URAL ROIKKA keskustelualue

Joku antoi tuossa aiemmin aika tarkkoja neuvoja säätämisestä jolla kaasarit saa toimimaan yhtäaikaisesti.
Hyvä niin,mutta vaikka minulla onkin ollut Ural vasta keväästä asti niin voin jo sanoa jotain keksineenikin. Itse säädän tuon yhtäaikaisuuden näin:

Kone on seis. Kun veivaa kaasua eestaas,kuuluu LOP kun luisti osuu pohjaan. Pidän päätä satulan keskellä että kuulee kummankin puolen LOPit ja säätää ne yhtäaikaisiksi. Tämän voi tehdä vain kun on hiljaista (eli lehtikään ei värähdä,vain jostain kaukaisuudesta kuuluu palokärjen lohduton huuto).
Sitten käyntiin. Ravotan kaasua pikkasen,niin että vaijerit hiukan kiristyvät. Pääni sijainti on yhä sellainen että kuulen kummankin puolen yhtä voimakkaana. Jos toinen kaasari on edellä, ei käyntiääni ole tasainen vaan se puoli PATPATTAA,eli kiihtyy jo vaikka toinen puoli vasta loikoo. Siitä sitten vaijeria vielä hienosäätämällä käynti niin ettei kumpikaan puoli PATPATA vaan kuulostaa tasaiselta.
_________________
"ISILLÄ ON ULALI!"

hienoa!
..kukin dallaa dyylillään! :-D

Minulla ei kaasareiden yhtäaikainen toiminta oe koskaan ollut ongelma, vaan sylintereiden yhtäaikainen toiminta.

Molemmilla tuntuu olevan oma sielunelämä, hyvät ja huonot päivät. Kuumista aalloista puhumattakaan.

Laita 3-4 mm poranterä kaasuttimen kurkkuun luistin väliin jolloin se litistyy sinne kiinni ja jää sojottamaan suoraan taakseppäin. Seuraavaksi ohut suikale maalarin- tai roudarinteippiä kaasukahvan runkoon ja kahvasta katsotaan joku siinä valmiina oleva lovi merkiksi. Sitten käännetään hitaasti kahvaa auki kunnes poranterä lerpsahtaa luistin alta pois. Nyt merkataan paikka kahvaan ja toistetaan tämä muutaman kerran jotta merkin paikka varmistuu. Sitten poranterä toiseen kaasuttimeen ja tarkkaillaan miten terä lurpsahtaan merkkiin nähden ja säätöä mikäli ne eivät ole tasoissa. Mikäli hommaan ei tule toistettavuutta peräkkäisillä testikerroilla se myös kertoon sen, että vaijeri tai luisti kanittaa jostain ja se on korjattava ensin ennenkuin voi haaveilla kunnollisesta säädöstä. Luin jutun Englantilaisilta sivuilta joten en viitsi omia keksinnöstä kunniaa, mutta mielestäni se on tarkka ja toimiva tapa säätää luistien aukeaminen.

Niin tuota eikö englantilaiset käyttäs jotaki tuumamitotuksella olevaa poranterrää?

Ihte oon miettiny tuota synkronointia, ku saattaa olla tuo vaijereitten vaihto eeesä, että jos naulalaatikolla kävis ja vaikka nelijän tuuman nauloja kokkeilis lopsautella laattialle.

Vaikka on kai se tuo naulaki englantilaisten mitta? :shock:

Oommako tästä asiasta ykstuumasia?

Tuolla yksi lontookielinen opas samaisista mehumaijoista:
http://www.harraste.net/galleria/displa ... m=11&pos=0

SUORA LINKKI

Jos huomasit niin käänsin tämän jutun Englannista ja "1 / 4 "drill bit" on suomeksi n. 3-4 mm. poranterä. Kyllä siinä varmaan naulatkin toimivat, mutta niistä on kyllä pää viilattava tylsäksi koska se ei mene syvälle sinne luistin alle kun siellä on neula vastassa. Idea on jättää se siihen aivan huulille niin saadaan herkkä indikattori. Eiköhän sitä voisi tuumia, että näissä englantilaisissa mitoissa kuljetaan yhtäjalkaa.

minä pistin trimmiin sillä tavalla,että sormi luistin alle ja samalla katsoin toisen kaasuttimen luistin liikettä,melko tarkkaan osui yhtäaikainen neulojen nousu,hmmphm,tarkkuus riittänee!!!

Eräs kirjoitti että häntä ei kiinnosta kaasuttimien vaan pyttyjen yhtäaikainen toiminta. Siitä juuri onkin kyse omassa säätökonstissani jossa havainnoidaan kuulo- ja tuntoaisteilla sitä pelaavatko pytyt balanssissa.
Kyse on oikeastaan samasta jutusta mikä tuli aikoinaan radiosta,nimittäin stereotesti. Siinäkin pyrittiin yksinkertainen äänisingnaali säätämään balanssinappulalla "kaiuttimien oletettuun keskipisteeseen".
Hauskaa että tyypit keksii omia konsteja! Tästäkin aiheesta saisi sen tapaisen kirjan kuin "Tuhat ja yksi tapaa säätää jne...".