URAL ROIKKA keskustelualue

Reilun kymmenen vuoden pyörillä ajamisen jälkeen nyt tuli hankittua se ensimmäinen itäpyörä.
Haaveissa moinen ollut jo pidempään, vaan jotenkin se on aina jäänyt.

Ostos löytyi nettimotosta Ural nimellä ja 750cc ilmoitettuna koneen kooksi. Vuosimallia -54.
Pyörä ostoshetkellä herkesi lataamasta ja paha romina kuului laturista. 30km välein akkua lataamalla pyörän sai ajamalla kotiin.
Ensimmäiset 120km oli kyllä elämys ja loppumatkasta alkoi jo tuntua ettei pyörällä ajo tästä enää parane.

Ongelmat tulivat matkalla jo hyvin selväksi.
Kaasuttaessa vetoja laiskahkosti noin 2/3 osa kaasulle saakka ja sen jälkeen täysi hyytyminen. 70kmh taisi olla kovin nopeus mitä
alamäessä sai aikaan. Myös paikoillaan kaasua antaessa tuntuu viimeinen kolmannes täysin tyhjältä. Ei booaa, ei vain anna kierroksia
ja kohta alkaa pauke putkesta. Pyörässä K68 kaasarit.

Laturin irroitin heti kotona ja siitä osanumeroiden perusteella selvisi että on suzuki sj.n laturi. Uusi paikoilleen ja lataa moitteetta.
Pientä porailua vaati että sopi adapteriin. Tämä ei enää ongelmana.

Kaasuttimet käytin irti ja perus puhdistus/pesu, bensansuodattimet ja tankin pesu. Oikea hana tukossa, tämäkin tuli pestyä.
Jonkinverran säätöyrityksiä ja ei juuri ole kummentunut.

Venttiilit säätöihin 0.1-0.15 ja samalla vasen pytty irti kun vuotaa vähän joka välistä. Uusilla tiivisteillä kasaan ja tämäkin nyt kunnossa.

Sytytystä rupesin käymään läpi ja kahvan vipu on poikki/puuttuu. Virranjakajalta valokynällä tarkastaessa kansi irti sytytys alkaa noin 1cm ennenkuin mäntä yläkuolossa. Ei löydy tarkastusreikää ajoitukselle. Mikä olisi oikea korkeus? sekä kärkiväli?

Kaikki muu olisi tarkoitus käydä läpi ennen kaasuttimien säätöä.

Kovasti tarvitsisi apua kun ei vielä edes tiedä minkä pyörän on ostanut. Kiinnostaisi tietää mikä moottori pyörässä on, mikä runko yms.
Helpottaisi varaosien hankinnassakin.

Kiitos jo etukäteen kaikille jotka jaksaa alkaa aloittavaa opastamaan. (mekaanista kokemusta kun lähinnä dieselin puolelta niin kaikki on uutta)

Virranjakajalta valokynällä tarkastaessa kansi irti sytytys alkaa noin 1cm ennenkuin mäntä yläkuolossa. Ei löydy tarkastusreikää ajoitukselle.

Noin 1cm ennen ykk:ta yleensä hyvä perusennakko.

Kovasti tarvitsisi apua kun ei vielä edes tiedä minkä pyörän on ostanut. Kiinnostaisi tietää mikä moottori pyörässä on, mikä runko yms.

Otappa valokuvia pyröstä ja moottorista ja laita ne tänne. Helpottavat tunnistamista paljon.

Tässä pohjatietoa moottorin tunnistamiseen: http://cvkustoms.com/PDF/Russian_Moto_E ... _Types.pdf

Kovasti koitan vaan ei tahdo latautua. Piti kokoja pienentää.

Uralilta tuo ei näytä. Sylinterin kannen jäähdytysripojen puolesta tuo voisi olla KMZ tehtaan K-750M. Moottorissa ei ole lohkon alaosassa jäähdytysripaa -> ei ole MT-12. Keulassa on teleskooppijousitus ilman pikkulinkkua joten tuo K-750M saattaisi olla. K-750M oli kuitenkin tuotannossa 1963-1977 joten rekisteriotteen vuosiluku ei täsmää. Eturenkaan piparivanne on uralista.

Se on uralin tehtasvalmiste M jotakin, siis 72 ,61 tahi 62. Plungeriperä kuitenkii. Jos orggis lokarit niin niistä sitä mallia voipi päätellä.
T. hh

IMZ M72 oli valmistuksessa 1954-1961 ja IMZ M72-M 1956-1961. Voisi olla ehkä joku noistakin.

Antin motukka on M72 1954...pyörässä on ollut alunperin orkkis M72 moottori..sitten siihen vaihdettiin tehdasuusi ural 750 kansivenakone..ja tuo nyt paikallaan oleva on K-750 moottori,joka on ostettu Viron kurtnasta.Kampiakseli on kunnostettu..pytyt ja männät oli kunnossa,vain männän renkaat uusittiin.
Kyllä Antti siitä hyvän pelin saa,kun vaan oppii laitteen tavoille..Toki muistaa täytyy myös se,että ainaista pientä ropaamista riittää,jos ajella meinaa.

Jaa , se olikii Eetun entinen. Missäpäin kotomaata nykyään sijaitsee ?
t.hh

Vihannissa sijaitsee. Ajopyörä tuosta tulee vielä. Moottorin toiminnan kun saa kohdilleen niin siitä on hyvä lähteä eteenpäin. Ulkoasu miellyttää omaa silmää.

Tällähetkellä ajossa vanha 1200wingi vaan remontin puute alkanut jo ahdistamaan nuissa muissa pyörissä ja customeita oli aiemmin vaan tahtoo niissäkin rappaaminen olla lähinnä kosmeettista.

Mikä sen sytytysennakon sitten tulisi olla? vaijerisäädön jätän tälle syksyä pois ja ajokelpoinen ennakko pitäisi löytää. Entäs kärkiväli? 0.4mm luin jostain.

Talvella ehtii alkaa etsimään puuttuvia osia

No ...eihän se kone oikein toimi ,jos ennakkoa ei voi säätää ,joko käsin tai automaattisesti, ja jos tuohon kärjettömän sytkän saa n. 65 eur kotimaasta joka säätää juuri oikein ennakot kierrosten mukaan ....https://verkkokauppa.ural.fi/tuoteryhma/238775....
,niin miksi pitäis ulosmitata suuri osa koneen toiminnasta säätämällä joku kiinteä ennakko?? jos haluu sellaisen tehdä niin se pitäis olla max. ennakko n. 35 astetta eykk!! kuulostaa ihan hölmöltä sellainen laittaa koneeseen, mutta hur som helst , eli laita sinne n. 7 ..8 mm eykk paukku lähtee..ja polkase aina polkusinta tosissaan ja hyvällä kengällä, näitä jalkapöydän särkyneitä luu tarinoita on jo kyllin.

Kyllä minäkin suosittelen laittamaan jonkinlaisen vivun millä saat sytkää myöhäsemmälle käynnistyksessä.
Lähtee paljon helpommin käyntiin ja säästyy jalka paketilta näin kesä helteellä.

Terve

Ennakko taitaa olla 28-32 astetta ennen YKK...

Lataa ohje >>>>>> PM-05:

Kuten mainitsin kokemuksesta niin nuo esikammiodieselit kun ei paljon ruiskutusennakoista piittaa niin aivan uppo-outoa tuo sytytyksen ajoitus.

Pitäisikö tuolla virranjakajassa olla jonkinlainen irroitettava pyörijä? nyt siellä soikea akseli pyörtää keskellä ja kohottelee katkojaa. Niin ahtaalta näyttää kotelo ettei sinne kummempia enää mahdu.

Nuo kärjettömäthän näytti olevan halpoja. Pitää laittaa tiluuseen. Vaan sehän ilmeisesti vaatii sen tarkastusreiän ajoittamiseksi vai meneekö edelleen sen perussäädön mukaan 1cm eykk männästä mitattuna.

tuolta uskilan linkistä löytyi jo paljon apuja. pyörijä otettu siis pois ja ohjausvirta tuplakipinäpuolalle.

Anttip kirjoitti: 26.07.2018 11:501cm eykk männästä mitattuna.

Tuo 1cm on vauhtipyörästä mitattuna. Jos sinulla ei ole vauhtipyörässä merkkiä niin tee siihen merkki vaikka valkoisella tussilla kun mäntä on YKK:ssa. Siitä vauhtipyörästä olevasta YKK merkistä noin sentti ennakkoa on sytkämerkki. Laita siihen toinen merkki vauhtipyörään valkoisella tussilla. Valkoinen tussi näkyy hyvin sytytyksen ajoituslampulla.

Sitten sytkän kärjet voi mitata yleismittarin piippialueella. Kun kärjet on kiinni, yleismittari piippaa. Kun kärjet aukeaa niin yleismittarin piippaus loppuu. Piippauksen pitäisi loppua silloin kun ennakkomerkki näkyy vauhtipyörän tirkistelyreiästä.

Lisäys. Jaa. luin huonosti alkuperäisen viestin. Ilmeisesti ongelma oli siinä ettei sitä tarkastusreikää josta vauhtipyörän näkee ole lainkaan.

Onko noissa K koneissa missään sitä tarkastelureikää. Voisi porata omaankin kun suunnilleen näkee mistä puhkaisee. Tai onko kukaan mitannut männästä sitä perusasetusta. Saisi siitäkin vielä kun kannet irtaallaan.

En nähnyt järkeä porata pelkkää reikää ja sitä kautta alkaa merkitsemään vauhtipyörää kun ei ollut tiedossa ympärysmitta
yms. Helpompi ja ehken valaisevampi oli ottaa laatikko lattialle ja irtaallaan vauhtipyörään merkit. Heittokellolla männästä ykk
ja ohjurilla reikä josta merkki ja jonka mukaan asteet pyörään.

Kelpaa laittaa kärjetön kunhan saa tilattua. Viikonloppu kerrallaan tämä etenee.

Kytkimestä. Onko ongelmia jos lattapääruuvit korvaa normaaleilla pulteilla. Mahtuuko enää pyörimään kotelossa. Sen verta ikävät oli avata
kun lukiteliima ja tampilla lyöty lisälukitteet pariin. Iskumeisselin joutu kaivamaan esille.

Ei mahdu kuin ne omat senkkikantaruuvit , eikä nekään saa töröttää ulos yhtään. Länsiruuveissa on yleensä eri kartio joten ei niistäkään oikeen apua ole. Itte en käytä liimaa , ihan pisteet kannassa lukitsee hyvin ja on helppo purkaa.
T.hh

Asia selvä. Pitänee hitsata vähän täytettä kantoihin ja viilata uudet urat. Muutama oli nylännyt aika lahjakkaasti ja joutui tosiaan iskumeisselillä koputtamaan irti. Oletko katsonut mihin ottaa kiinni jos länsimaisen ristipää uppokannan sinne laittaisi. Jos pelkästään niihin kytkinkotelon revoihin
niin äkkiäkös sinne lisää tilaa tekisi pirralla.

Ennenku hitsaat ja viilaat niin laske tuntipalkka https://verkkokauppa.ural.fi/tuote/2525537

Ja jos on pakko niin 6-koloaki on https://verkkokauppa.ural.fi/tuote/3423671

Molemmat tällä Ruski kartiolla.

Aika pitkään on tapana "tein itse ja säästin" vaan nuissa ei näköjään enää lyö oikein leiville.
Yllätyksenä kyllä tuli kuin tiukassa oli tuo vauhtipyörä kampuran päässä. Kardaanin kanssa oli myös hieman ongelmia kun ei mahtunut etukappale eikä ristikko painumaan booreilla tarpeeksi. Nykäisin sitten moottoria vähän eteenpäin niin tuli tilaa. Kardaanista siistin hieman booritusta niin etukappaleen saa nyt taakse kun ottaa lukkorenkaat pois ja voi nyt purkaa irroittamatta mitään muuta.

ja ohjurilla reikä josta merkki ja jonka mukaan asteet pyörään.

Nyt on kyllä asialliset merkit vauhtipyörässä. Ostin tehdasuuden vauhtipyörän uraliin. Siinä ei ollut minkäänlaisat merkkiä missään. Laitoin tussilla ykk:n. Täytyy vielä harkita ottaisiko vauhtipyörän vielä irti ja tekisi siihen vastaavanlaiset merkit.

Moro.
Tuskin tarttee koko ympäri merkkejä laitaa .
Nää luulis riittävän mitä kuvassa ...

Gabo kirjoitti: 30.07.2018 23:22

ja ohjurilla reikä josta merkki ja jonka mukaan asteet pyörään.

Nyt on kyllä asialliset merkit vauhtipyörässä. Ostin tehdasuuden vauhtipyörän uraliin. Siinä ei ollut minkäänlaisat merkkiä missään. Laitoin tussilla ykk:n. Täytyy vielä harkita ottaisiko vauhtipyörän vielä irti ja tekisi siihen vastaavanlaiset merkit.

Terve

Sullahan on starttikehällinen vauhtipyörä, niin ei tarvi muuta kuin laskee hampaita...

360 astetta / 105 hammasta = 3,428 astetta per hammas

esim. 10 x 3,428 = 34,28 astetta / 11 x 3,428 = 37,71 astetta

Norjan reissu käyty ja osatkin saatu että pääsee jatkamaan pyörän parissa. Pieni pettymys iski kun paketti tuli postissa.
Ohjeita on matkassa peräti kaksin kappalein vaan molempien käyttökielenä jokin itämurre.

Meneekö tuo johdotus niin että sytkän punainen haaroitetaan 15 virtaan ja puolalle, musta puolan toiselle puolen ja ruskea maihin.
Puolalle hintsusti tilaa tuolla kotelon alla. Eikä reikiäkään. Joko sinne porata ja kierteyttää tai piilottaa jonnekkin tankin alle.

Tuossa sytkässähän on nuo merkinnät +-10. Ilmeisesti pitää itse tehdä lovi lohkoon 0kohtaan ja sen mukaan säätää ennakko.

Varmaan helpottaisi jos alkaisi opettelemaan venäjää.

Terve

Kytkentä menee näin...



Ps + plussa punainen ( sytytysvirta ) ja musta / toinen punainen puolaan

On se nykyaika hienoa. Kännykän kameralla sai käännettyä koko ohjevihkosen. Tai ainakin valtaosan. Anturan ja pyörijän väli jäi vielä vähän epäselväksi vaan tuossahan ilmeisesti ledi ilmaisee milloin asento on kohdillaan ja ilmeisesti silloin välikään ei ole liika suuri. Kunhan ei pääse hipomaan anturaa niin välys mahtaa olla riittävä.