URAL ROIKKA keskustelualue

Jatkanpa tähän ketjuun.

Pyörä on ollut nyt hetken "sinne, mutta ei takaisin" - tyyppiä.

Luulin jo ratkaisseeni ongelman, erehdyin.

jatkuu...

Hmm... keltaiseen tutee jännite, 6,3V.

Musta ja punainen menevät puolalle.

Kipinää ei tule.

Olen luullut jo useaan kertaan korjanneeni vian, mutta pyörä tykkää kadottaa kipinän aina kun on jonnekin ajanut ja pyörän pysäyttänyt.
Ihan kuin kipinäkato liittyisi lämpenemiseen.

Loikkajohto akulta sytytysyksikölle ei tuo kipinää takaisin. Luulin eilen ongelman näin ratkaisseeni, mutta ongelma poistui tilapäisesti toimistani riippumatta.

Kun kipinä tulpan päästä katoaa niin välkkyykö kärjettömän punainen merkkiledi vielä kuitenkin? Merkkivalon pitäisi syttyä kun pyörijän ilmaväli tulee anturin kohdalle ja sammuu taas kun metallia tulee tielle. Merkkivalon sammuessa puolan miinus katkaistaan jolloin kipinä räpsähtää. Mikäli tämä toimii ja johdotukset puolalle ovat ehjät niin epäilisin sytytyspuolaa vialliseksi. Jos taasen merkkivalo ei syty niin joko ohjainlaite ei saa riittävää yli 5V jännitettä, anturi rikki, ohjainlaite rikki tai kaukaa haetusti ilmaväli lämpimänä reilusti liian suuri?

Ei tullut sitä lediä katsottua.

Epäilys kohdistui akun miinusjohdossa olevaan päävirtakytkimeen. 0,22V ylimenojännitettä akun miinuksen ja rungon välissä. Naksuttelin kytkintä ja sain pyörän käymään.

Johtuiko sitten taas toimistani vai ei...

JuhaK71 kirjoitti: 23.07.2025 19:48 Epäilys kohdistui akun miinusjohdossa olevaan päävirtakytkimeen.

Anteeksi jos kyselen typeriä, mutta miksi katkaisija on maassa? Onko plussarunkoinen vehje vai missaanko jotakin oleellista tässä?
Itselle aina hakattu päähän että plussa katkotaan.

Iris Heart kirjoitti: 23.07.2025 21:38

JuhaK71 kirjoitti: 23.07.2025 19:48 Epäilys kohdistui akun miinusjohdossa olevaan päävirtakytkimeen.

Anteeksi jos kyselen typeriä, mutta miksi katkaisija on maassa? Onko plussarunkoinen vehje vai missaanko jotakin oleellista tässä?
Itselle aina hakattu päähän että plussa katkotaan.

Kyllä - yhteys on usein pääkatkaisijan paikka. Joskus jopa konetta ei saa sammumaan jos päävirtakytkin on + linjassa kun laturi (mallista riippuen) syöttää virtaa kunhan vaan pyörii...mutta siis pääkatkaisija - (maadotuksen välissä) on ok.

Niin juu tottakai, siksihän kuuluisi olla erikseen katkaisija puolalle jotta saa koneen tukahdettua.
Kukin tyylillään tietenkin, pienempi paloriski ainakin jos on maadoituksen puolella kai.

Näyttäisi siltä, että sytkä on muuttunut jännitteen suhteen vaativaksi. Pyörä ei ole koskaan ajosta sammunut eikä nykinyt, mutta käynnistys on ollut vaikeaa. Selvästi, kun laturi antaa vähänkin lisää potkua, kaikki pelaa.

Mutta kun jännite on 6,5V( mitattuna sytkältä), kipinä on heikko, siitä jos laskee, häviää kokonaan laitoin akulta suoraan sytkälle johdon ja maajohdostakin poistin päävirtakytkimen, mutta ongelma pysyy.

Kun olisi kokeilla toinen puola...

JuhaK71 kirjoitti: 25.07.2025 20:56 Näyttäisi siltä, että sytkä on muuttunut jännitteen suhteen vaativaksi. Pyörä ei ole koskaan ajosta sammunut eikä nykinyt, mutta käynnistys on ollut vaikeaa. Selvästi, kun laturi antaa vähänkin lisää potkua, kaikki pelaa.

Mutta kun jännite on 6,5V( mitattuna sytkältä), kipinä on heikko, siitä jos laskee, häviää kokonaan laitoin akulta suoraan sytkälle johdon ja maajohdostakin poistin päävirtakytkimen, mutta ongelma pysyy.

Kun olisi kokeilla toinen puola...

Kannattaa kokeilla toista puolaa..mitää "tehopuolia" nämä kirnut ei tarvi.

Yleensä 6V sähköt, kärjetön ja tehopuola on toivoton kombo. Puola hörnii kaiken mitä vähän pehmenny akku jaksaa antaa ja sen jälkeen kärjetön on tajuttomana -> ei saa enää pulssia luettua pyörijästä -> kipinää ei saada esille. Ihan uudella akulla on kuherruskuukausi kunnes alkaa ongelmat.

Normi 6V puola vaan suosiolla.

Joo, pitää laittaa tilaukseen.

Minusta siellä on tuollainen 6V normipuola, viime keväänä ostin, mutta liekö sitten helteissä kypsynyt.

Voisi tietty askarrella sen kärjelliseksi, mutta ennakonsäätövipstaakin kaikki hilut eivät ole tallella, sehän tarvitaan käynnistystä varten. Kärjellinen järjestelmä ei minusta ole erityisen työläs, olenhan aiemman mopoikäni tuuskannut kärkien kanssa, samoin autoni vuosina 1989-2003 olivat pääosin varustetut kärjellisellä jakajalla. Tietysti huonosti toteutettu kärkisilta voi olla ongelmallinen, kuten uudemmat Ladan jakajat, mutta pärjäsi senkin kanssa.

Tuo ongelma kyllä korreloi akun iän kanssa. Upouusi, kunnossa oleva akku, ja käynnistyy ongelmitta.

Ja vielä latauksesta: 7,5V näkyy antavan kierroksilla. tuossa keväämmällä jännite oli 8,5V nurkilla, näkyy vähän elävän tuo säätimen toiminta.

Jos nokka-akseli on kunnossa ja nokat hoitaa kärkiä.
Kärkiväli 0,45 - 0,50mm.
Pyörin ja jakajan kansi ok.

Toki ovat laittaneet käret ja rättärin puolan.

Huolehtii silloin tällöin rasvaa ettei kärkien pakeliitti kulu liikaa.

Keula kansi taitaa olla 14mm mutterilla kiinni.
Työkaluissa mukana meisseli, rakotulkki, 14 lista-avain ja hiomapaperia tai kynsiviila.

Mutta jos haluaa värkätä nimenomaan KOO tai lättäpää moottoreilla niin kannattaa pitää kärjett
ömät systeemit, joskus pääsee postilaatikkoa kauvemmaksi muttei takaisin

Meikäläinen on värkännyt enimmäkseen latauksien kanssa, Ruotsin reissulla(3500km) haettiin vikaa ku ei lataa, no joka päivä 12V pyörästä virtaa ja ilman valoja ajua niin päivän kilometrit taittu hyvin.

Kunnes vaihdettiin Ruottalainen säädin ku Ruottissa oltiin niin lataus ongelmat poistui.

Silloin kun ajelin Koolla niin n. 5000km - 7000km välein laakeroin laturin niin hiilipäässä pysyy ankkurin pää kunnossa.

Toki varalaturi ja akku lullassa kyydissä, osallistuin muutamia kertoja Etelä-Karjalan harrastajien reissuihin niin yksin ajua tuli helposti n.450- 500km suuntaansa ennen kuin yhteisreissu alkoi ja paluu kotio yksin, kärryyn ei helposti Koo nouse vaikka toinen mäntä sulaisi.

Kyllä käret hoitaa tehtävänsä, mitä myös olen oppinut näissä laitteissa niin kaikkia varalaitteita pitää käyttää paikallaan että näkee toimivatko.

Esim. testataan vara laturi, puola, akku ja kärkipaketti kondesaattoreineen eli joka vaihdetaan tarvittaessa kolmella ruuvilla paikoilleen.

Tämä siis on se suurtehopuola?

Ei kun numeron perusteella ihan peruspuola.

Edukas digimittarini näyttää 0,2ohmin ensiöresistanssia. Samoin toisesta samanlaisesta puolasta.

1,7 ohmia on ensiöresistanssi luotettavammalla mittarilla mitattuna.

Nykäisee siis akusta n. 3,8A.

Pitääpä vielä kokeilla irroittaa töötti, meneekö sen kautta maihin.

LISÄYS: Eipä resitanssimittaus osoittanut vuotoa äänimerkistäkään.

Valitettavasti nuo muovipuolat ei myöskään ole kestoikävertailun kärkipaikoilla..eli suomeksi..niitä menee...ainakin ne kannattaa sijoittaa ulos tuulettumaan.

Jaaha, pitää sitten varalta noita pari tilata...

Heh, kun olisi ylimääräinen kenno akussa starttia varten...

Mulla oli/on yksi pari HD:n 6V tupla ulkoisia tehopuolia..sikakalliita siis...eli ei ehkä potenttiaalinen myynti artikkeli itärintamalle??https://www.vtwincity.fi/verkkokauppa/f ... l-p-418105

Joo perus jutut ensin kuntoon, johto kerrallaan uusii tai kerralla kaikki, minä uusin koohon johto kerrallaan kun en tiennyt että tämmöinen foorumi olemassa vuonna 2003.
No virta ongelmat loppu kerralla ku vielä tinasin kaikki liittimet kiinni eli apikoihin.

Nykyisin uusin johdot kuvan mukaisella kaaviolla, muistaakseni Uskila kaivoi jostain esille kaavion.

Kotio on päässyt...akkua on vain tarvinnut ja kannentiivisteitä.
Käret, kannet ja pyörijän tarkistaa silloin tällöin.

Tässä paketti jolla pääsee eteen päin, vai onko liian helppoa itäpyöräilyä sitten jos kuvan mukaiset osaset mukana.

Oikarisen Mikolta Muhokselta haettu aikanaan osasia, muistaakseni vuonna 2004 - 2009.
Muhos ei ole kaukana Tyrnävästä(25 km?)
Toki muiltakin kauppiailta ostettu osasia, Sasun firma tuli muistaakseni vuonna 2011.
Kiinan osaa tuli markkinoille vuonna 2007, muutamat Koo harrastajat laitto kiinan jakajan kantta ja pyörijää paikoilleen niin Norjan reissulle lähdettiin niin ennen Kemiä sai heittää metsää niin syvälle kuin jaksoi Kiinan osaset mennä ja lullasta vanhaa rimaa osasta paikoilleen ja Norjan reissu tuli porukalla tehtyä.

Talvirallissa 2013 voitin arpajaisista, hyllyssä saa olla ku ei ymmärrä ja pitäs ostaa varalle toinen jos ymmärtäs.

Mukavempi ajaa esim.nytkin semmonen keli tien päällä värkätä ja osia vaihtaa.

kmz.k750 kirjoitti: 26.07.2025 13:40 Kotio on päässyt...akkua on vain tarvinnut ja kannentiivisteitä.

Mikä kumma tuon kuvan kannentiivisteen päälle on käynyt, lämpökö sen syö oikein pitkällä reissulla olemattomiin vai mitä kummaa?
Laitanpa parit käytetyt tiivisteet pyörimään lullan pohjalle...

Joo unohdin ja olin huolimaton, tämä on kolmas kerta ku kannen tiiviste pullahtaa ulos omalta paikoltaan.
Eka kerta meni tietämättömän piikkiin mutta kaksi viimeisintä kertaa huolimattomuuttani.

n. 7000 km oli takana kannentiivisteillä olin kirinnyt välillä kerran ja en ajallaan kirinnyt niin alkoi sipsuttaa ilmaa ulospäin mutta siinnä vaiheessa oli myöhäistä kiristäminen.

Lullassa pidän tiivisteitä niin vaihdoin tiivisteen.
Itävallan reissulla kerran kirrasin kannet ja sen jälkeen unohdin kirrata, Karpin synttäreiltä olin tulossa Savitaipaleelta niin 10km ennen Mikkeliä tuhina alko.

Monenlaisia asioita joutuu huolehtimaan jos ei kierrä lenkkiä koti ympäristössä ettei pääse liian pitkälle kotoa, koska autoliiton jäsenet saa kyydin lähimmälle korjaamolle tai sinne päin, en tarkalleen tiedä miten menee.(en ole jäsen, mutta ei ole haittaa vaikka olisin jäsen).

Laitetaan lisää tähän vaikka aiheeseen ei liity, mitkähän on taka-akselilla olevan rinkulat?

Mikolta olen pari kertaa käynyt osia ostamassa. Juu, näinköhän tosiaan on parempi 6-volttisen kanssa kärjelliseen palata...

Ajettiin muuten tänään Pällintien(Mikon osoite) ohi, autolla tosin.

Piipahdimme Montassa leirintäalueen ravintolassa, Leppiniemen kautta Muhokselle. Kävimme Kylmälänkylän tiellä isonvihanaikaisen orjaleirin muistomerkillä. Siellä piti käydä silloin moottoripyöräreissulla, kun K janttautui Kylmälnkylän Satumaa-kyläkaupan pihaan.

Juu, pitänee inventoida nuo vanhat sytkäosat, mitä niistä puuttuu.

Mielessä oli että jos kärjet ja 2-päinen puola ilman jakajaa...

En tiedä kumpi on parempi, kärjellinen vai kärjetön. Käytän molempia, kumpikin on ok.

Kärjetön kipinöi omien havaintojen perusteella vielä alle 5v jännitteilläkin. Kärkisytkän etuna mm. se, että ennakkokäyrää voi koittaa itse vatuloida haluamakseen. Kärjettön taas on musta laatikko mikä antaa sen minkä insinööri on katsonut hyväksi ja soveliaaksi. Siinä on ennakot kohdillaan joko tyhjäkäynnillä tai kierroksilla, mutta ei molemmissa. Tuossa lättäpäässä jos laitan tyhjäkäynnille lisää ennakkoa niin alkaa jo ritisemään kiihdytyksissä. En ole sen kummemmin tutkinut oliko ritinä detonointia, mutta ruuvasin sytkän takaisin myöhemmälle. Ritinä loppui.

Varmaankin kärellinen ja kärjetön toimii, kärellisessä ei tarvitse olla insinööri, käret pitää puhtaana ja jos laittaa esim. Rättärin tuplapuolan kahdenettuna niin matka jatkuu aina, toki kynsiviilaa ja rasvaa välillä pakeliittiin.

Kilinää ja kolinaa Koossa kuuluu aina kun kolina ja kilinä loppuu niin pitää miettiä tai tutkia mikä on pysähdyksen syy jos ajaessa ei ole jo selvillä.

Toki laittaa kärettömän ja siihen varalle kaikki tarvittavat osaset, virtaa varaa riittävästi niin silläkin matka jatkuu.

Tai hyväksyy ettei ota mitään varalle ja ajelee miten ajelee sekä harrastaa omalla tavallaan, mutta euroissa ei mene paljoa laitto käret tai kärettömät kahdennettuna osasina.

2 puolaa laiton tilaukseen ja vähän kärkisytkäkamaa, jos satun innostumaan kärjelliseksi pyöräni laittamaan.

Kokeilen ensin uutta puolaa.

Öljypohjat tiivisteenkin laitoin ostoskoriin, on alkanut senkin välistä tiputella eikä kevyestä kiristyksestä viisastunut.

Taka-akselilla olevat rinkulat...

Olisko passausprikkoja jos perän puolelle tuleva holkki on kulunut lyhyeksi? Ettei pooriosa pohjaa?