Momentti pähkinä

[Kuukan Korjaamo]

Ajattelin huomenna puhua tuleville ajoneuvoasentajille momentista fysiikantunnilla.
Tuollaisen esimerkki tehtävän väsäsin. Toimiiko?



Miilaisia vastauksia saadaan?

[Uskila]

Terve

3 Kilopondimetri = 29,43 Newtonmetri

Ps hyvä esimerkki

[MATTI]

n. 0.4 kpm liian vähän....

[masa1963]

otitteko huomioon varren painon?

[Intus]

Missä tämä momenttipähkinä toteutetaan? ...vaikuttaa vastaukseen.

[Ykä]

Tuo momenttiin vääntäminen on pikkuisen monipiippuinen juttu.

Tavoitteenahan on että esim kannenpultti momenttiin väännettäessä aikaansaa tietynkokoisen puristusvoiman kannen ja sylinterin väliin (eg.kannentiivisteeseen), pultin jolla kiristetään, avulla.

Tähän puristusvoimaan vaikuttaa kuitenkin moni muukin asia kuin pelkkä avaimella vääntö. mm:
- kierre
- kierteen halkaisija
- kitkat

Pultin halkaisija ja kierre aikaansaa sen "kiilarampin", nousua / kierros.. ja nuo on siis derivoitu nousuun ( mm / kierros ), joka siis aikaansaa tiettyä puristusvoimaa pultin kautta kappaleisiin.
Kitka taasen tuhoaa tuon eksaktin tiedon, koska ei ole varmaa tietoa kuinka paljon momenttia "kuluu" mutterin pyörimiseen.
Mitä loivempi kierteen nousu, sitä vähemmän kitka vaikuttaa pyörimiseen, ja siten aikaansaa vetoa mm. pinnapultissa enempi kuin verrannollisella momentilla väännettäessä harvakierteellistä mutteria.

Elikkä jos nousu on esim 1 mm versus 1,25 mm, tulee momenttia vääntää enempi kuin 1,25 x kovemmin harvajengaisemmalla pultilla että saataisiin pinnapulttiin sama veto.....mutta että kitkasta ei oikein tiedetä mikä se on... joten pitäisi saada semmoinen empiirinen taulukko, jossa olisi eri nousulla olevia kierteitä, prikkaa alla tai ilman, voideltuna tai kuivana, mimmoista materiaalia osat ovat yms...

Elikkä momenttipähkinäksi ( vrt. Minskin Metallurgian Kombinaatti 11b, laboraatioharjoitus "test-27-empiriski frizion/rabota, -pravda rezultat" ) voitaisiin tehdä semmöinen koe, missä tymäkkää jousivaakaa ( eg. lautasjousipinoa jonka puristusvastus tunnetaan ) kiristetään erilaisilla pinnapulteilla, joissa eri nousu, ja mitataan millä momentillä menee samaan kiristystilanteeseen.

Samalla voisi tehdä empiirisen taulukon siitä millä momentilla menee jengat sekaisin erilaisilla pultin kovuuksilla versus nousu, mitenkä paljon pinnapultti kestää vetoa alumiinissa ( lohko ), kun se a) vetää vaan , b) vetää pyöriessään. .. ja voitelun/materiaalin vaikutus.
....Onko esimerkiksi pehmytrauta sillai kitkaltaan parempi, jolloin se on edullisempaa käyttää kuin kovempi kama harvalla jengalla, vaikka muuten olisikin huonompaa... eli suhteellisesti pienemmällä momentilla saadaan aikaan edullisempi kiristys ilman että jengat menee....????

em asioista on vain semmoista näppituntumaa, mutta fakta puuttuu. Tai on sitä varmaan jonkin kirjan uumenissa, mutta minkä ? Nettiin asti ei kukaan varmaan ole viitsinyt skannata. Tai sitten on korkeakoulumateriaalin joukossa, josta normaalilla keskikoulun matematiikalla ei tolkkua oteta.

Ym. oli vain teoreettista löpinää, jolla ei ole mitään relevanssia mopon korjauksessa, mutta ehkä mielenkiintoista pähkinänjatketta.

.....mutta 3 kgm olisi vastaus mulla.... paitsi että onko tuossa muka 6 kg rautaromua roikkumassa.... Veikkaan että vaan n. 2 kg, joten 1 kgm on vastaus,

[ottomatti]

Miilaisia vastauksia saadaan?

Sitä kolomia kiloa minäki kokkeissa esittäsin. Kyllä on oppillailla hyvä ope ku tämäntyylisiä kysymyksiä esittää. Jos ei jää oppilaille kaava mieleen, voi eppäillä väärää linijavalintaa.

[Kuukan Korjaamo]

Näinhän se on
≈30Nm
kun vipuvarren omaa painoa eikä kitkaa otettu huomioon.

[timo999]

Olen itse opettanut opiskelijoille, että 1kg ≈ 10N ( ja että esim 1MN = 1 000 000N ≈ 100 000kg). Lisäksi olen teroittanut ja vannottanut, että tällaista asiaa ei saa mennä sanomaan kenellekään fyysikolle, koska heidän pää ei kestäisi tuollaista yksinkertaistusta!
Tuollaisella "karvahattulogiikalla" vastaus on se 0,5m x 60N = 30Nm