VW-Dnepr I taas tulille

[Ykä]

Kevät koitti ja hangen alta paljastui enste jonnin verran kahvoja, sitten tankki ja satulakin... ja lopulta koko mopokin. Ei niin että Espoossa olisi lunta liiemmin ollut, mutta lumilingon kasaama keko sattui olemaan juuri mopon parkkipaikalla....
Ensin öljynvaihto... Perässä ei ollut vettä, tummaa mönjää vain. Moottorista sitten valahti pari desiä vettä, sitten jokunen litra öljyä, mutta vaihdelaatikosta tuli ainaskin litra han kirkasta vettä, ja sitten puolisen litraa öljyä perään.
Uudet öljyt sisään, ja akku latinkiin.
Sitten kaasarien K-68 kimppuun. Irti, uimurikammioista vesibensaemulsio pois ja äkkiä WD 40 päälle ennenkuin Nesteen bensan lisäainebetoni jässähtää. Sitten paineilmaa, suuttimet irti, rassaus, lisää WD 40;stä ja paineilmaa...ok.. kasaan ja kiinni.
Etujarrun puristimen männät oli juuttuneet kiinni.... auki, teräsharjaa, WD 40:sta, paineilmaa, ruustukissa männät irti, puristus pohjaan asti ja lisäputsausta. Takaisin kasaan ja nestepaineella pari kolme kertaa eestaas.... kiinni.
Luritin pahimmat pohjalliset tankin bensasta pois ja uutta tuoretta bensaa tilalle.
Kunnon ryypytys että tulvii... Siperianryypyt ylös.... Ctapt-nupista tönäisy ja.... prum, prum ... sehän käy taas. Ryypyt pois lämmityskäyttöä. Pakoputkista valkoista höyryä tienoo sumeeksi... Hauskasti maa putkien takaa kostui kun höyry kylmään maahan tiivistyi...samaten kuin vaimon auton sivuovikin...
Olin ostanut -Keskiseltä tieteskin- uuden kypärän.. Se päähän ja koeajolle.
Vaihde päälle ...ronks... sammui. Tieteskin, koska kytkin on perinteisesti ruostunut jumiin... mutta ruuvarilla pika-avaus startin kolosesta levyjen väliin ja kevyt vääntö molempien levyjen ylle ja alle.
Kone uudestaan nupista tulille ja uusi yritys. Het toimi. Kulkee niin peijakkaasti. Etujarrukin pelaa paremmin kuin aikoihin..tais olla aika jumissa jo viime kesänä.
Pojan kanssa käytiin vetämässä n. 80 - 100 km lenkki. Tultiin omalla konevoimalla takaisinkin. Takajarruvalokytkin pikkuisen jumittaa... jää palamaan. WD 40 lääkkeksi siis sillekin.
Mutta kylmä tuli. Rommitoti ja peiton alle. Aamulla taas täynnä voimaa. Mopo ja ukkeli....
Eihän tuo hankiseisokki mopoa komistanut, ruostepilkkuja kromiosissa enemmän kun ennen... maalipinta sameampi... satulan nahkapäällinen entistä kulahtaneempi.
Mutta toimii kuiteskin kuin ennenkin, käy, kukkuu ja vie perille.
Nyt muita mopoja herättelemään. Ne on tosin olleet tallissa... paitsi skobat, ne jotka olleet talvella ajossakin, mopo ja piikkiskoba.

Hyvää Kevättä ja Loistavia Ajokelejä. Y