URAL ROIKKA keskustelualue

Onko tietoa satulasepästä, joka taitaa H-D WLA:n satulan päällystämisen?

Moro .
Kuva selventäs paljon jopa satulaseppääkin

Aivan. Löysin pari kuvaa.

Moro !
Eihä toi ny pahalta näytä, onko taus kokonaisuudessaan peltiä ?
se laitettu kiinni ja reunoista niitattu, tarteeko tosiaan olla satulaseppä joka ton uusis.
Näyttäs että laitettu märkänä kiinni jotta saatu laitettua muotoonsa ja sit niitattu reunoista kiinni?
Voi olla että oon väärässäkin, mut täältä kaukaa näyttäs siltä

Märkänä sitä nahkaa varmaan venytetään. Alkuperäinen on paksua nahkaa. Sain tänään vihiä suutarista, jolta käy tällaisen ompeleminen.

Näyttäis että siinä on taitteen kohdalla käsinommeltu sauma, mahtaa olla se alle menevä siivu eri kappaletta siis.

http://www.erastuote.net/

omistajayrittäjä on itekin motoristi

Onko Uralranen kuvassa suomalaista suutarintyötä?

puusta tehdään lesti, jonka päälle nahkavasaralla märkänä oleva nahka pakotetaan muotoon ja annetaan kuivua.

Ranen mallissa reunaan ommellaan kaistale joka kiinnitetään penkin peltiin niittaamalla.


Wla;n satula joka on HTH;n kuvassa näyttäisi istuin-nahka olevan pakotettu pellinympärille ja rautapannalla niitattu kiinni, eli ommeltu nahkakaistale puutuu. Joten satula on oldschool, joka ratkeaa reunasta helpommin "ylimääräiset" niitit kyljissä estää nahan ratkeamisen istuttaessa.

Penkin pers puolessa on niitin naaras kappaleet kiinni kolvaamalla tai puristeella.
Nahkaista pintaa vasten vasaralla ja niitti meistillä niitataan panta paikalleen istuin nahanpäälle.
Naarasniitit on sellaisia missä on lätkä ja putki, uros niittissä on lätkä ja puikko joka halkeaa ja pullistuu kuten kyprokki ankkuri.

Ainakin paikallisella suutarilla oli niittejä, tosin liian pieniä.


TV;stä on hyötyä tuli äsken mieleen chopperchallenge ohjelma jossa pyöränrakentaja itse teki satulan.

Nikuzai kirjoitti:puusta tehdään lesti, jonka päälle nahkavasaralla märkänä oleva nahka pakotetaan muotoon. Reunaan ommellaan kaistale joka kiinnitetään penkin peltiin niittaamalla.


Wla;n satula joka on HTH;n kuvassa näyttäisi istuin-nahka olevan pakotettu pellinympärille ja rautapannalla niitattu kiinni, eli ommeltu nahkakaistale puutuu. Joten satula on oldschool, joka ratkeaa reunasta helpommin.

Penkin pers puolessa on niitin naaras kappaleet kiinni kolvaamalla tai puristeella.
Nahkaista pintaa vasten vasaralla ja niitti meistillä niitataan panta paikalleen istuin nahanpäälle.
Naarasniitit on sellaisia missä on lätkä ja putki, uros niittissä on lätkä ja puikko joka halkeaa ja pullistuu kuten kyprokki ankkuri.

Ainakin paikallisella suutarilla oli niittejä, tosin liian pieniä.


TV;stä on hyötyä tuli äsken mieleen chopperchallenge ohjelma jossa pyöränrakentaja itse teki satulan.

Kyllä mun otsa näkee kummassakin kuvassa sen ompeleen laidassa

persaukiset uralistit tekevät osat itse tai teettävät kaverilla....rikkaat ostavat uusia hienouksia ja kromiosia ja ruuvaavat kiinni ja kehuuvat olevansa rakentelijoita... Ruskisopper/amerikansopper

jo tullee asiallinen satula....ton tyylinen olis haaveissa tehä jäykkiskoohon...

Walt on oikeassa tihrustin ja näin sauman

Mutta tekniikka on kuitenkin sama puulesti ja nahka vasaraa märkään nahkaan.

Ei tartte lestiä. Siinähän se on satulassa valmiina.

Tehdään ensin mallin mukaan nahkapala, jossa on hieman ylimääräistä.(=noin 5mm joka suuntaan)
Sitten ommellaan tuo lipare ympäri reunan. Sillesti mitoittaen, että vetää sen tässä vaiheessa vielä suoranaolevan istuinosan loivasti kupille.

Nahka kädenlämpöisessä vedessä läpimäräksi ja vetäistään satulan päälle, Sitten sitä voi hiertää kuppimalliin ihan käsin. Kunnolla kastunut ja hyvälaatuinen nahka on kuin savea. Vettä pitää lisätä joka välissä. Pesusieni on hyvä apuväline. Saa sitten rauhassa kuivahtaa ja jää muotoonsa. Kun ei ole enää käsinkoetellen märkä, irrotetaan rungosta ja runko putsataan huolellisesti nahasta irronneesta parkkiaineeesta (=happoa) Laiskempi väsääjä on etukynteen öljynnyt ja suojannut satulan elmkelmulla.

Kun nahka on kuivanut, pitää se huolellisesti rasvata, että pysyy notkeana. Se vesipesu on poistanut siitä parkkiaineet ja ilman niitä se on yhtä joustavaa kuin näkkileipä.

Lähtökohtana täytyy käyttää mieluiten kasviparkittua vuotaa ja rasvana suosittelen mehiläisvahan ja lanoliinin seosta.

Jos se jää löysäksi, erityisesti reunakaistaleesta, niin sitä saa kitistymään kippaamalla sen päälle kuumaa vettä. Saa olla kiehuvaa.

Ylijäävän osan voi sitten niitata satulan pohjapuolelle, jos haluaa. Jos homma menee kunnolal putkeen sitä niittausta ei välttämättä tarvitse.

Toinen, oikosampi tie, on tehdä ompelemalla moinen, tiukka ja vetäistä se siihen rungon pääle ja antaa ajan tehdä hommansa, eli muokkaantua kuskin persiin alla. Se pitää niitata runkoon, muuten tulee ruma. (vinkki: se reunakaistale ei ole sitten suoraa soiroa - pätee molempiin menetelmiin)

HTH kirjoitti:Onko Uralranen kuvassa suomalaista suutarintyötä?

Eiku "UusiaSaaAmeriikasta". Sitäkait se USA tarkoittaa?

http://www.resurrectioncycle.com/

Venyttelemiseksi menee.. no vesi tekee ihmeitä. Moniin penkkeihin saa sentään sivukaistaleet keinonahasta. Vaan tuossa kun ei ole edes paljoa ole pehmikettä, joka antaisi anteeksi kaavan virheille. Löytyy niitä tekijöitä suomestakin.. esim. tuo Timpan vinkkaama paikka on kuulemma hyvä. Itellä on tuo nahkaharrastus vielä niin alussa. Vaan sivulaukut tuli tehtyä, ohan tuo jotain sekin.

Nahkurirantse.

On niin julumaa yllyttämistä, että koitan tuota nahkan venyttamistä itte.

Oikia asenne!

Niinkuin kuvasta näkyi, väänsin Uralista pytyt pystyasentoon. Ei tartu metässä mättäisiin niin heleposti.

Totnoinaa.. Kannttaa ettiä ja maksaa vhän enemmän kasviparkitusta nahasta. On persiin alla paljon ilmavampi + muokkaantuu helpommin ja sen pitää olla kohtuu paksua (3mm) Ja vettä menee siihen kasteluun ihan tolkuttomasti. Kaikki, mitä se vaan itteensä ottaa, eikä kuumaa, kun nahka palaa siinä, missä voi sulaa. Ja palaessaan nahka kutistuu roimasti. (siksi sen reunaksistaleen saa kireälle kaatamalla sille kuumaa vettä)

Nonniin poijaat, mun satulani syö kohta viimeiset heinät! Se on joku paksunahkanen sonni, ehkä Onni nimeltään. Uutta tietoa; saattaakin olla, että löytyy vanhaa varastoa, niin että Onni saa vielä märehtiä muutaman pötsillisen kesälaitumella.

Sain palan 3mm kasvisnahkaa. Laskin lavuaariin vettä ja annoin nahan vettyä. Se venyy helposti altaan kaarevaan muotoon. Rauta tottelee kuumaa ja nahka märkää...

silleesti se menee - muista se perusteellinen rasvaus kun on kauttaaltaan kuivanut. Suosittelen hakemaan ratsastushärpäkekaupasta valjasrasvaa. Halvempaa kuin kenkärasva ja lanoliinipohjaista (=ei teollisia liuottimia)

Nahka kuivuu sitten tooodella hitaasti, erityisesti noin paksu.

Jos sen rasvaa märkänä, niin vesi jää "jumiin" sinne nahkaan ja pintaan tulee harmaita tahroja ja erivärisiä laikkuja (=veden kuivamisjälkiä) Ellei se sitten ole toivottu efekti.

Ja sitä rasvaa menee. Ensialkuun on sitten kyllä ajopöksytkin rasvassa.

Miun plunkerirunkoses Uralis on ain ollu pirun kova satula,etenkin tuolla Venäjän puolel ajelles..Niinpä tuumasta toimeen ja pehmeämpää satulaa virittelemään...
Tämmönenhän siitä sitten tuli...On oikein mukavan joustava...Piti se turhan pitkään kärsiä sen vanhan"kumijousen" kanssa.

Asiaan juuri mitenkään liittymättä olisin kysynyt tuosta lokarista,siinä kun on tuollaiset sivupellit,kun taas noissa vanhojen m72 kuvissa ei sellaisia näy.Olisko mahdollista saada lisäkuvaa?Alkoi kiinnostamaan.Satula konstruktio on kyllä hieno,lienee tuo plungeri tuommosta svingi perää paljonkin jäykempi?

mistä tuo jousi on kotoisin? mitta noin?

Tuon kuvan nähtyäni hautasin lehtijousiaatokset

Yritän humenna muistaa ottaa pari kuvaa lokareista...

Jousi on Uralin iskunvaimentimen jousi.Jonkun verran sitä on lyhennetty..Alapäässä on jousen sisään menevä tappi,ja yläpäässä metallinen kuppi...Jousi itessään on täysin vapaana..ei ole siis kiinni kummastakaan päästä..Etupään kiinnitys on sen verran tiukalla että se jousi ei sieltä välistä karkaa..

Siinähän näkyy olevan alapuolella varoittavan punainen heittoistuimen laukaisukytkin ja sen alla tupakinsytytin, jotta voipi vetää hermosauhut miettiessään uskaltaako kääntää vivusta

Moro !
Eikös Karpin pyärä oo mallia Ural M62 jossen oo väärässä.

kelju m63 kirjoitti: Moro !
Eikös Karpin pyärä oo mallia Ural M62 jossen oo väärässä.

Ahaa se on sellanen malli,mullakun olis ajatuksena väänellä jotakin tuontapaista lokaria tuohon pyörään jossain vaiheessa,tämä pompsahti kanssa esille,nuo lokarit on ilmeisesti Kievissä tehty kait.http://www.nettimoto.com/k/750/955125

kelju m63 kirjoitti:Eikös Karpin pyärä oo mallia Ural M62

Joo,M62 vm 1962

Walt kirjoitti:ja sen alla tupakinsytytin, jotta voipi vetää hermosauhut

Eikös se nii ole että tupakansytytin ja vunderbaum on moottoripyörässä ihan ehdoton..eikä se ilmastointikaa pahaks olis.

Täs on Kallelle lupaamani loksu kuvat.