... tossa huvikseni kinkkua sulatellessani.
Rakensin simppelin oskillaattorin 1/6 40106 schmitt triggeripaketista ja sillä syötin FETtiä, joka taas käyttää puolaa.
Tein semmoisen epäsymmetrisen oskarin jolla ohjaus = puolan latausajaksi laitoin 6 ms ja vartoomisjan vapaasti säädettäväksi.. nyt tuli 50 ms -> 6 ms.
Hyvin pelaa. Kuplan puolalla ja konkalla toimii mukavasti. Kipuna lentää tulpassa... otsonin käryä ilmassa. Ihan niinkuin pitääkin.
Oskilloskoopilla ihmettelin aaltomuotoja puolan alapäässä.... kovasti koitin teorisoida kuin se nyt noin.. ihan täysin ei vielä auennut. Eri puolilla ja konkilla koitin saada erilaisia käppyröitä aikaiseksi, mutta silti käyrämuodot varmaan vielä vaatii pari yötä että unessa avautuu että miksi noin.
Kun Fetti päästää ( = kärjet aukeaa ) niin jännite karkaa tuonne n. 70 V tuntumaan, siitä vaimenevalla värähtelyllä ( n. 20 kHz) n. 1ms aikana 20 V:n DC taantumaan aina 4.3 ms aikaan, josta uusi vaimeneva värähtelykäppyrä alkaa ( matalampi taajuus n. 5 kHz, amplitudi n. 30 V ) luisuen kohti 12 VDC akkujännitettä..... ? Hmmm.... interesznaja..
Tuo alkuvärähtely isohkoine jännitteineen menee jakeluun, mutta mistä tuo 4.3 ms perästä tuleva uusi oskillointi tulee ? Fetin ohjausjännitteessä tuolloin ei tapahdu enää mitään. Ainoa mikä tulee mieleen on että kipinä kun sammuu tuolloin ja kelassa on kuiteskin jäännösenergiaa joka valokaarikanavan sammuessa->jäähtyessä uudestaan kasvattaa jännitettä ja aikaansaa toisiokipinän..... hmmmm..... Tuota puolustaa koe jolloin puhalsin pölyä kipinään ja kun kipinä käyttäytyi pölystä leimuten, aikaansai se tuon 4.3 ms:iin aikasiirtymää ( alle ms ) ja muutakin ripellystä jännitekäyrään.... ei kovin tieteellistä, mutta kun nyt ei muutakaan ollut. Lisäksi paskasella tulpalla, jossa kipuna roiskui vaihtelevissa paikoissa eristeen ja rungon välissä eikä kärkivälissä, aikaansai kanssa moista aikasiirtymää ja käyrämoudon muuttumista...... Oochim interesznaja, vaikkei vielä selvinnytkään.
Mutta hyvin kipunat leimuaa, näpit vaan pitää pitää pikkaisen kauempana... muuten tällejä tiedossa.
Kotikonstein putsatut tulpat tällä testailen ja laitan "Ok" laariin kun kipuna oikeassa välissä....
Kiukaan pesän kautta kierrätetyt tulpat näin testauksen perään uusiokäyttöön.... Säästö, säästö.
ps... mietin tuossa että olisiko (kun ehkä on ) Fetin sisällä Schotky diodeja "väärinpäin" jolla tapetaan suurjännitepiikit ja samalla stumpataan itseinduktio ja sitten se alkaa taas kun jännite laskee.... jotain asian kanssa tekemistä.... mutta ei siellä enää ole moisia jännitteitä.. Skoopilla kun asiaa tarkastelin kerta..... kele. Se alkuoskillointi vaimenee ihan nätisti... sitten se 20-25 V:n ihme taso, ja sitten n. 3ms perästä uudestaan oskillointi... tana... Hmmmmmmmm. Eikä konkan koko tai edes konkan kokonaan poisto asiaan kummemmin vaikuta....
Sähkötekninen täydellisyyteni kokee vajavaisuutta tämmöisen ilmiön edessä..... en tunnusta !
Kipinätesterin tein...
Kipinätesterin tein...
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
Re: Kipinätesterin tein...
... taisin jo ehkä keksiäkin... teoretisoin lisää ja palaan....
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
Re: Kipinätesterin tein...
Ei vieläkään ole oikein auennut, vaikka viisaammilta olen kysellyt.
Taidanpa rakentaa valotransistorista kipunan kirkkauden tunnistimen jonka ajan saman skoopin toiselle kanavalle, jotta pääsen tarkastelemaan kuinka aaltomuodot referoi itse kipunan kirkkauteen. Josko antasi lisäosviittaa...
Testing, testing... kyllä se vielä avautuu. Teoriakirjojakin olen kahlaillut, nettiä selaillut... vaan huonosti tarpeellista tietoa on löytynyt
Taidanpa rakentaa valotransistorista kipunan kirkkauden tunnistimen jonka ajan saman skoopin toiselle kanavalle, jotta pääsen tarkastelemaan kuinka aaltomuodot referoi itse kipunan kirkkauteen. Josko antasi lisäosviittaa...
Testing, testing... kyllä se vielä avautuu. Teoriakirjojakin olen kahlaillut, nettiä selaillut... vaan huonosti tarpeellista tietoa on löytynyt
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms
Re: Kipinätesterin tein...
Taitaa olla ihan normaalia, niin kauan kuin kipinä palaa taajuus on jostain syystä korkeampi:
http://www.slideshare.net/kimmimaru/waveform-ignition

http://www.slideshare.net/kimmimaru/waveform-ignition

Re: Kipinätesterin tein...
Käppyräsi on 1=1 kuin oskilloskooppini ruudulta napattuna.....
Niinpä niin. Kun valokaari on yllä, mennään siis tuossa "FiringSection" alueella, kipuna sammuu(7), mutta suurjännitettä on vielä, muttei se enää hyppäämiseen riitä, jolloin jännite liukuu hämmästellen pienemmällä taajuudella kohti akkujännitettä(9)....ja siitä taas kärjet kiinni(1-2).
Taajuus tuossa valokaaren aikana johtunee että puolalla on kuormaa = valokaari aikaansaa virtaa, ja sammumisen perään tapahtuu ikäänkuin järven aaltojen vaimentumisen häiriön loputtua... ja taajuus on toinen kun kuormaa ei ole.
Tuossa linkissähän on ne kaikki asiat joita hämmästelin, aina paskaisesta tulpasta erilaisiin oikosulkuihin ja tulppaan puhaltamisineen.
Kiitos !
Niinpä niin. Kun valokaari on yllä, mennään siis tuossa "FiringSection" alueella, kipuna sammuu(7), mutta suurjännitettä on vielä, muttei se enää hyppäämiseen riitä, jolloin jännite liukuu hämmästellen pienemmällä taajuudella kohti akkujännitettä(9)....ja siitä taas kärjet kiinni(1-2).
Taajuus tuossa valokaaren aikana johtunee että puolalla on kuormaa = valokaari aikaansaa virtaa, ja sammumisen perään tapahtuu ikäänkuin järven aaltojen vaimentumisen häiriön loputtua... ja taajuus on toinen kun kuormaa ei ole.
Tuossa linkissähän on ne kaikki asiat joita hämmästelin, aina paskaisesta tulpasta erilaisiin oikosulkuihin ja tulppaan puhaltamisineen.
Kiitos !
Dnepr K-650, Dnepr MT-10, VW-Dnepr I, VW-Dnepr II, Sachs Dnepr III, IZH-56, Honda NTV650, VPX-101, KawaBashan-500S, VX-3, Samurai 110, Monkey 110, yms

