putket tekevät juuri oikeanlaisen alipaineen, mikä samalla imee uutta soppaa sylinteriin. Väliputkea ei ole.

Meinasin jo repiä näistä sikareista "ahdistavat" sisuskalut pois... onneksi kuitenkin testasin ensin.

Aihe on todella mielenkiintoinen, hienoa että sinulla on ollut intoa paneutua asiaan! Tosin ehkä enemmänkin pakon sanelemana kuin pelkästä kiinnostuksesta aiheeseen?

Minä purin tänään sylinterit pois K-pyörästä työpäivän jälkeen. Pesin äänenvaimentimet ("pikkusikarit"?) erikseen kun olivat keränneet itseensä pinttynyttä öljyäkuraa. Kurkkasin samalla molempien sisään, ja yllätys oli suuri kun ne vähäisetkin vaimenninelementit olivat hävinneet sisuksista taivaan tuuliin
Ei se ollutkaan minulla korvat mitkä soivat, vaan ääni oli oikeasti suurentunut... Vääntö ylämäkiinkin oli huventunut, mutta syynä lienee leikanneet männät eikä niinkään avartunut putkisto. Tosin vaatii testausta tämäkin?

Laskennallinen pakoputken mitoitus on näihin härveleihin hieman hankala kun ovat viritysasteeltaan sitä mitä ovat... Loppuu pituus pyörästä kesken mikäli mitoitus tehdään parhaan väännön ( 3000-3500rpm ) kierrosalueelle:

Lähimmät kirjalliset arvot lättäpäälle löytynee tästä vanhasta BMW R71 esitteestä minkä Uskila oli aiemmin laittanut:


Pakoventtiili avautuu 1,080 tuumaa eli 27,43mm ennen männän saapumista alakuolokohtaan.
Pakoventtiili sulkeutuu 0,440 tuumaa eli 11,17mm jälkeen yläkuolokohdan.

Asteina samaiset arvot saadaan kun tiedetään kiertokangen pituus ( 150mm ) ja annetaan laskurin tehdä työtä puolestamme:
https://lambretta-images.com/tuningh/po ... alculator/


Pakoventtiili avautuu 27,43mm eli 66 astetta ennen alakuolokohtaa.
Pakoventtiili sulkeutuu 11,17mm eli 40 astetta jälkeen yläkuolokohdan.

Mezporting helpottaa elämää valmiilla laskurilla, jää minultakin A Graham Bellin kirjan tavaaminen ruutuvihkon kanssa vähemmälle:
https://www.mezporting.com/exhaust_length.html

Käytämme yksipyttyisen putken mitoitusta asiaa helpottaaksemme, eli laskettuja kohtia 1,2,8.
Ensin suurinpiirtein parhaan väännön alueella ja sitten oletetun huipputehon kierroksilla:


Joten kenties ollaan hyvällä alueella jos putki tehdään max 30mm sisähalkasijan putkesta, jolle saisi kertyä pituutta se ainakin pari metriä, mieluummin jopa kaksi ja puoli Niin johan alkaa olemaan virtausnopeus kohdallaan

Miksi nelari tarvii vastapaineen? 2T tajuan kun siellä se on osa täyttöä. Nelarissa pulssi pois äkkiä ja tilaa hengittää. V8 magazinen 80 luvun "Haemme Halpoja Hevosia" viritys sarjasta nassikkana tuli luettua että yhdysputki auttaa aina

- K750 käyrässä se on kätevästi siellä koneen alla ja yhtä tuskaa kun jumissa.
- MT pyörissä yhdysputki oli änärin kyljessä puhki ruostumassa.
- Uralissa se on tuotu 2000 luvulla koneen etuosaan öljyfilsu töiden iloksi.

Mutta miksi sivuvenassa, joka hengittää muutenki vaikeemmiin, pitää olla vielä lisätulppaa vastustamassa?

Jos on tuollaiset n.30dia avarat suorat putket vaikka 650 pirteessä kansivena itä koneessa..se kulkee max. kierroksilla tosi hyvin...jos laitat vaikka 10cm supparit ihan putkien päähän jossa supistat ulostuloa vaikka 20..25 mm dia. kone kyllä vetää sinne melkein max. tehoille/kierroksille suhteellisen ok..mutta et saavuta sitä samaa max.tehoo isoilla kierroksilla , kuten niillä avarilla putkilla. JOS ajellaan nurkissa ja pääosin vaan lepposilla kierroksilla on ihan sama vaikka olis ahtammatkin putket, mutta jos mennään isojänistä ihan maantiellä...avarammat putket. Tätä on testattu piiitkään,, koneilla jotka on tosi kunnossa ja hyvällä kokoonpanolla, ja siis kulkee.

Hommahan perustuu kai oikeasti taikuuteen Sopivan pituisella ja paksuisella putkella saadaan aikaan samanlainen "imevä" pulssi mikä kaksitahdin putkessa on se alkuosan laajennuskartion tehtävä.
Tällöin on mahdollista että putkessa sijaitsee hetkellisesti alipaine, kun eihän se kaasu sieltä tule jatkuvalla syötöllä kuin vesiletkusta vaan jaksottain pakovenan ohjaamana. Jos tuo alipainealue saadaan sopivasti pakoventtiilin lähelle kun venttiili on auki, se imaisee loputkin pakokaasut sylintereitä. Jos nokassa on sopivasti overlappia niin poistuvat pakokaasut "vetävät" samalla tuoretta bensaseosta imuventtiilin kautta sylinteriin. Näin siis teoriassa, kenties käytännössäkin

Pakoputket yhdistävä väliputki tuo varmaankin sitä pituutta lisää, mutta se ainakin tuntuu olevan pelkkää taikuutta Sekä nyt pelkästään oletan, että juuri sopivasti sokkeloinen ja ahdistava äänenvaimennin tuo pituutta ja virtausnopeutta pakokaasulle. Ja saa tällöin paremmin aikaan edellämainitun alipaineilmiön kuin pelkästään suora ja avara putki?

Pelkästään putken halkaisijan muutos vaikuttaa suuresti siihen millä kierroksilla paras vääntömomentti esiintyy, kuten Mattikin tuossa kertoo.

Tuossa MT -9:ssä tuli tuota testattua. Paras yhdistelmä on nuo suorat putket ilman mitään väliputkia..nuo omat sikarit avataan ,ja poistetaan se oma sisäperäpuikko kokonaan , ja hitsataan sinne sisälle samaa (alkukäyrä) halkasijaa oleva reikäputki , jossa päällä kiedottu vaimenninkangas. Tuossa kuvassa hieman huonosti näkyy, mutta tuossa on se n. 100mm pitkä suppari päässä ,joka on yhdellä ruuvilla pikalukittu tuon sikarin päähän. Se hieman vielä rauhoittaa /leikkaa ääntä, mutta samalla leikkaa myös huipputehoo.Lopussa myös ajovideo reilun 10 vuoden takaa.. https://www.youtube.com/watch?v=HFay61ff9U0

Huom. lisätty video edelliseen postaukseen.