URAL ROIKKA keskustelualue

Ural vm. 1975. Kesän kynnyksellä laitoin kärjettömän sytytyksen. Pelasi mainiosti, lähti kaikissa olosuhteissa vaivattomasti käyntiin.
Sitten ajon aikana kone sammui, akku oli kiehunut kuivaksi ja navat savusivat. Vaihdoin uuden akun, jossa aikaisempaan verrattuna enemmän ampeeritunteja, eikä lähtenyt käyntiin. Vaihdoin säätäjän uuteen, elektroniseen. Ei lähe käyntiin eikä kipinöi.
Vaihdoin vanhat sytytyskamppeet takaisin ja latasin vielä akkua eikä anna kipinää. Tulppiakin on vaiheltu monesti.
Valot toimii ja sytytyspuolelle tulee virtaa. Nyt näyttää siltä, että katkoja ei katko virtaa, ei uusi eikä vanha. Kun panee merkkilampun katkojalta puolaan menevään johtoon ja toisen pään maahan, niin moottoria pyöritettäessä kait virran pitäisi välillä katketa ja lampun syttyä ja sammua.
Ajanko pillarilla yli vai vaihdanko kaikki johdot joka paikkaan ? Vai tietääkö joku neuvoa miten tutkia asiaa vielä lisää ?

Eipä siellä ole montaa vikalähdettä olemassa. Äkkiseltään tulee mieleen:
- katkoja vuotaa omia aikoja maihin
- virranjakajan "läpivienti" vuotaa
- äänimerkki vuotaa maihin (ohita se)
- kondensaatori mykkä (pitäisi kai kuitenkin jonkunlaista kipinää antaa)
- puola mykkä
- yleinen Igorin kirous vainoaa...

Akun kiehuminen onkin ilmeisesti latauspuolen ongelmia, mutta eipä sen pitäisi kipinän saamiseen vaikuttaa...

t. Timo

Voipi se olla sama vika mikä minullakin kun jakaja ei maadottanut,

Miten se jakajan maadoitus tutkitaan ?

Rikkoutuuko puola helposti jos tuo laturi on rikki ja tuottaa yli jännitettä(akku kiehuu)?

Puola ei rikkoudu oikein muuten kun sillä että tulpanjohto on irti jolloin kipuna ei pääse hyppäämään tarpeeksi pienen välin yli vaan koukkaa puolan käämin kautta eristeet rikkoen puolan kuoreen. Elikkä yhdellä pytyllä jos ajaa tulpanjohto roikkuen on tapa saada puola rikki...mutta kuka niin tekee.
Tyhjäkäynnin testailu toinen hattu irti on turmiollista toimintaa puolan kannalta ellei ko hattua maadoita tai muuten kytke siihen irrallista tulppa tms....
Se Dnepr / Ural kaksipäisessä puolassa olevat pellinkärkilipareet suurjänniteulostulojen reunoilla on juuri sitä tuhoutumisen estoa ( ja myöskin jos toinen tulpanjohto ammutaan irti, niin toinen pytty yhä jatkaa toimimista ja saadaan taistelua jatkettua ) jolla aikaansaadaan tarpeeksi lyhyt hyppyväli kipunalle ettei sen tarvi keksiä turmiollisia reittejä käämin eristeitä rikkoen.

Perinteinen kipunajärjestelmä, eli kärjet konkka puola on idioottivarma systema. Jos kipunaa ei saa tulemaan, niin vika on helppo etsiä lampulla ja piuhanpätkällä, vaikeammat viat yleismittarilla ( puolan oikarit suur tai pienjännitepuolella )

Ylensä puolan arvot ovat

Pienjännite eli ensiöpuoli n. 2-5 ohmia, virta kärjet kiinni siinä 2 amppeeria. Jos virran arvo on yli 3-4 A niin puolasa vikaa ja sen huomaa myös kärjissä jotka leimuaa ( Leimuminen saatta olla myös konkka vika!!!)

Suurjännitekäämin arvo on siinä 5-10 kOhmia ( siis 5-10000 ohmia ) ja normaalipuolassa käämin toinen pää on kytketty puolan sisällä sen + napaan eli siihen mihin kytketään sytytysvirta. Kaksipäisessä puolassa suurjännitekäämi on täysi eristetty ensiöstä.

Konkkaa on paha mennä mittaamaan kotikonstein, mutta kun kärkiä availee virta päällä ruuvarilla, kipunan tulee ilmmantua VAIN silloin kun kärjet avautuu. Jos kipuna ilmaantuu myös kun kärjet sulkeutuu on syytä epäillä konkan vajaatoimintaa. (Konkan toimintaan vaikuttaa myös lämpötila ( tosin myös puolankin ) joten epämääräisiä vikoja voi näistä tulla). Pääsääntöisesti kylläkin konkka on HARVOIN rikki.

Suurin ongelma yleensä on ne kärjet. Vaikka ne näyttää ok:lta, tai vastahan ne viilasin, niiden timintaan vaikuttaa kuinka nopssan ne pystyy virran katkaisemaan. Jos kärjet on paskaiset, "karvaiset" tai muuten epämääräiset, nokan avatessakärjet, avautumisproseduuri ei välttämättä tapahdu kipinäteknologisesti tarpeeksi nopeasti, jolloin puolan itseinduktioproseduuri ei tapahdu tarpeeksi nopeasti ja kipuna ei synny, eli suurjännitteen aikaansaamiseksi tapahtuvaa nopeata tilanteen muutosta ei synny.
Uudet kärjet on ratkaisu, mutta usein auttaa puhdistus.
Paras puhdistuskonsti on kokemusperäisesti se että ottaa kärjet irti ja sipaisee niitä rautalankalaikalla varustetulla rälläkällä tai penkkihiomakoneella ( on muuten kätevä kikka ottaa penkkihiomakoneesta toinen laikka pois ja laittaa se sijaan siihen samaan jengaan sopiva rautalankalaikka (M14 kierre, oikeassa akselissa, vasen on vasenkätinen, siis penkkihiomakoneessa ). Ko menetelmä ei poista päällystettä kärjistä niinkuin viilaaminen ja kärjet pelaa taas hamaan tulevaisuuteen........ tai ainakin pelaa...

Muuten kipinättömyys johtuu sähkön puutteesta, jonka indikoimiseen kannattaa mukana pitää n. 5-10 W polttimoa johon juotettu puolen metrin piuhat ( ja hauenleuat ...luxusta ) . Tällä voi indikoida tuleeko sähköä ja minne asti. Onko akku loppu, Onko virtalukko ehjä, tuleeko puolalle kisua, tuleeko se puolan läpi kärjille ( kärjet auki ) ja onko maadoitus ok eli onko "ala"kärki kiinni rungossa eli siitä ei valo missään tapauksessa syty maahan verrattuna .. Pikkuisen koulun sähköopin oppeja muistellen homma hoituu ja pääsee voittajana kotiin........

Ykä kirjoitti: avautumisproseduuri ei välttämättä tapahdu kipinäteknologisesti tarpeeksi nopeasti, jolloin puolan itseinduktioproseduuri ei tapahdu tarpeeksi nopeasti ja kipuna ei synny, eli suurjännitteen aikaansaamiseksi tapahtuvaa nopeata tilanteen muutosta ei synny.

Muuten lähes täydellinen selvitys, mutta mikä se tuollainen proseduuri on, ja onko olemassa vastaavasti myös prosemolli? :?
Kysyy itäpyörien lisäksi joskus myös musiikkia harrastava.

Prosemolli ja proseikituuri on vielä läpikääsettömiä ajatusmalleja näillä foorumeilla.Mutta jahka tästä pääsen vauhtiin, niin eiköhän ko- probleemat häivy kuin pieru saharaan, kun saan mollit., duurit, postmoderniset taiteelliset metamorfoosiin perustuvat guttaperkka, lasikuitu ynnä muut poikkitieteelliset lähestymiskannat ojennukseen. NIIN KYLLÄ...... PERKELE....... HÄMMÄSTYTTE..... perästä kuuluu ja haisee......

Siitä maadottumisen tutkimisesta, pitää tutkia kuinka pitkälle se sähköinen yhteys toimii. Minulla kun kytki kärkien vasarapuolelta johdon koneen runkoon ja katkomalla virtapiiriä sai kipinän aikaan.

Se alasinpuoli on maassa. Vasara heiluu ja katkoo. Mutta jos alasimen kanssa on maadoitusongelma, niin se on sitten siinä.... siis se kipunaongelma.

Niinpä siinä alasimen ja maan välissä se vika oli ja korjattiin laittamalla ylimääräinen johto maihin.