Sekalaista ongelmaa...

[Kaljee]

Saisikohan näistä väkästeltyä, menee parin mutkan kautta kun foorttin viritysosista pitää hakea kuplan osia että saa tatit dneperiin

https://www.lautamakimotorsport.fi/prod ... vw-mantiin

[teuski]

Alkaa kypsyttämään kun koko neppariurani olen saanut taistella kelvottomien venttiilin säätöruuvien kanssa

[MATTI]

Ei tietysti mukavaa sekään ole..itse olen n. 200 tkm:n ja rapiat 20 vuoden itämopoilun aikana joutunut yhden venttiilin säätöruuvin ongelmaan ,kun nepparin säätöruuvista lohkes poteron nurkka ja tönäri pääsi lipsahtamaan pois paikoiltaan. Että en ihan yleiseksi ongelmaksi tuota laske..kun täällä on näiden vuosien aikana käynyt huollossakin lukemattomia itämopoja , niin tuo ei ole kyllä yleisten ongelmien joukossa lähellekään. Pitäisköhän istua ja tuumia ongelman perisyitä vielä hetki..ennen kun vaan vaihtaa uuden säätöruuvin. Ihan siis omia tuumailuja ei mitään viisasteluu.

[Kaljee]

Neppari kolisee ja pärisee taas! Mäntien vaihto tuli eilen päätökseen, käyttelin koneen lämpimäksi ja heitin muutaman kilometrin lenkin taajamavauhtia. Tämän jälkeen laskin halvat "sisäänajoöljyt" pois. Poistoropun magneettiin oli jo ehtinyt tarttua hieman metallihippusta, mutta pyöriihän sitä tuolla moottorin syövereissä aina. Tänään oli vuorossa kansien kiristys sekä venttiilinvälysten säätö, jonka jälkeen 20km sekalaista rauhallista ajelua soolona. Paremmin tuo kampe toimii nyt kuin koskaan ennen Liekö syynä sitten ajovastusten vähentäminen vai onnistunut remontti, siihen ei vielä saada vastausta. Ajattelin pitää vaunun poissa hetken aikaa, helpompi ryhtyä remonttiin kun vaunu on kotipihalla ja pyörä maantienlaidalla

Nostin kaasuttimien neulat varmuuden vuoksi korkeimpaan asentoon ennen käynnistämistä, nyt vasemman puolen sytytystulppa on aivan pikimusta, mutta oikella sellainen haaleahkon kahvinruskea. Oikea puoli myös lämpenee vasenta enemmän. Imuvuotoja en jarrukliinerillä havainnut, täytynee vaihtaa kaasuttimia päikseen ja katsoa vaihtuuko tulppien väri kaasuttimien mukana. Mielestäni säädin kohot samalla lailla talvella, mutta... K65 ovat siis kyseessä. Kaasuvaijerit säädin nyt remontin aikana aukemaan tasan, pitäisikö tuo vielä tarkistaa takarengas ilmassa ja vaihde päällä että molemmat pytyt liikuttaa samaa tahtia nopeusmittaria

[Justeeri]

Väheksymättä yhtään perinteisiä konsteja luistien synkkaamiseen, minä olen tehnyt sen seuraavalla yksinkertaisella tavalla:

Laita mopo käyntiin ja anna käydä vapaalla. Kierrä kaasukahvaa aivan hilkulleen, että kierrokset alkavat juuri nousemaan. Jos käynti kuulostaa laukkaavalta niin vaijereita pitää säätää. Taivuta vuoron perään kumpaakin kaasuvaijeria kaasuttimen yläpuolelta samalla kun pidät kaasukahvaa lukittuna. Jos käynti muuttuu tasaiseksi niin sen puolen vaijeria pitää kiristää. Säädetään niin kauan, että käynti on tasaista papatusta kun kaasukahvaa kääntää.
Aina on onnistunut.

[Justeeri]

Olosuhteiden pakottamana jouduin tilaamaan eräästä ulkomaisesta kaupasta jarrukengät ämmään. Tuotekuvassa näytti olevan normaalit alumiinirunkoiset jarrukengät. Paketista sitten kuitenkin löytyi pellistä kasaan hitsatut kengät...

kengat.jpg (97.36 KiB) Katsottu 1469 kertaa

Jotenkin on sellainen kutina, että pysähtyminen ei ehkä tule olemaan tällaisten tekeleiden vahvuus aluetta. Näitä odotellessa, parempia tuotteita olisikin saanut lähempää... Mutta tämä meni näin.

[MATTI]

Olosuhteiden pakottamana jouduin tilaamaan eräästä ulkomaisesta kaupasta jarrukengät ämmään. Tuotekuvassa näytti olevan normaalit alumiinirunkoiset jarrukengät. Paketista sitten kuitenkin löytyi pellistä kasaan hitsatut kengät...


kengat.jpg


Jotenkin on sellainen kutina, että pysähtyminen ei ehkä tule olemaan tällaisten tekeleiden vahvuus aluetta. Näitä odotellessa, parempia tuotteita olisikin saanut lähempää... Mutta tämä meni näin.

Hupsis..ompas huvittavan näköiset tekeleet..ei varmaan noista laitettu myyntikuva olis ollutkaan kovin "myyvä".

[Justeeri]

Jep, tässä heittelen arpanoppaa kannattaako näistä edes lähteä yrittämään saada mitään.. Voisihan näillä ainakin harjoitella viilausta.

[Uskila]

Terve

China Skeida, ei tieliikenne käyttöön...

PS käsityö on arvossaan, kai noista kipon riisiä saa työpalkaksi

[hyvonenh]

Näyttää kuvassa ainakin nuo hitsit aika vaatimattomilta , mite sitten hihnan laatu ja liimaus??
Ihmetteleepi , hh.

[kalkkuna]

No peltiä nyt m72 kengät Kaustisella varastolla on. Olivat kyllä valua aiemmassa erässä. Pitää päivittää kuvat loman jälkeen kun varastolle pääsee.

Osia tehdään erissä ja myydään erissä. Osalotossa rahat ensin maailmalle ja sitte odotellaan miten käy. OY on tässä samassa tilanteessa. Takuuta ja palausoikeutat ei tosin ole.

[Justeeri]

Ok, no tämän tiedon valossa pitää varmaan kokeilla näitä. Toivotaan, että alumiinirunkoiset kengät tekevät vielä paluun.

Voisin raportoida tänne miten nämä peltikengät toimii.. mutta tässä on tietenkin sellainen vaikeus että olen melko ummikko jarrukenkien asennuksessa. Toisin sanoen tuotteen toimimattomuus voi johtua muustakin, kuin tuotteen laadusta.

Vanhatkin kengät pelaa jotenkin, joten sinänsä ei ole niin kovia paineita onnistua tässä.

[Uskila]

Terve

Nää taitaa olla jotain välimallia, kun ovat 30mm paksut >>>>>> CJ750-M5 jarrukenkä:

Ps ämmän jarrukenkä 25mm ja Uralissa 36mm

[Justeeri]

No eipä noista peltikengistä muuta sanottavaa, kun että olivat jo lähtökohtaisesti liian matalat... Kenkiä kohottava lirpake pääsee pyörähtämään ympäri.

Toivottavasti Sasun saama erä ei ole tätä laatua.

[hyvonenh]

Voihan sitä kengän tasasta päätä korottaa hitsaamalla sopivan paksuisen fyllipalan , mutta onko kitkapinnan säde sama kuin rummussa. Sitä voi testata miten kenkä keikkuu rummussa ja karkeella viilalla sovitella , tosin kitkamateriaalin paksuuden kustannuksella.
T.hh

[Justeeri]

Huomasin tässä ämmällä ajellessani yhdessä kohtaa, että kuului "jännää" ääntä. Vähän sellaista, kuin pieniä kiviä olisi rapissut lokasuojaan. Mutta lienee tuttua ja turvallista olettaa sen tulleen moottorista. Ajattelin seuraavaksi irroittaa kannet ja vilkaista mäntien lakia...

Jos kone detonoi, niin jääkös siitä helposti havaittavia jälkiä mäntiin, vai onko parempi viskoa arpanoppia?

[hyvonenh]

Muuta ennemmin syttyä vähän myöhäsemmälle ennenkun purat , jos ääni vähenee niin hyvä.
Hetkellinen nakutus eli detonaatio ei välttämättä jätä jälkiä mihinkään , jos taas jatkuvasti nakuttaa niin mäntäpistiäiselle rakentaa pesää......
T.hh

[MATTI]

Mittaa sylinterien lämpötila sellaisen ajon aikana kun ritinää kuuluu.Ämmässä on puristukset vielä niin pienet ettei pitäis detonoida, ellei siellä joku karsta hehku. Kokeile ajaa ja vedättää 98 pensalla häviääkö ritinä. Saattaa olla että kun kannet hieman puhdistuu,kuumassa ajossa ,ritinä häviää.

[Justeeri]

Minulla on käretön sytkä säädetty, että tyhjäkäynnillä sytyttää juuri ennen yläkuolokohtaa. Voisihan sitä kokeilla myöhäistää kokeeksi, tuskin voipi jättää pitemmäksi aikaa niin että tyhjäkäynti on YKK jälkeen.

Tässä juuri viikko sitten laskin neuloja kokeeksi.. ja sitten tuo ritinä sattui vielä pienessä ylämäessä. Mutta ei vedättäessä, oli pienempi vaihde silmässä ja kierroksia. Lämmöt on maantieajon jälkeen n. 160 astetta sylinterin päältä, tulpan juuressa vähemmän, ei tämä turhan kuumana taida käydä. 98 bensalla ajelen myöskin.

Toisessa sylinterissä näin tulpareijästä jotain karsta möykkyä siinä kohtaa missä sylinteriputki alkaa..

[MATTI]

Viritetyissä K pyörissä , joissa puristukset alkaa olla jo hieman kovemmat , virinokka, ja ennakot parhaimmissa jo max. yli 40eykk..eikä detonoi..Teho 44 hv:n luokkaa. Uskoisin että jos ääni on detonoinnin ääni (sen nakutuksen,ritinän) aikana jos kokeilee lisätä (testimielessä) vedätystä, niin vetoa ei pitäisi tuntua juurikaan tulevan lisää. Näissähän normi tilassa laukastaan se max. ennakko 35..36 eykk päälle heti kun kone käynnistyy ja sillä pusketaan sitten hamaan tappiin. Eli itse en usko aikaisen sytytyksen aiheuttamaan detonointiin , vaan ennemmin hehkusytytykseen (karsta) .Tai jos on joku mikälie kärjetön jonka ennakon säätö on mitäsattuu (eräässä Uralissa mitattiin juuri rapiat 50 eykk ennakko tuollaisella kärjettömällä)niin sitten ennakko.

[Uskila]

Terve

Kovin oli vaikeeta ämmässä arpoa kärjetöntä kipinää kohdalleen noista vauhtipyörän ajoitusmerkeistä...



Pakko oli porata lohkoon aukko josta näkee todellisen ajoituksen ja ennakon muutoksen kierrosten mukaan.



Ps pussihousulautakunta ei tästä tykkää

[Uskila]

Terve

Heijastava teippi on ihan kiva, kun stropolla katsoo...



Ps seiskapätkässä on helppoa, kun startin hampaat on 3,42857142857142857142..... asteen jaolla

[Justeeri]

Mitähän pussihousulautakunta tuumii, kun minulla kaksi tirkistysreikää...

20201007_155416.jpg (106.41 KiB) Katsottu 1212 kertaa

Alempi reikä tuli kuulemma vahingossa liian alas.

PS: Strobolla olen tuon kärjettömän sielunelämää tutkinut.

[TimoS]

Mullakin 2 reikää

[Justeeri]

Uteliaisuus voitti ja avasin toisen kannen. Laitan tähän muutaman pornokuvan.
Ei ainakaan minun silmään näyttäisi siltä, että olisi detonaation jälkiä, vai onko raati eri mieltä? Tuo näkyvä röppö taitaa olla vaan karstaa.

20230707_145003.jpg (139.07 KiB) Katsottu 1152 kertaa

Ei ollut pytty loppujen lopuksi niin nokinen, kuin joskus pimeällä keskiajalla.

20230707_145024.jpg (161.3 KiB) Katsottu 1152 kertaa

Sylinterissä vielä hoonauksetkin tallella.

20230707_150730.jpg (102.21 KiB) Katsottu 1152 kertaa

[MATTI]

Hyvin se on polttanut..tuo palotilan muoto on vaan ihan ..seestä, että pientä karstan kertymää ei voi välttää. Ei siellä kyllä mun silmään mitää rokkoa näy.

[kalkkuna]

Kaikki on sulla mitä parhainpäin. Nakutus on niinku kettingillä vedeltäs jäähdystysripoja ja samalla tehot tippuu pois. Ei voi olla huomaamatta kun se iskee. Olen saanu parikertaa uuden Euro5 EFIn nakuttamaan helteellä ylämäkeen 100 kaasulla kun siinä on korkeapuristemännät.

Kartsaa kertyy aina ku SV kone. Vaikka oli lämmintä vielä jäi yläosaan kerros...

poxvaanjasilleen.jpg (100.28 KiB) Katsottu 1076 kertaa

kanki.jpg (96.72 KiB) Katsottu 1076 kertaa

[Justeeri]

Pahaa tekee nuo Sasun kuvat..

Olen tuossa omassa mopossa yrittänyt etsiä sellaista kaasarin asetusta millä kulku on kevyttä ja vaivatonta. Ongelmana vaan on sitten tasakaasulla poksuminen ja kylmänä nykiminen. Pitäs varmaan ruveta katselemaan toisia kaasareita, kun näitä nykyisiä ei saa millään toimimaan. Tai sitten sv konetta ei ole tarkoitettu ohuemmille seoksille.

[Justeeri]

Olisi tällainen kysymys kaasuttimen bensan pinnasta: Eli mihin asiaan bensan pinta vaikuttaa ja mitä seurauksia on liian matalasta tai korkeasta pinnasta? Lähtökohtaisesti tietenkin korkea pinta johtaa rikkaampaan seokseen ja matala laihempaan. Mutta muuttuuko seos kaikilla kierrosalueilla vaiko enemmän ala- tai yläkierroksilla?

[MATTI]

Olisi tällainen kysymys kaasuttimen bensan pinnasta: Eli mihin asiaan bensan pinta vaikuttaa ja mitä seurauksia on liian matalasta tai korkeasta pinnasta? Lähtökohtaisesti tietenkin korkea pinta johtaa rikkaampaan seokseen ja matala laihempaan. Mutta muuttuuko seos kaikilla kierrosalueilla vaiko enemmän ala- tai yläkierroksilla?

Bensan pinta saa olla niin korkealla kun, että se ei vaan tulvi yli. Pinnan korkeus vaikuttaa siihen kuinka herkästi polttoaine nousee seosputkeen(neulasuuttimeen) ja sen välityksellä sitten neulan koon/korkeuden/muodon ja lopuksi ISO jäniksellä pääsuuttimen koon mukaan kulkuun. Kehittyneimmissä kaasuttimissa sitten säädetään sen polttoaineen nousua seosputkessa ns. jarruilmalla , eli seosputkessa(neulaputkessa) on erikokoisia reiki eri korkeudella ja erillisellä suuttimella ohjataan jarruilman tuloa hidastamaan polttoaineen nousua. Matalasta polttoaineen pinnasta on haittaa kaikkeen seoksen muodostukseen, ja aika pieni liian alhainen polttoaineen taso "myöhästyttää" tyhjäkäyntipiiriltä siirtymää neula/pääsuutin piirille ,eli ajoseoksille.