URAL ROIKKA keskustelualue

Terve

Noista ämmän putkista ei lähde kovin mediaseksikäs ääni, mutta toimii...





Ps kuuluu sellainen tirskuttava soundi

Terve

Toi oli ihan kiva kompo kuuspätkässä, Stormin mikä lie välivaimennin ja Voyagen vaimennin...

Kaljee kirjoitti: 31.03.2026 10:15 Pakoputket yhdistävä väliputki tuo varmaankin sitä pituutta lisää, mutta se ainakin tuntuu olevan pelkkää taikuutta

Peltipakosarjat tajuan eli 4-1 tekee varman alipaineen ja pituudella kierrosalue hakuun. Yhdysputken sijainti vaikuttaa millä alueella se on aktiivinen, eli se tekee kai samaa?

No ehkä se änärin kartio toimii 4T koneessakin 2T serkkunsa tavoin?

Pakoputkiasiat on oma tieteen lajinsa mitä en koita edes yrittää täysin ymmärtää. Mutta tärkeintä kaikessa lienee kuitenkin se, että voi itse testailla mikä toimii ja mikä ei.

On sinänsä jännä juttu, että mikä näyttää yhdessä vehkeessä toimivan ei välttämättä toimikaan toisessa, ikään kuin näissä on niin paljon erilaisia muuttujia mistä kokonaisuus muodostuu.

Oma ämmä ei missään nimessä tykkää suorasta putkesta. Alavääntö häviää ja sen kyllä huomaa. Suora putki alkaa toimia sitten maantiellä, kun ajetaan kovaa, mutta taajamassa on meno nihkeää.

Sellainen suora putki, missä osa on reikäputkea, vaikuttaa jollakin tavalla myös virtausnopeuteen. Oma ämmä ei tykännyt sellaisestakaan.

Nytkin pikkusikarien lisäksi on pakolähdöissä vielä supistusholkit. Periaatteessa voisi testata tarvitseeko niitä enää.. omatekoisilla vaimentimella ero oli selkeä alaväännössä.

Muistelen katselleeni dyno käyriä missä oli verrattu alkuperäistä putkea ja suoraa putkea. Suoralla putkella näkyi selvä kuoppa alaväännön alueella. Sitä pystyi paikkaamaan kaasuttimen säädöillä, mutta alkuperäiselle tasolle sitä ei kuitenkaan saanut.

En tiedä onko vastapaine oikea termi, kun yleisesti sitä pidetään pahana nelitahtimoottorissa. Olisiko parempi kutsua sitä "keräily" ilmiöksi, mitä on vaikea saada aikaan suoralla putkella, silloin kun ajetaan pienillä kierroksilla. Jos putki olisi tarpeeksi pitkä (yli 2m), kuten Kaljee aiemmin pohti, niin toimisiko se sitten alakierroksilla paremmin? Kovaa ajaessa taas tarvittaisiin lyhyempi putki. Eikun tästä vaan kehittelemään jotain vetopasuunaa pakoputken paikalle...

Väliputken sanotaan parantavan keräilyä. Omasta mielestäni sillä on vähemmän käytännön vaikutusta kuin ajatellaan. Ehkä se parantaa vääntöä juuri tyhjäkäyntikierrosten jälkeen, mitä ei soolo lättäpäässä huomaa, kun siinä kohtaa vääntö on muutenkin aika julma.

Äänenvaimentimet ilmeisesti tahtoo olla jonkinasteisia kompromisseja, missä painotetaan kokonaisvaltaista toimivuutta kaikilla kierroksilla. Kun katselee näitä Hot Rod tms. ratavehkeitä, niin niissähän on vaan lyhyet tyngät pakoputkina. Niillä ajetaan pelkästään kaasu pohjassa ja halutaan huipputehot.

Uskila kirjoitti: 31.03.2026 11:13 Terve

Noista ämmän putkista ei lähde kovin mediaseksikäs ääni, mutta toimii...





Ps kuuluu sellainen tirskuttava soundi

Kun vertaan omia kalanpyrstöjä ja pikkusikareita niin kalanpyrstöistä ei oikein kuulu paljon mitään. Hento tupsutus tyhjäkäynnillä. Sikarit taas on enemmän äänekkäämmällä puolella. Ainakin kun sisällle kurkistelee niin aika samanlaiselta sisuskalut näyttää. Sen verran pitää ääntäkin olla, että liikennevaloissa kuulee onko laite edes päällä. Siinä vaan tahtoo kaikki peittyä, varsinkin jos nuoriso sattuu samaan risteykseen katuenduroillansa, missä on viritettyt pakoputket. Ne kuulee vielä parin kilometrin päästä.

Mites kun on muistikuva että myös oikealla puolen lohkosspytylle on ollu paluu reikä ylimääräiselle öljylle

valtsy kirjoitti: 03.04.2026 11:36 Mites kun on muistikuva että myös oikealla puolen lohkosspytylle on ollu paluu reikä ylimääräiselle öljylle

Ei ainakaan omassa M72 tai kummassakaan koon lohkossa ole kuin vasemmammalla se reikä. 650 sit on molemmilla puolilla.

Vasemmalla puolella on painekanava reikä..oikea puoli saa roiskevoitelun.Paluureiät (kansista)on kansivenakoneissa..sivuvenassa siinä lohkon venttiisäätöpoterossa.

Hyvä toetääy ...kiitos mä meinasin että jos vähä porais ..mutta pistetään kone takas hyllyyn

Piti oikein tarkistaa kuvista tuo yksi lohko ..liekkö tuo jonkin sepän tee se itse parannus .. varsin mahdollista

Terve

Kyllä se roiskuu komeasti

Mites öljypohjan korkkitiiviste, kuivana, öljyssä liotettuna, keitettynä, liimalla, hylomarilla vai pyhällä hengellä?

Korkki tiiviste liimataan pannuun vaikka bostikilla..liimaa molempiin..nakoittuu ...ohjaimina muutaman ruuvi ja puristetaan liimatut yhteen..vaikka yön yli liimapuristimilla pannu puristetaan vaikka pöytälevyyn...sitten asennus seuraavana päivänä. sama kumitiivisteen kanssa,,mutta korkki/keinomateriaali tiiviste parempi kun kumi.

Terve

Lättäpäässä ihan sama kuin Matti, mutta olen lisäksi nysvännyt kuparista löijätyt aluslevyt, kun lättäpään lohkossa muutama ruuvi menee suoraan öljytilaan...


Seiskapätkässä on riittänyt kevyt voitelu ja kevyt kiristys...


Ps kun on laiska siivoamaan tiivistepintoja seuraavalla kerralla

Kävin tuommosenhttps://www.motonet.fi/tuote/mtx-automotive-hoo ... t=70-09128 ajatuksena että jos vähä männäntapin helaa pyötäyttäis mutta eihän tuo perhana reikään mahdu ilman väkivaltaa ..pitääkö nuo kivet kuluttaa ensin vai kuin se pelaa ..säätö pitäs olla minimissään vai mikä tähän toimenpiteeseen ois oikea värkki .. katoin että biltemassa ois kaks kivinen mikä ehkä mahtuis paremmin

Lättäpään vasemman sylinterin öljynpainereikä muuten näyttää kovin helposti peittyvän joillain tarvikemallin sylinterin ja lohkon välisillä tiivisteillä, niissä kun ei välttämättä ole lainkaan tehty sitä reikää valmiiksi Joten valmista tiivistettä joutuu joko muokkaamaan tai tekemään itse toiset tilalle. Sekä tiivisteen voitelu öljyllä tai vaseliinilla varmistaa sen että irtoaa kenties ehjänä seuraavallakin irroituskerralla.

Uskila kirjoitti: 09.04.2026 09:56 Lättäpäässä ihan sama kuin Matti, mutta olen lisäksi nysvännyt kuparista löijätyt aluslevyt, kun lättäpään lohkossa muutama ruuvi menee suoraan öljytilaan...

Tämä herätti mielenkiinnon, olisiko tässä yksi paikka lisää mistä öljy on löytänyt itsensä pihalle? K-pyörän irtolohkoa tarkastaessa kaikki öljypohjan pultit tulevat tosin öljytilan ulkopuolelle, onko ämmäläisen lohko tuosta kohden erilainen?

valtsy kirjoitti: 09.04.2026 20:17 Kävin tuommosenhttps://www.motonet.fi/tuote/mtx-automotive-hoo ... t=70-09128 ajatuksena että jos vähä männäntapin helaa pyötäyttäis mutta eihän tuo perhana reikään mahdu ilman väkivaltaa ..pitääkö nuo kivet kuluttaa ensin vai kuin se pelaa ..säätö pitäs olla minimissään vai mikä tähän toimenpiteeseen ois oikea värkki .. katoin että biltemassa ois kaks kivinen mikä ehkä mahtuis paremmin

Onko se tappi tiukka helaan? Väljä se ei saa olla , eikä vino/tiimalasi..muuten se alkaa "tönii" tappia käydessä vasten männän sokkaa ja lopulta väljistää sokkauran ja sokka irti ja poks.. kk. helaa voi väljentää siihen tarkoitetulla kalvaimella..sellaisia on ihan itämopo tarvikkeena..siis säädettävä kalvain ..ongelma niidenkin käytössä on se että kalvattu/(tai hiottu) kk-silmän linja pitaa olla tasan kampiakselin tapin suuntainen ..jos linjan saa sössittyä vinoksi,,alkaa käydessä taas männäntappi "tönii" männän sokkaa,,ja taas mennään vaikeuksiin. JOS joutuu väljentää kk:n helaa pitää yrittää tehdä se kohtisuorissa linjoissa..ja kumminkin vielä silloin korvata männän tapin sokat Teflontuteilla,,Männän tappeja on useita omamillikokoja..usein niillä saa jo hieman väljemmän sovitteen kankeen. Mutta lyhyesti ,,käsivarainen kk- helan avartaminen on riskaapelia hommaa..ja usein sen homman jälkeen kannattaa yöunien säilyttämiseksi ainakin varmistaa homma teflontuteilla.

MATTI kirjoitti: 10.04.2026 08:46
Onko se tappi tiukka helaan? Väljä se ei saa olla , eikä vino/tiimalasi..muuten se alkaa "tönii" tappia käydessä vasten männän sokkaa ja lopulta väljistää sokkauran ja sokka irti ja poks.. kk. helaa voi väljentää siihen tarkoitetulla kalvaimella..sellaisia on ihan itämopo tarvikkeena..siis säädettävä kalvain ..ongelma niidenkin käytössä on se että kalvattu/(tai hiottu) kk-silmän linja pitaa olla tasan kampiakselin tapin suuntainen ..jos linjan saa sössittyä vinoksi,,alkaa käydessä taas männäntappi "tönii" männän sokkaa,,ja taas mennään vaikeuksiin. JOS joutuu väljentää kk:n helaa pitää yrittää tehdä se kohtisuorissa linjoissa..ja kumminkin vielä silloin korvata männän tapin sokat Teflontuteilla,,Männän tappeja on useita omamillikokoja..usein niillä saa jo hieman väljemmän sovitteen kankeen. Mutta lyhyesti ,,käsivarainen kk- helan avartaminen on riskaapelia hommaa..ja usein sen homman jälkeen kannattaa yöunien säilyttämiseksi ainakin varmistaa homma teflontuteilla.

Sen verran tiukka on että tappi ei mene reikään, ei se isosta ole kiinni mutta pienikin ahistaa. Edellinen tappi ja hela oli semmoset että holkkas milliiaupalla oli päässyt holkki ilmeisesti irti ja sitten no oii pyöritty ja urakalla

Onko se männän mukana tullut uusi tappi?

Tuommoisilla säädettävillä kalvaimilla se väljennys onnistuu,,nuo on tehty hyvin kapealle säätöalueelle ,eli kone kohtaisia. Kalvaimen sisällä on laakerikuula kartiokkaassa solassa..kun kuulaa pakotetaan solassa se turvottaa hyvin pienin säädöin kalvaimen kokoa,,ja silloin saadaan hienosäätöisesti avarrettua . Voin lainata sulle tuollaista, jos et muuta kalua keksi..mutta mä haluun työkalun sitten ehjänä takas.

MATTI kirjoitti: 10.04.2026 09:53
Onko se männän mukana tullut uusi tappi?



Tuommoisilla säädettävillä kalvaimilla se väljennys onnistuu,,nuo on tehty hyvin kapealle säätöalueelle ,eli kone kohtaisia. Kalvaimen sisällä on laakerikuula kartiokkaassa solassa..kun kuulaa pakotetaan solassa se turvottaa hyvin pienin säädöin kalvaimen kokoa,,ja silloin saadaan hienosäätöisesti avarrettua . Voin lainata sulle tuollaista, jos et muuta kalua keksi..mutta mä haluun työkalun sitten ehjänä takas.IMG_20260410_094204.jpgIMG_20260410_094145.jpg

Katotaan jos täältä nurkilta löytyy joku jolla on vermeet ja sittenkin teen mieluummin sivistävän reissun sinnepäin ennenkuin otan riskiä että särjen työkalun ja tappi ja mäntä on tosiaan molemmat uusia almomtilta

Almotin tappi on varmaan isompi kun alkuperäinen tappi..oletko kokeillut toisia tappeja? jos joku muu ehjä tappi menee helposti kampeen ja ei vielä liian helposti mäntään ..laita sellainen.

Tappi varastoa ei ole ikävä kyllä ja vanhat tapit mitkä tuossa koneessa oli niin ..no ne on kuin rotan kalvamat eli enää muuta ku verkon painoksi jos siihenkään

Terve


Jospa lähipiirissä on jollain tuollainen säädettävä rotsi eli säätökalvain 20,5 - 22 millimetriä...

Uskila kirjoitti: 10.04.2026 13:57 Terve


Jospa lähipiirissä on jollain tuollainen säädettävä rotsi eli säätökalvain 20,5 - 22 millimetriä...



Rotsi 205-220.jpg

Joo..tuollaisia on kyllä myös laarissa,mutta ne on ennemmin pidemmille reijille ja mielellään käytetään sen oman vastakartion kanssa jolloin se on vakaampi...tuolla saa lyhyeen reikään äkkiä tiimalasin,,jos ei ole tottunut käyttäjä,,ja säätö on hieman perseestä.

Jatkoin projekteja toistaiseksi vanhemmasta päästä, joten kansiventtiilinen neprin kone olisi tarkoitus niputtaa kasaan. Onhan se nyt jo parisen vuotta odottanut innokasta tekijäänsä... No kuitenkin, tarvittavat osat on jo haalittu ja hankittu joten enää ei puutu kuin osien saaminen yhdeksi ja samaksi kokonaisuudeksi.
Jatketaan kuitenkin mittauksilla ennen niputtamista, kiertokangen laakerivälys siis mittauksessa. Ei tämä plastic gauge ihan niin helppokäyttöistä ollutkaan mitä kuvittelin... Kampura on kuitenkin irrallaan, mutta kiertokanki pääsee todella helposti pyörähtämään kiinnitysmuttereita joko kiristäessä tai viimeistään löysättäessä. Jolloin mittaustulos on tietysti mitä sattuu. Vähän hassusti eihän tuo veivi kunnolla edes pyöri ennen kuin laakerikansi on kiristettynä momenttiin, joten se kaikkein kriittisin hetki on helpointa ryssiä

Onnistuin kuitenkin useamman yrityksen jälkeen saamaan molemmista mitat, kuvassa oleva menee oletettavasti hyvinkin toleranssiin? Toisesta mistä en kuvaa näpsäissyt, välys on pykälän suurempi eli 0,076mm luokkaa. Menettelee museopyörässä vielä tuokin, kun ajot on postilaatikolle ja takaisin...

Laita se mittanauhan pätkä sinne laakeriliuskan ja kiertokangensilmään väliin..ei siihen laakeripinnan ja akselitapin väliin...silloin voit vaikka pyörittää sitä akselia eikä se mittausliuska vahingoitu.

No, niin no. Saako tässä kohtaa tuntea itsensä hieman hölmöksi?
Mittaillaan ehtoolla uudestaan paremmalla tekniikalla. Saakos tuo käyttökelpoinen välys silti olla tuota 7 tai 8 satkun luokkaa?

Kaljee kirjoitti: 08.05.2026 12:05 No, niin no. Saako tässä kohtaa tuntea itsensä hieman hölmöksi?
Mittaillaan ehtoolla uudestaan paremmalla tekniikalla. Saakos tuo käyttökelpoinen välys silti olla tuota 7 tai 8 satkun luokkaa?

5 ja 8 satkun väliin kun saa niin ihan ok.

Juuh elikkäs kuuspätkässä kiinan K68 Pekarit varsinkin oikeassa pytyssä alkavat rytkyttämään tasakaasulla.
Sasulta aivan uudet Pekarit tuossa vuodenvaihteessa tuli ostettua kun oikean puolen kaasari ei nostanut kierroksia jostain syystä. Uusi kaasari pyttyyn ja alkoi toimimaan, mutta nytten ilmenee tosiaan tuota tasakaasulla pätkimistä.
Heitin kaasariin korjauskitin jossa kaikki suuttimet, neula ja luisti uusia, silti pätkii tasakaasulla. Ei pysty melkein synkkaamaan sillä takapyörä ilmaan menetelmällä kun pätkii niin pahasti ettei mittarin neula pysy paikoillaan ollenkaan.
Vaihdoin toisen kiinan K68 tilalle ja käy niin nätisti koko kierros alueella.

Teenkö nyt jotakin väärin vai onko vain paska säkä halpojen kiinalaisten kanssa käynyt?
Koitin putsailla kaasaria, kattoo että kanavat ei ole tukossa, ei mikään tunnu auttavan.
Itse epäilin ihan että runkovika tullut kaasariin. Käynyt liika kuumana ja laippa mennyt solmuun? Kumminkin kääntöpalikat kansissa eikä ainakaan bräkliini mene tiivisteistä läpi, joten ei imuvuotoja pitäisi olla.

Kummallisesti ei tuo vasemman pytyn kaasari ole sen kummemmin temppuillut.