URAL ROIKKA keskustelualue

Juuri tuota kiertokangen kulmasta johtuvaa männän sivuttaiskuormitusta minäkin tarkoitan.Eli mitä suoremmassa kiertokanki on työtahdin aikana niin sitä vähemmän mäntä painattuu sylinterin toista reunaa vasten .Jatkamme mietintää

Entäs ajatus alakuolokohalla, kun kanki kiepsahtaa ja puristus alkaa. Siinä helema kalahtaa helepommin kun ei oo niin sitä vastapainetta ja kuvien kaltasesti homma lähtee keposemmin kangen paremmalla sunnalla töihin. Fundeerataan Kuvan oikeellisuus, sehän menee tuo kampi jo ohi yläkuolon ku paukku lyö mäntää alas ja näin kiertokangen laakereita säästäen kampi pyörähtää herkemmin alta pois. Niinku ajais seinään vinosti, ei oo niin kova tälli ku ajasit suoraan päin.
Tämä on sitte vuan pähkäilyä UMPI SAVOLAISELLA mualaisjärellä, eli ei mittään järkee...

Eikös oo ihan selekein jos ja kellä ne matstan männät ja mitenpäin ne matstaan kuuluu pyörimissuuntaansa nähen, samoin tullee myös mopottimeen ja siinä vastaus kummalla puolen tappi on.

Terve

Uudessa Uralissa on männäntappi keskiöstä sivussa ja ohje on että männän nuoli jakorattaaseen päin.



Täältä lisää:

Eipä ole ollut vielä kone auki että olisin mitannut kummalla puolella se tappi on.

Kuvat on ihan nättejä mutta ne ei todista mitään ennekuin on ajatuksella tutkittu asiaa.

Jospa asiaa lähestyis vaikka niin että mäntä pyrkii ylöspäin noustessa painumaan pyörimissuunnassa olevaan sylinterin senämään.
Jos siirretään männäntappia pyörinissuunnassa vastakkaiseen suuntaan niin saadaan aikaan suurempi voima männän sivuttais suunnassa.
Jos männäntappi on siirretty pyörimissuuntaan niin voima sivusuunnassa ei ole niin voimakas ja mäntä ei kolahda niin voimakkaasti vastakkaiseen seinämään. [/quote]

Ja sitten toinen teoria mikä tukee tapin siirtoa pyörimissuuntaa vastaan siirtoa.

Kun mäntä liikkuu ylöspäin niin keskipakovoima painaa mäntää kiertosuuntaa vastaiselle sylinterinpinnalle ja alaspäin mennessä taas mäntä painuu kietosuunnanpuoleiselle pinnalle. Kun tappia siirretään kiertosuuntaa vastaan niin saadaan eliminoitua männän sivuliikettä sopivasti.

Kummatkin on ihan hyviä teorioita niinkauan kun ei tiedä mikä voima ratkaisee asian.

Lisää teoriaa

[quote="Uskila"]Eipä ole ollut vielä kone auki että olisin mitannut kummalla puolella se tappi on.

Uskilan laittama kuva on oikein, kun asentaa männät toisin niin epäilempä että kalkatus alkaa kuulua koneesta...
Volkkarissa ääntää kun asentaa vahingossa kiireessä männän väärin päin..Jokkis autoissa...katselin kaverini autotallissa viittä kuplan konetta jossa kaikissa oli männät asennettu niin kuin Uskilan kuvassa...
Ostin koon vuonna 2003 kuortaneelta, koneen osat oli laitettu Seinäjoen koneistamossa vuonna 2001, mazdan männät(79mm) ja kampiakseli korjattu eli isommat neulat kankiin...

Avasin itse koneen vuonna 2004...kun kiinnostus heräsi tutustua koneseen, vaihteistoon ja perään.
Laitoin länsimaiset laakerit, avarsin kanavia,venttiiilit, isompi öljypumppu jne..männille ja kampiakselille en tehnyt mitään...vain männäntappien puslat vaihdoin.

Vuonna 2007 käytin sylinterit pois ja männän renkaiden päittäisvälys oli 1,4 -1,7 mm.

Vuonna 2009 syksyllä tein täydellisen koneremontin koska n.30000km oli ajettuna...pyörässä miliisiperä....ei tarkkaa kilometri lukua saa, laskin ja ynnäilin paperille Haapavedeltä lähdöt ralleihin vuodesta 2004 lähtien...kaikki roikkarallit, satunnaisesti idänihmeet, veteraanirallit, itäyörärallit jne... Laatokankierros ja karjankannas...HYVIN on männät pyörineet ja pyöris edelleen jos olisin antanut pyöriä...

Hyvä TimoS Etsin vastaavia teoriakuvia omista kirjoistani vaan en löytänyt. Siinähän ne ovat.
Uskilan kuvat ovat prikulleen samaa asiaa tukevia

kmz.k750 kirjoitti:HYVIN on männät pyörineet ja pyöris edelleen jos olisin antanut pyöriä...

POIKKEAN AIHEEN VIERESTÄ VÄHÄN TAAS...
Jos olisin ajoissa vaihtanut Mazdan mäntiin männänrenkaat, niin ei olisi sulattanut mäntiä yhtään... kun ohivirtaus olisi ollut pienempi...Männät olisi kestänyt varmaankin toiset n.30000km...
Mazdan mäntiä on matalia sekä korkeita..matalat menee heittämällä sisään ja korkeista männistä sorvilla 3,5mm pois sekä kannesta 1mm pois.
Allekirjoittaneella oli matalat männät n.30000km ja nyt korkeammat männät...

Pieni ongelma on että männänrenkaat kuluu luonnollisesti ja jos alkujaan laittaa omilla Mazdan renkailla kasaan...niin öljynkulutus pikkuisen suurempi heti alkujaan..päittäisvälys liian suuri heti alkujaan ja jos porauttanut välykseen esim.0,08 tai 0,10 tai 0,12.

Tutkimuksen tulos jossa ei huomiotu kilometrejä.
v.2001 päittäisvälys 0,7 - 0,75mm,(porattu sylinterit ja kaikki uutta)
v.2004 päittäisvälys 1,1 - 1,3mm.
v.2007 päittäisvälys 1,4 -1,7mm.
v.2009 päittäisvälys 2,1 - 2,4mm (n.30000km).

Luulin että n.30000km ajetut sylinterit on hyvinkin väljät kun männänrenkaiden päittäisvälys oli 2,1 - 2,4mm, laitoin sylintereihin uudet Mazdan renkaat ja päittäisvälys oli n. 1,1mm.

Toiset sylinterit porautin välykselle 0,08mm ja uudet Mazdan renkaat sylintereihin niin renkaidenpäittäisvälys oli heti n.0,75mm...vanhat sylinterit olisi passanut hyvinkin vielä kun uudet Ladan renkaat sisään... autot porataan välykseen esim.0,04...Tein Ladan renkaista viilaamalla ja välyksellä 0,2 -0,25mm...kilometrjä ajettu n.1000km(talvirallissa).

Hämmennettään vielä puuro jottei pala pohjaan .
Vaikuttaako sitten esim. iskunpituus siihen minkä verran se tappi pittää olla sivussa keskiöstään? Ei varmaankaan oo standartisoitu, jokin sen poikkeeman määrää. Tällä ajan takkaa jotta jostain toisesta laitettuna johonki toiseen, voiko se keskiöstä poikkeema olla siihen toiseen laitettuna liian iso?

No nyt on alkanut tulemaan hyvää todistusaineistoa .Tulipahan tämäkin "tappijutska" sitten selväksi .Itse olin väärässä uskossa tähän päivään asti

MT kirjoitti:Hämmennettään vielä puuro jottei pala pohjaan .
Vaikuttaako sitten esim. iskunpituus siihen minkä verran se tappi pittää olla sivussa keskiöstään? Ei varmaankaan oo standartisoitu, jokin sen poikkeeman määrää. Tällä ajan takkaa jotta jostain toisesta laitettuna johonki toiseen, voiko se keskiöstä poikkeema olla siihen toiseen laitettuna liian iso?

Näin äkkiä aatellen se männän sivuttaisvoima vois olla suht vakio mutta kiertokangen ja iskunpituudet vaikuttaa mitoitukseen.
Tuskinpa missään männässä on niinpaljon siirretty tappi että kovinpaljon vaikuttais. Teorettisella tasolla vois vaikuttaa sylinterin ja männän kulumiseen jonkin verran.

Nyt vaan selevin kohta spekuloinnista tekniikkavinkkeihin! Muuten ens talavena viimestään joku kyssyy jotta miten se meni ja missä se oli. Mielestäni nuo Uskilan ja Timo S:n kuvat ja selitteet on eittämättä parraat selevittäjät.

sropov kirjoitti:Jos tuota Uskilan kuvvaa (siis Uskilan laittamaa kuvvaa..) kahtoo ja aattelee siihen malliin, että istuu ihte pyörän päällä ja siittä siikailee sylintereitä nii vois ottaa johtoajatukseksi neukkuvilosofian; vasemmisto ylös, oikeisto alas.

Jos ny mittään älysin.

Tässä on hyvä muistisääntö elävästä elämästä

Minä kait laitan vankkelin heti ku löyvän.

sropov kirjoitti:Minä kait laitan vankkelin heti ku löyvän.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wankelmoottori
Tämmösenkö? Onko tuossa tappi keskellä mäntää?

Terve

Linkissä näky olevan Mazdan männät.

Minkämaalaiset männänrenkaat?

Taas se alako

Mitenpäin männät?Mulla on ollu tapana laittaa se tasaisempi puoli tulppaa kohti,Kiertotangetki menee helpommin paikoilleen

Juipin konsti on todettu toimivaksi pohjoisen pitkän kaamoksen pimeydessä ;onnistuu käsikopelollakin jos ei satu revontulet valaisemaan tienvarren remonttipaikkaa...

Tuossa tänään avasin kaverin MT ysin vasemman pytyn kun se on laksattanu ostopäivästä lähtien.. Ei välyksiä mutta.. Mäntä väärinpäin! Tappi alhaalla ja nuoli näytti vauhtipyöräänpäin. Saas nähdä miltä kuulostaa kun käännän männän oikeaan asentoon.. Loppuuko laksatus..

Millaiset männät muuten on volkkarin 1.9 diesel koneessa, onko kukaan kattonut kun halkaisija olisi 79mm.

Minäkin laitoin kauhani tähän soppaan. Lähes 50 vuotta sitten laitoin Volga merkkiseen atooni uudet männät. Auto käyntiin ja maan perusteellinen klapina. Kone auki ja ihmettelemään että mitens noin. Aikani pähkäiltyäni huomasin männäntappien sijaisevan hieman männän toisella sivulla. Jo silloin päädyin oheisesta kuvasta ilmenevään ratkaisuun.Ohessa väsäämäni kuva josta näkyy koneen pyörimissuunta.Kiertokankihan työntää mäntää tuolta toiselta sivuta päin sylinterin kylkeä. Kuvassa tappi piirretty korostetusti vika puolelle.Tuota veivin sivuuntyöntöä eliminoidaan tapin sijoituksella veivin nousupuolelle. Tiedä sitten onko päätelmä oikea, mutta kyllä Volgan klapinat väheni. Uralini männistä en kylläkään löytänyt merkintöjä ja mitatessakin reikä tuntui olvan keskellä.

piippumies kirjoitti:Tuossa tänään avasin kaverin MT ysin vasemman pytyn kun se on laksattanu ostopäivästä lähtien.. Ei välyksiä mutta.. Mäntä väärinpäin! Tappi alhaalla ja nuoli näytti vauhtipyöräänpäin. Saas nähdä miltä kuulostaa kun käännän männän oikeaan asentoon.. Loppuuko laksatus..

Tänään kone kasattu "oikein" mäntä käännetty toisinpäin.. Nyt kuulostaa nätiltä vielä kun sais tuon kaasarin pitään liemet sisällä..

piippumies kirjoitti:Loppuuko laksatus..

Liittyykö laksatus jotenki laksatiiviin?

piippumies kirjoitti: Tänään kone kasattu "oikein" mäntä käännetty toisinpäin.. Nyt kuulostaa nätiltä vielä kun sais tuon kaasarin pitään liemet sisällä..

Tutkihan, ettei uimuri ole imenyt sisälleen bentsiiniä & hio venttiilitahnalla uimurin neula siihen uimurinkanteen sopivaksi.
Laiska mies hoitaa homman akkuporakoneella...

Tasainen puoli kanteen päin auttaa paljon....

Pistetään tänne uudestaan se kuva kun näyttää kadonneen.

Terve

Kuinkas taas löytyi seiskapätkästä väärin päin asennetut männät, kuka lie asentanut ?

Männät on kokoa A ja nuoli on keskellä mäntää

Vasen pytty


Oikea pytty


Ps männässä oleva nuoli osoittaa mihin päin ollaan menossa

Jos se oli tarkoitettu vain peruutukseen :D