URAL ROIKKA keskustelualue

Kävin ajelemassa juuri remontoidulla koneella 100 km lenkin ja ensimmäisen kerran noin 10 km ajon jälkeen pitkässä loivassa ylämäessä rupesi ahdistamaan ja kone tukehtui ja sammui mutta kokeilin heti käymään ja pyöri hyvin ja lähti käyntiin heti kumminkin. Sama tapahtui vielä toisen kerran mutta sen jälkeen kone toimi erinomaisesti kun ajeli 65 km/h sitten laitoin vaununkin ja pelasi hyvin kun ajeli rauhallisesti. Männän käyntivälys on 0.10 ja ajoitukset 30 asteessa ja seos on suht rikkaalla.Sylinterit on oikaistu sunetin hoonilla joka oikaisee kartiokkuutta mutta eivät tulleet 100 prosenttisen puhtaaksi mäntinä on venäläiset uudet männät.Kysynkin onko muilla tapahtunut samaa ilmiötä ja pitäiskö hoonata väljemmäksi vai ajella varoen ja antaa männänrenkaiden ja männän hioa välystä ajaessa

Tervehdys!

Minulla oli saman tyyppinen ongelma Uralissa pariviikkoa sitten. Toinen sylinteri lämpeni, alkoin nakuttaa ja käynti oli huonoa. Sylinteri oli hoonattu 0,13-0,15 mm välyksille. Uudet männät, renkaat ja venttilit. Koneistamossa eivät vaan huomaneet että toinen mäntä on alahelmasta runsaasti soikea ja leveämpi kuin sylinteri. Otin sylinterin juuresta, siis lohkosta irti. Otin myös männän irti. Vein koneistamoon mitattavaksi, koska minulla ei ollut riittävän tarkkoja mittalaitteita. Hiomossa lisäsivät vähän männän renkaan katkosväliä pariin renkaaseen, koska katkosväli oli ihan alarjoilla(ehkä vähän liian pieni.)

Mäntähän kuuluu ollakin leveämpi alapäästä, mutta minulla oleva mäntä oli koneistamon mukaan liian leveä. Näkyi männän kylessä jäljet, mistä ahdisti. Koneistamon vanhempi ja itäpyöriä laitellut kaveveri pienensi mäntää helmasta muutaman ehkä n. 0,10 -0,13 välilä mittaillen ja sovitellen sylinteriin. Männän ja sylinterin väli oli männän tapin kohdalla ja sen yläpuolella n. 0,15 mm. Sanoivat että se on ihan maksimi männän ja sylinterin väli. Tavoitteena he pitivät n. 0,13 mm. Tiiveys saavutetaan kai lähinnä männän renkailla, mutta, jos hoonataan liian suureksi lisääntyy öljynkulutus ja kuumana saattaa savuttaa.

Laitoin männän, sylinterin yms. paikalleen. Tarkistin vielä sytkän ja yritin säätää kaasarit himen rikkaalle ja sitten koeajolle. Ei tarvinnut uutta kannen tiivistettä, kun en ottanut kantta irti. Ajelin n. 100 km parin päivän aikana. Lämmöt pysyi kurissa, ihan hyvin väänsi ja kulki keskikierroksilla (nelosvaihteella 55-70 km/h).

t. Tuomas

Terve
En puutu nyt kyseessä olevan koneen ongelmaan kun en tunne K-750
konetta henkilökohtaisesti, mutta urren 650 koneessa olen käyttänyt
käyntivälystä 0.08 ,eikä ole vielä koskaan kiinnileikannut.
Venäläisissä männissä on kokoheittoja niin paljon että sylinterit pitää
kohdistaa välyksiltään juuri sille männälle mitä aikoo ko. sylinterissä
käyttää. Lisäksi on tietysti huomioitava että mitä paino/osakokoluokkaa
mäntä on , siis onko A,B,vai C mäntä. Männän helmoista joutuu usein
hieman siistimään ylimääräisiä ,jottei joutuisi liian väljäksi sovittamaan.
Uusissakin sylintereissä olen hieman käyttänyt hoonuria , jotta saisin
vähän voimakkaamman ristihionnan . Voimakkaammalla ristihionnalla
haen parempaa öljytaskua sovitusaikaiseen ajoon.
Kyllä se siitä...

Omassa Urressani 650 cc helmat lämpeni
ja leikkaili kiinni ja syynä oli liian kireä
männäntappi kiertokangen silmukkaan.
Biltemasta jarruhoonauskivet ja varovasti
"öljysovitteisiksi" on lämmöt pysyny kurissa.

Kiertokangen tapin sovitin kalvaimella siten että se liukui öjyttynä painollaan silmästä läpi. Männät mittasin mikrometrillä ja sylinterit sisä mikrometrillä sekä työnsin vielä männän ja sylinterin välistä 0,10 tarkkuus mittanauhan. ainoa mitä en tehnyt oli etten kiertänyt koko männän ympärystä mittaliuskalla jos männässä on epätasaisuuksia tai pientä soikeutta jossain.

Sama juttu, kun masiina tuli takaisin S-joen pajalta niin männäntapit oli sovitettu niin, että menivat läpi silmukasta ja männästä sormella työntämällä. Jotenkin hirvittää tarinat lyömisestä ja lämmittämisestä jopa asentaessa! Varmasti ahdistaa ja öljy ei tee hommiaan....

Koetin kanssa tehdä tuota männäntapin sovitusta jarruhoonilla, mutta ei siitä hyvä tullut. Tai tuli keskeltä just sopiva, mutta silloin oli jo päistään väljä...

Joten nyt olisinkin vailla ystävää, jolla olisi sopiva kalvain. (ja pystyisi sitä vaikka panttia vastaan lainaamaan.)

Pääkaupunkiseudulta pitäisi olla ja "tosi tarkoituksella".

Foto ei olisi mikään kiva juttu!

jotenki tuntuu hurjalta että ne tapit huljahtaa mäntään sormella työntämällä.kietokangen hela ei tietenkään saa ahdistaa..itte porasin kymmenensatikan välykseen,katkosraot viilasin sopiviksi ylikokorenkaista.ei oo ollu lämpöonkelmia vaikka hanat kaakossa oon ajanu..ainut ongelma on tuo osien tippuminen.rekisterikilpi,jalustin ja lukematonmäärä muttereita on lennellyt ties minne..sillon kun köröttelin pappavauhtia niin osat pysy mukana mutta nyt ku mennään sataa ja yli niin tuo onkelma on alkanu vaivaamaan.taijan porata joka kierteeseen pikkureijän ja laittaa varmistuslangan..

Terve
Vähän tästä männän ja männäntappi jutusta.
Männäntapin sovite kiertokangen yläsilmään on +0.007-0.012 tähän
sovitteeseen pääsee säädettävällä kalvaimella , ei millään jarruhoonurilla.
Kalvaimia saa ostaa 0.01 mm jaon mutta sekään ei tahdo oikein riittää
jos meinaa oikein tehdä. Säädettävällä kalvaimella homma kyllä onnistuu
mutta kohtisuoruus silmään nähden vaatii pieniä järjestelyjä.
Jos sutasee tapin " kivasti sormilla sohasee läpi" tyyliin on varsin hyvät
mahdollisuudet siihen että silmukka naputtaa koneen ollessa kuuma.
Taasen hiemankin vino suuntaus silmässä alkaa syödä männäntapin
reikää toispuoleiseksi väljäksi pas..ksi. Kun tappi on oikein sovitettu se
voi olla kylmällä öljyllä hieman nahkea, mutta jos lämmität mäntää/
silmukkaa hieman lempeällä teholla kuumailmapuhaltimella huomaat
että polvi notkistuu ihan kevyeksi, siis lämpö on silloin alle 50*C .
Tiukahko sovite hieman aiheuttaa helmakalinaa kun kuormittaa liikaa
kylmää konetta, mutta se häviää koneen lämmettyä.
Männän ja tapin sovite on Neg. - 0.0045...-0.0095 siis puristesovite.
On aivan turhaa hakata tai puristella millään puristimilla vaan lempeästi
lämpöä mäntään ja rauhassa asetellaan tappi keskelle mäntää ja sokat
tai teflon tulpat kiinni, siis ei hakata.
Männän helmoja voi muotoilla ja pitääkin jos ne on jääneet hieman
karkea tekoiseksi samalla voi hakea yhtäläistä painoa helmoja siistimällä.
Kun sylinteri kuluu ostetaan esim. Oikariselta std. mäntä sovitekokoluok-
kaa esim B ja taas mennään hoonauksen ja renkaiden sovituksen jälkeen
n. 10 000 km.
Siis nämä sovitearvot oli urren 650 kansiventtiili koneeseen.
Kyllä se siitä..

onpa niitä tullu joskus tehtyä ns.yhdenkesän korjauksia vaihdoin kerran kiertokangen helan ja eihän se männäntappi sopinu siihen reikään.niinpä pyöritin hiekkapaperiarkista semmosen rullan ja työnsin sen helan sisälle.sitten rupesin pyörittelemään ja kiertokanki pyöri nätisti siinä käsien välissä.välissä kokeilin että mahtuuko männäntappi ja sitten kun nihkeästi sopi ni se oli siinä.ajattelin että kyllä se siihen hioutuu sopivaksi..on muuten vielä tänäkipäivänä se sama hela paikoillaan ja hyvin toimii..kerran purin venäjältä tuodun moottorin.tulppia ei vissiin velivenäläisellä ollu sopivan mittasia vaan olivat liian pitkät.oli ratkaissu onkelman laittamalla molempien tulppien alle 5kpl paksuja prikkoja oli saanu tällätavalla sovitettua tulpat oikean mittasiksi.samassa moottorissa oli laakeriliuskat alikokoset.se oli jättäny ne kietokangen kiristyspultit vähän löysemmälle että kone jakso pyöriä en tiiä kauanko oli näillä virityksillä ajellu..noh,venäjällä keskitytään ajamiseen eikä mietitä nuita pilkkuja ja desimaaleja.. 8) 8)

Ei sitä kiertokangen yläsilmukkaa kovin
tiimalasiks muodoltaan saa, edes jarru-
hoonauskivillä kun tappikin
oli jo muutaman tuhatajokilsaa paikallan.
Väittäisimpä jäljen olevan parempi ja
voitelun toimivan kevyesti hoonatussa,
kuin kalvatussa pinnassa.
Muistanko oikeen, viimeinen koneistus
olis kevyt hoonaus? Siis puhutaan saturaisista.

Anteeksi Toverit!
Siis tarkoitukseni ei missään nimessä ollut selvittää nenäpystyssä mitään
oikeaoppista metodia, vaan antaa omakohtaista kokemusta em. sovitus-
työstä niille jotka haluaa sen tehdä mielestäni oikein, siis mielestäni.
Ymmärrän täysin hätäseis-korjaukset ja selviytymistarinat, mutta jos on
mahdollisuus tehdä korjaukset rauhassa ja kiireettä voi sen yrittää tehdä
hyvinkin. Vaikka kyseessä onkin nämä ns. ryssänpaskat ,saa nekin toimi-
maan varsin kivasti kun tekee vain edes sen minkä suunnittelija on alku-
jaan toivonut toteutuvan. Se että materiaali ei aina vastannut suunnitel-
tua ja työnlaaduntarkastus saattoi puuttua ei se estä meitä nyt kun kaik-
kea "hyvää kamaa" on saatavilla hieman nostaa alkuperäistä laatua.
Siis suhtautuminen että "ei sillä ole mitään väliä mitä näihin..." on minun
mielestäni väärä, ja siksi suhtaudun joskus (tai aika usein) ehkä pikku-
maisesti näihin ongelma-tai kyselykeskusteluihin.

asiantuntija kirjoitti:Kiertokangen tapin sovitin kalvaimella siten että se liukui öjyttynä painollaan silmästä läpi.

Männäntapin ja kiertokangen yläpään puslan (paikalleen asennettuna) suositusvälys on 0.007. Kuten "asiantuntija" yllä mainitsee, männäntapin pitää liukua omalla painollaan kiertokangen yläpäänpuslasta läpi.
Ennenvanhaan käytettiin "mittarina" kahvinpituista taukoa, eli kahveetauolta palatessa männäntappi oli tippunut ruuvipenkissä vaakatasossa olevasta kiertokangen silmästä läpi lattialle .

:D Ja voihan sitä männäntapin valumista seurata siitä vierestäkin = noin vajaat 10min:a :D .

Tää bro osahan tässä on kaiken suola, Matti hyvä, kiitos
pitkämielisyydestä, tälläselle Mac Gyver-tyypille.

Aikoinaan mootoripuolen opettajani neuvoi etenkin
pienemmissä akselimitoissa "öljysovitteisiksi" koneisettaviksi,
tyyliin VMKV. Toki puhuttiin mm osistakin, mutta jäihän
paremmin mieleen sovite ku tarkka välysmitta.
Samanlailla ku täällä ja VMPK:n sivuilla on puhuttu +/- maadoituksesta
ja sen yhteydessä magneettikenttien suunnista "oikeankäden
säännön mukaan" silloinen legedaarinen opemme kuittas
kenttien suunnat: "Kunhan pidätte mielessä kummankin
käden säännön mielessä, eli peukalo tytön napaan, niin
pikkusormelta löytyy". Ompa pysyny hyvin mielessä, mutta
mitä sitt ku se löytyy?

Vielä, kun jos oikein tehdään kalvaimella suora reikä silmukkaan,
niin olisko kevyt hoonaus paikallaan=ristikuvio voitelun kannalta?

Hommelithan on just niin tarkkoja ja hyviä
ku niitten heikoin kohta.
Ja pitääkö meidän ITTE alentelemaan "tasoa",
eiköhän noita "ryssittelijöitä" riitä tuplarivissä.

Niiku Matti sano, koitetaan tehdä pelit ihan piruuttaan
niin hyväks, ett saadaan samat sauhut ku muutkin
rilloistaan ja vielä että ME haldataan tää homma..tsemppiä!

Äijät ryökäleet, vielä runon kuin pakerratte perään:

Herään, huomaan mulle"Pyörä" tuokaan,
ja banderolli suokaan, mie valmis oon,
taistoon huomisoon!

Yksin ei tarvii jaksaa Njeprin röpötöö...jo
kohta toveri höpötöö KaWa-kökköö, vaan
Urre paukkaa, Honda jo laukkaa, IC pätki,
Suitzan se kätki, Mizin näki, sillon Yamha läksi.

Vaan jos NAINEN ja PYÖRÄ pysyy, eiku vaan
paranoo, ilman saranoo!

Kärsiminen... se, se, on sikojen sexsiä!