<\/p>\n
Suunnitelmatalouden ihanimpia kukkia oli otsikkomme moottoripy\u00f6r\u00e4, jonka tekniikka poh\u00adjautui alun perin saksalaiseen BMW 71:een vuodelta 1938. T\u00e4st\u00e4 huolimatta neuvostoliittolai\u00adsen mp-teollisuuden sankarilliset suunnittelijat onnistuivat aikaa my\u00f6ten iskem\u00e4\u00e4n tehok\u00adkaasti my\u00f6s oman leimansa konstruktion identiteettiin.<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Fanaattisimmat uralistit pit\u00e4v\u00e4t BMW:t\u00e4 Uralin prototyypin esiasteena, mik\u00e4 taantumuksel\u00adlisista mp-harrastajista voi tuntua hieman liioitellulta. No, voihan asiaa joka tapauksessa hieman tutkia ja samalla jututtaa Ural Roikan kalustosihteeri\u00e4 \u2014 Kari Toivosta.<\/strong><\/p>\n Karin tallista l\u00f6ytyy my\u00f6s oivia havaintov\u00e4lineit\u00e4 kuten Ural M-72 vm. 1943 ja sen l\u00e4hisuku\u00adlainen Dnepr K-750 vm. 1959. Aiemmin mainittu on muuten vanhin merkkins\u00e4 edustaja Suomessa. Lis\u00e4ksi tutkimme ihmeellist\u00e4 kerhoilmi\u00f6t\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Ural Roikka.<\/p>\n <\/strong><\/p>\n Kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 \u2014 ilman ennakkoluuluja ei voi olla l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 tutkimusmatkalle Kari Toivosen talliin. Mies edustaa yhdistyst\u00e4, jonka kerholehdist\u00e4 sinkoilevat breznevil\u00e4isen ajan komeimmat YYA-henkiset kliseet virtanaan ansiokkaan verbaaliakrobatian h\u00f6yst\u00e4min\u00e4. Kaiken kukkuraksi kerhon kokouksissa ryystet\u00e4\u00e4n kaalikeittoa ja heilutellaan Neuvostolippuja. Siin\u00e4 ohessa kehutaan toisten Uraleja h\u00f6rppien samalla aitoa Piva-olutta (Made in USSR). J\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4!<\/p>\n Vaikka Pivan avulla mieliala pysyy korkealla edistyksellist\u00e4 rakennusty\u00f6t\u00e4 harrastettaessa, ja se ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 auttoi uutteria neuvostoty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 saavuttamaan tuotantonorminsa kunkin viisivuotiskauden puitteissa, on puistattavaa, ett\u00e4 kerhotilaisuudessa kitataan juomaa, joka ei varmaankaan t\u00e4ytt\u00e4isi EU-direktiivien olutasetuksia. Sen verran kamala tuote on kyseess\u00e4.<\/p>\n Kun nyt oltiin menossa jututtamaan mm.(it\u00e4)-sotapy\u00f6ri\u00e4 harrastavaa miest\u00e4, emme olisi ihmetelleet, vaikka Karin talli olisi muistuttanut puna-armeijan stalingradilaista huoltovarikkoa \u201dSuuren is\u00e4nmaallisen sodan\u201d ajoilta. Is\u00e4nn\u00e4ll\u00e4kin on arkik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n tietenkin punat\u00e4htikokardilla somistettu koppalakki, vai liek\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ihan teletappi-p\u00e4\u00e4hineen esiaste \u2014 puna-armeijan piippalakki mallia talvisota. Mek\u00f6 olisimme ennakkoluuloisia\u2026<\/p>\n Vaikea sanoa oliko kyseess\u00e4 helpotus vai pettymys, mutta ainakin juttumme uralisti osoittautui aivan normaaliksi. Harrastekohteeseen liittyv\u00e4t ajoasut ja uniformut \u2014 sek\u00e4 luonnollisesti piippalakki! \u2014 ovat kotona, joten ainoa \u201dSuureen is\u00e4nmaalliseen sotaan\u201d liittyv\u00e4 lis\u00e4varuste tallissa on Dektarjev-pikakiv\u00e4\u00e4ri. Paremmin se muistetaan Suomessa nimell\u00e4 Emma. Luonnollisesti ruuvaamme sen oitis kiinni Uralin sivuvaunussa olevaan pidikkeeseen. Ihailtuamme tovin t\u00e4t\u00e4 syk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00e4ky\u00e4 k\u00e4ymme asiaan\u2026<\/p>\n <\/p>\n \u2026 L\u00f6ytyi Eestist\u00e4 80-luvun lopulla, jossa se oli jo entis\u00f6ity alkuper\u00e4iseen asuunsa. Vaikka entis\u00f6innin taso oli mit\u00e4 oivallisin, purin sen varmuuden vuoksi osiin tarkastusta varten\u201d, <\/em>Kari kertoo ja jatkaa. \u201dMit\u00e4\u00e4n ei kuitenkaan tarvinnut uusia, vaan kaikki oli niin kuin pitikin. Saman operaation tein itseasiassa my\u00f6s t\u00e4lle Dnepr K-750:lle, joka niinik\u00e4\u00e4n osoittautui kunnossa olevaksi. K-750 ei ole entis\u00f6ity, vaan se on l\u00f6ytynyt puna-armeijan varmuusvarastosta, jonne se oli taltioitu varsin tuoreeltaan mahdollista kriisi\u00e4 varten. Niinp\u00e4 se oli hienossa alkuper\u00e4iskunnossa, sill\u00e4 olisihan se mobilisoitu palvelusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mik\u00e4li kylm\u00e4 sota olisikin jostain syyst\u00e4 kuumentunut.<\/em><\/p>\n Kun mainittu instituutio poistui Eestist\u00e4, j\u00e4i silt\u00e4 melkoiset m\u00e4\u00e4r\u00e4t materiaalia j\u00e4lkeens\u00e4, kuten t\u00e4m\u00e4 mp. Se p\u00e4\u00e4tyi sik\u00e4l\u00e4isten motoristien k\u00e4siin ja sit\u00e4 kautta sitten haltuuni. Suomeen se saapui vuonna 1991.\u201d<\/em><\/p>\n Dnepr ei pikaisesti silm\u00e4illess\u00e4 poikkea suuresti juttumme varsinaisesta aiheesta, Ural M-72:sta. Olennaisin ero \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n katsottuna on v\u00e4ri, sill\u00e4 Dnepriss\u00e4 on Ven\u00e4j\u00e4n armeijan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 tummanvihre\u00e4 s\u00e4vy. Uralissa on puolestaan sodan aikana suosittu olivinvihre\u00e4 s\u00e4vy.<\/p>\n Tarkemmin katsottaessa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Dnepriss\u00e4 on veto sivuvaunuun ja swingiper\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ei ollut Uralissa viel\u00e4 tuolloin, eli vuonna 1959. Tankin kumiposket ovat niinik\u00e4\u00e4n Dnepriss\u00e4 hieman suuremmat. Oudoin yksityiskohta K-750:ss\u00e4 on kuitenkin ilmanputsarin kansi, jossa on jalopuuj\u00e4ljitelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n Jotenkin t\u00e4m\u00e4 detalji ei ole sopusoinnussa vaikeissa olosuhteissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n sotapy\u00f6r\u00e4n yrme\u00e4n imagon kanssa. Suorastaan neitim\u00e4inen piirre mp:ss\u00e4, jolla pit\u00e4isi kaasutella sankarillisesti p\u00e4in sosialistisen rakennusty\u00f6n hedelmi\u00e4 uhkaavia inhottavia sotajoukkoja vastaan. Toisaalta – eik\u00f6 sotakoneessakin voisi olla jotain kaunista?<\/p>\n Olkoon tutkinnan kohteena kuitenkin taas \u2026<\/p>\n <\/p>\n Mp on sotaveteraani, sill\u00e4 se on valmistunut vuonna 1943. Sodan aikana, ts. 1941-45, ei Uraleita valmistunut kuin viitisentuhatta kappaletta, joten jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n valmistusm\u00e4\u00e4riens\u00e4 puolesta se oli harvinaisuus jo syntyess\u00e4\u00e4n. Sodan melskeiss\u00e4 tuhoutui ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 jo melkoinen osa valmistuneista \u201dheti k\u00e4ttelyss\u00e4\u201d ja konfliktista s\u00e4\u00e4styneist\u00e4 yksil\u00f6ist\u00e4 suurin osa todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4ytt\u00f6hy\u00f6dynnettiin loppuun vuosikymmenien kuluessa Neuvostoliiton lukuisilla off-road radan edellytykset t\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 teill\u00e4.<\/p>\n Ural ei viel\u00e4 sodan aikana ollut yleinen mp puna-armeijassa, sill\u00e4 valtaosa moottoripy\u00f6rist\u00e4 oli USA:n toimittamia WLA Harrikoita. Niit\u00e4 meni Neuvostoliittoon kaiken kaikkiaan 30 tuhatta kappaletta, mik\u00e4 oli noin kolmasosa sotavuosien tuotannosta.<\/p>\n Ilmeisesti Uraliin oltiin kuitenkin tyytyv\u00e4isi\u00e4, sill\u00e4 tuotanto jatkui voimallisesti sodan j\u00e4lkeen. Jos ei oltaisi oltu, niin eik\u00f6 Neuvostoliiton mp-tehtaat olisi suoltaneet HD-klooneja kansalaistensa iloksi?<\/p>\n Kuten monesti luullaan, ei Uralin esikuva ollut sivuvaunuvedollinen BMW R 75, vaan sit\u00e4 edelt\u00e4nyt malli R 71. Aiemmin mainittu oli Bemarin vastine Z\u00fcndapp KS 750:lle, joskin sekin oli kehitetty R 71:n pohjalta. Se oli puolestaan kehitetty BMW R 12:sta.<\/p>\n Ural-maisesta olemuksestaan R 75 omasi kansiventtiilimoottorin, kun taas Uralissa oli sivuventtiilikone, mink\u00e4 n\u00e4kee v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti Uralin kansien tasaisesta muodosta. My\u00f6s kansien rivoitus oli tunnusomainen piirre Uralissa ja sen esikuvassa. Mainittakoon, ett\u00e4 ripojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 muuttui vuosien kuluessa, joskin itse moottori pysyi l\u00e4hes identtisen\u00e4 vuosikymmenien saatossa. Nyt t\u00e4ytyy tarkentaa, ett\u00e4 puhutaan 750-kuutioisista malleista. Tehtaan mallistoon tuli 50-luvulla my\u00f6s 500- ja 650-kutioisia kansiventtiilimoottorin omaavia malleja. N\u00e4iden esikuva oli muuten BMW R 51 30-luvulta.<\/p>\n <\/p>\n \u2026 edusti Ural M-72:ssa pikakiv\u00e4\u00e4rin lis\u00e4ksi mm. kyseisen lipaslaukku. Tuimaa tunnelmaa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 varakanisteri, kentt\u00e4lapio ja \u2013kirves. Kokonaisuuden kruunasi kuitenkin sivuvaunun luukun alta paljastunut sodan aikainen radiopuhelin. Alun perin sekin l\u00f6ytyi Eestist\u00e4 puutteellisena, mutta samaa laitetta oli sotien j\u00e4lkeen my\u00f6s puolustusvoimiemme k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Niinp\u00e4 Suomesta l\u00f6ytyi puuttuvat pikkuosat ja jopa k\u00e4ytt\u00f6ohje radioon, joten t\u00e4m\u00e4 aikansa langattoman viestinn\u00e4n huippua edustava laite vastaa kunnoltaan samaa t\u00e4ydellisyytt\u00e4 kuin Ural. Valitettavasti akut olivat lopussa, joten emme pystyneet ottamaan yhteytt\u00e4 Moskovaan ja kyselem\u00e4\u00e4n tarkennuksia Uralin kehityshistoriaan.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n operoinnin kannalta kerrottakoon, ett\u00e4 radion paikka oli sivuvaunun takaluukussa, jonka kansi aukesi ns. taaksep\u00e4in. niinp\u00e4 aaltoalueita ei pystynyt s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n ajon aikana, vaan k\u00e4yt\u00f6n ajaksi jouduttiin pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n toviksi. Tietenkin jos sivuvaunussa matkustaja sattui olemaan akrobaatti, niin jonkinlainen poikkeus t\u00e4st\u00e4kin olisi l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. mainittakoon, ett\u00e4 lehtijousituksesta huolimatta meno lullassa ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n tasaista.<\/p>\n Pikakiv\u00e4\u00e4rin tehokas k\u00e4ytt\u00f6 oli niinik\u00e4\u00e4n mahdotonta vauhdissa. Paikalla ollessakin sen tulisektori j\u00e4i varsin kapeaksi, sill\u00e4 sen telineen kiinnityspiste on aivan piipun suuaukon l\u00e4heisyydess\u00e4. Niinp\u00e4 jos yritt\u00e4\u00e4 t\u00e4ht\u00e4ill\u00e4 kanssavihollisia yli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan 30-asteise tulisektorin, joutuu roikkumaan vasemmalle tulitettaessa lullan ulkopuolella. Toiseen suuntaan k\u00e4\u00e4nnett\u00e4ess\u00e4 taas ollaan oitis ajajan syliss\u00e4, mik\u00e4 ei oikein ole asiallista. Mielenkiintoista lis\u00e4hohtoa toimintaan toi lippaan vaihto mp:n ollessa vauhdissa. Pikakiv\u00e4\u00e4rist\u00e4 saatava ilo j\u00e4i siis kriisitilanteissa sananmukaisesti hieman rajalliseksi.<\/p>\n <\/p>\n \u201dMitk\u00e4 ihmeen ajo-ominaisuudet?\u201d<\/em>, hym\u00e4ht\u00e4\u00e4 Kari Toivonen, kun kysyn aiheesta. \u201dEi niist\u00e4 kannata puhua, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on harraste-mp, jolta ei mit\u00e4\u00e4n mukavuutta odota, eik\u00e4 tarvitsekaan odottaa!<\/em>.<\/p>\n Mit\u00e4\u00e4n olennaista eroa 750-kuutioisissa Uraleissa ei ole tapahtunut aiheen tiimoilta koko t\u00e4h\u00e4nastisen tuotannon aikana. T\u00e4m\u00e4 Dneprk\u00e4\u00e4n (K-750, vm. 1959) ei ohjaustuntumaltaan poikkea olennaisesti Uralista. Luonollisesti vivahde-eroa ajettavuuteen luo Dneprin sivuvaunun vet\u00e4v\u00e4 py\u00f6r\u00e4, jossa on sellainenkin erikoisuun kuin tasauspy\u00f6r\u00e4st\u00f6n lukko. Uralissa ei tuossa vaiheessa ollut sivuvaunuvetoa.<\/em><\/p>\n My\u00f6sk\u00e4\u00e4n tuotekehitys rungon osalta ei ole vaikuttanut ihmeempi\u00e4. Uralissa on plunger-per\u00e4, kun taas Dnepriss\u00e4 on jo swingi.<\/em><\/p>\n Ajamisen kannalta n\u00e4ihin py\u00f6riin pit\u00e4\u00e4 suhtautua k\u00e4rsiv\u00e4llisyydell\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n revityst\u00e4 on turha harrastaa ja matkan tekoon tulee varata aikaa. Jo alitehoisten jarrujenkin vuoksi kannattaa ottaa rauhallisemmin ja \u2014 varsinkin n\u00e4iss\u00e4 vehkeiss\u00e4 \u2014 kannattaa pit\u00e4\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4 edell\u00e4 ajaviin. Sotaveteraani-Uralissa jarrut ovat suorastaan olemattomat. Eik\u00e4 Dnepriss\u00e4k\u00e4\u00e4n ole kehumista, vaikka siin\u00e4 hieman jykev\u00e4mm\u00e4t rumpujarrut onkin. Eip\u00e4 muuten modernissa kiinalaiskloonissa Chang Jiangissakaan, joka perustuu Uraliin, ole viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n tehokkaita jarruja.<\/em><\/p>\n Huippunopeudesta on turha n\u00e4iden py\u00f6rien kohdalla puhua mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 suorituskyvyn \u00e4\u00e4rirajoja l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 on tutina ja t\u00e4rin\u00e4 sit\u00e4 luokkaa, ett\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 suosiolla kokeilematta miten paljon vehkeest\u00e4 ns. irtoaa. Teoreettinen huippunopeus on jossain v\u00e4lill\u00e4 85-90 km-h.<\/em><\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suotavin matkanopeus on siin\u00e4 65 km\/h:n tuntuvilla. Kerran erehdyin revittelem\u00e4\u00e4n Dneprill\u00e4ni Ural Roikan kokoontumisajoon jopa sellaista kahdeksaakymppi\u00e4, ja lopputuloksena toinen m\u00e4nnist\u00e4 paloi puhki\u201d<\/em>.<\/p>\n \u201dEli se siit\u00e4 retkest\u00e4\u2026!<\/em>, allekirjoittanut rohkenee spekuloida.<\/p>\n \u201dEhei, kokenut uralisti ottaa aina mukaansa runsaasti varaosia l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n pidemm\u00e4lle reissulle. Sill\u00e4 kertaa mukana oli mm. varam\u00e4nn\u00e4t, vaihteiston osia ja luonnollisesti s\u00e4hk\u00f6puolen strategisia osia. Ei ne paljon tilaa vie. Eik\u00e4 tollanen m\u00e4nn\u00e4nvaihto kentt\u00e4olosuhteissa ota kun reilun tunnin, jos v\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n on perehtynyt aiheeseen. Edellytt\u00e4en tietenkin, ett\u00e4 ty\u00f6kalut sattuvat olemaan mukana. N\u00e4\u00e4 on niin yksinkertaisia vehkeit\u00e4 kuin kuvitella saattaa\u2026\u201d<\/em><\/p>\n Mielenkiintoista. Hyv\u00e4 aasinsilta luennolle, jonka Kari pit\u00e4\u00e4 seuraavaksi aiheesta\u2026<\/p>\n <\/p>\n \u201dVaikka periaatteessa tekniikan perusidea on mit\u00e4 luotettavin, niin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ongelmia esiintyy pakostakin. Yleisimm\u00e4t ongelmat ovat s\u00e4hk\u00f6puolella, sill\u00e4 kipin\u00e4 on usein kateissa. Mulle n\u00e4in on sattunut silloin t\u00e4ll\u00f6in. Siihen on poikkeuksetta ollut syyn\u00e4 viallinen rele.<\/em><\/p>\n Varsinaiset mekaaniset ongelmat johtuvat l\u00e4hinn\u00e4 laakereiden ja tiivisteiden vaihtelevasta laadusta. Niinp\u00e4 useimmat t\u00e4llaisen mp:n omistajat uusivat ne yleens\u00e4 l\u00e4nsimaisilla vastaavilla. Ne ovat ns. standardikamaa, joten niiden korvaaminen ei tuota ongelmia. Marssii vain mallikappaleen kanssa laakerikauppaan ja l\u00e4hes poikkeuksetta sielt\u00e4 l\u00f6ytyy apu. Alkuper\u00e4isiss\u00e4 tiviisteiss\u00e4 on yleens\u00e4 toivomisen varaa. niinp\u00e4 uralistit loihtivat usein tilalle sellaiset paremmasta materiaalista.<\/em><\/p>\n Monet moottorin ja vaihteiston osat ovat s\u00e4ilyneet muuttumattomina vuosikymmenet, joten huomattavasti tuoreemmista yksil\u00f6ist\u00e4 saa osia sovitettua vanhempiin. Tietenk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 ei kaikissa osissa p\u00e4de, sill\u00e4 pient\u00e4 tuotekehittely\u00e4 on tapahtunut paikoin.<\/em><\/p>\n Luonnollisesti Uraleja my\u00f6s rakennellaan ja viritell\u00e4\u00e4n. Jotkut ovat loihtineet esimerkiksi k\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n sytytysj\u00e4rjestelm\u00e4n Ural-Dnepreihins\u00e4, ja se on auttanut s\u00e4hk\u00f6jen osalta kummasti. My\u00f6s perinteist\u00e4 viritt\u00e4mist\u00e4 esiintyy jossain m\u00e4\u00e4rin. Luonnollisesti on my\u00f6s kromipitoisia pidennetyn keulan omaavia luomuksia, joista jotkut ovat oikein upeita. Monessa tapauksessa py\u00f6rist\u00e4 on saatu hyvin luotettavia\u201d.<\/em><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 t\u00e4ytyy kys\u00e4ist\u00e4, oliko vanhimmissa Uraleissa tosiaankin merihein\u00e4\u00e4 ilmanputsarin suodattimissa. V\u00e4ite tuntuu niin oudolta, ett\u00e4 sen on pakko olla <\/em>taantumuksellisten motoristien ennakkoluulojen inhottava ilmentym\u00e4.<\/p>\n \u201dN\u00e4in v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ja se todenn\u00e4k\u00f6isesti pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s paikkansa. Suodattimissa olevaan \u00f6ljyyn kastettuna hein\u00e4 tms. sitoi tehokkaasti p\u00f6ly\u00e4\u201d, <\/em>Kari T. Valistaa. Upeaa, ett\u00e4 neuvostotiede pystyi nerokkaasti hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnontuotteita, eik\u00e4 joutunut turvautumaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kuormittavien synteettisi\u00e4 ilmansuotimia valmistamien tahdaskombinaattien tuotteisiin.<\/p>\n Yll\u00e4tt\u00e4en Kari menee ty\u00f6kalukaapilleen ja ilmestyy takaisin sotkuinen nailonsiimakasa kourassaan. Joko se himmeni, juolahtaa mieleen, mutta kyseess\u00e4 onkin tekninen demonstraatio. \u201dMy\u00f6hemmiss\u00e4 malleissa tapahtui tuotekehittely\u00e4 ja t\u00e4llaista oli suodatinmateriaali uudemmissa Uraleissa\u201d. <\/em>Ilmeisesti neuvostoliittolainen nailonsiimateollisuus oli kiinte\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Irbitin mp-tehtaan suunnitteluosaston tovereitten kanssa, sill\u00e4 pehko muistuttaa suuresti sit\u00e4 sotkuista siimakasaa, mink\u00e4 allekirjoittanut onnistui saamaan aikaan joskus 60-luvulla. Tuolloin kun erehdyin kerran iskem\u00e4\u00e4n 0,25 millist\u00e4 Abulon-siimaa ep\u00e4kuntoiseen virveliini.<\/p>\n Uraleja tuotiin maahamme Konelan toimesta 60-luvulla. Er\u00e4t olivat pieni\u00e4 \u2014 alle viisikymment\u00e4 kerrallaan \u2014 ja niist\u00e4kin surin osa oli 500- tai 650-kuutioisella moottorilla varustettuja soolopy\u00f6ri\u00e4. Alussa ne her\u00e4ttiv\u00e4t jonkin verran innostusta, mutta ty\u00f6n kirjava laatu aiheutti ennen pitk\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 mp:t menettiv\u00e4t ostajakunnan luottamuksen.<\/p>\n Varsinainen Uralboomi alkoi 90-luvun alussa, kun huomattiin, ett\u00e4 entisen Neuvostoliiton alueelta saa edulliseen hintaan moisia. Loppujen lopuksi eri kanavia pitkin on maahamme tullut melkein tuhat erilaista Uralin tai Dneprin valmistetta. N\u00e4ist\u00e4 valtaosa on merkki\u00e4 Ural, mutta mukana ovat muutkin versiot kuin nyt jutun kohteena olevat 750-kuutioiset sivuvaunumallit.<\/p>\n Maahamme eri kautta tulleet Uralit tai Dneprit olivat viimeistelytasoltaan eritt\u00e4in vaihtelevia. Moni moisen tuore omistaja saattoi petty\u00e4 pahasti, kun tuliter\u00e4n mp:n uumenista alkoi kuulua ei-toivottuja \u00e4\u00e4ni\u00e4. Kun voimal\u00e4hdett\u00e4 ryhdyttiin tutkimaan, saattoi sisuksista paljastua vaikka mit\u00e4. Usein syyn\u00e4 oli huolimaton kasaus, eli komponentteja ei oltu asennettu kunnolla paikoilleen, tai ruuvit ym. eiv\u00e4t olleet momentissaan. Joskus saattoi l\u00f6yty\u00e4 puolestaan ty\u00f6st\u00f6j\u00e4tteit\u00e4, metallilastuja tms. lohkojen uumenista. N\u00e4in ollen v\u00e4ite \u201dUral-tehtaan liukuhihnan viimeinen vaihe on uralistin kotitallissa\u201d, ei ole aivan tuulesta temmattu. Useimmat v\u00e4lttyiv\u00e4t ongelmilta purkamalla tuliter\u00e4n ostoksensa osiin ennen ainuttakaan ajokilometri\u00e4 ja suuntaamalla tielle vasta perusteellisen tarkistuksen j\u00e4lkeen. Samassa yhteydess\u00e4 useimmat korvasivat lukuisan m\u00e4\u00e4r\u00e4n laakereita, stefoja tai tiivisteit\u00e4 l\u00e4nsimaisilla vastaavilla.<\/p>\n Tosin huonolle laadulle l\u00f6ytyy er\u00e4s selitys. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kotimaan markkinoille alun perin valmistetut yksil\u00f6t olisivat olleet huonommin kasattuja, kun taas puolestaan vientiin alun perin valmistetut olisivat olleet huomattavasti huolellisemmin koottuja. Suomeen tuoduista useimmat olivat Ven\u00e4j\u00e4n markkinoille alun perin tarkoitettuja, mik\u00e4 selitt\u00e4isi osaksi ilmi\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Uralin ja Dneprin laatueroja jossain m\u00e4\u00e4rin kuvaavaa voisi olla se, ett\u00e4 Saksassa toimii er\u00e4s yhti\u00f6, joka hankki Dnepr MT-16-malleja ilman moottoria. Niille firma asentaa Uralin voimanl\u00e4hteen tai uudehkon BMW:n bokserin ja myy ne sitten siin\u00e4 muodossa eteenp\u00e4in.<\/p>\n Lopuksi aiheen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kepe\u00e4 katsaus Uralin vaiheisiin. Nyt t\u00e4ytyy mainita Kari Toivosen merkitt\u00e4v\u00e4 neuvo: \u201dVen\u00e4j\u00e4n py\u00f6rien tiedoissa on huomioitava, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki tiedot samasta asiasta ovat erilaisia riippuen l\u00e4hteest\u00e4, josta ne on noukittu. Eli kukaan ei oikein tunnu tiet\u00e4v\u00e4n miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n. Siis t\u00e4ytyy suhtautua kriittisesti kaikkeen luettuun ja kuultuun\u201d.<\/em><\/p>\n Niinp\u00e4 seuraavassa luvussa on eri l\u00e4hteist\u00e4 ker\u00e4ttyj\u00e4 kiisteltyj\u00e4 faktoja, mutta peruspiirteet lienev\u00e4t kohtuullisesti \u201dsinne p\u00e4in\u201d.<\/p>\n 1930-luvun lopulla Neuvostoliitossa havahduttiin huomaamaan, ett\u00e4 maan oma mp-teollisuus ei pystynyt tuottamaan nykyaikaisen sodank\u00e4ynnin vaatimuksia t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 sivuvaunumoottoripy\u00f6r\u00e4\u00e4. Saksalaisten touhuja vakoillessa oltiin huomattu, miten merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 mainitunlaisia oli jo Werhrmachtin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Tiedustelutiedot kertoivat, ett\u00e4 niihin oltiin tyytyv\u00e4isi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 havahdutti puna-armeijan johdon.<\/p>\n Kiirett\u00e4 piti, sill\u00e4 sota n\u00e4ytti olevan ovella. Elettiin jo vuotta 1939. Jotain piti tehd\u00e4 ja tehtiinh\u00e4n sit\u00e4. Ruotsalaisen v\u00e4lik\u00e4den kautta hankittiin viisi tuliter\u00e4\u00e4 BMW R 71 moottoripy\u00f6r\u00e4\u00e4, jotka v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti l\u00e4hetettiin Moskovaan. Perill\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si innokkaiden insin\u00f6\u00f6rien lauma Bemarien kimppuun ja alkoi sankarillinen tutkimusty\u00f6. Moottoripy\u00f6r\u00e4t purettiin ns. atomeiksi eik\u00e4 ainuttakaan prikkaa j\u00e4tetty analysoimatta. Loppujen lopuksi l\u00e4hes jokainen saksalaismoottoripy\u00f6r\u00e4n osa kelpasi sellaisenaan kopioitavaksi. Seuraavaksi tehtiinkin jo tarpeellisia muotteja aiheesta. Mist\u00e4\u00e4n lisensseist\u00e4 ja copyrighteista ei otettu turhia stressej\u00e4, sill\u00e4 ilmeisesti aavisteltiin ket\u00e4 vastaan sotaa tultaisiin loppujen lopuksi k\u00e4ym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Mainittakoon, ett\u00e4 kopioinnin yksityiskohtaisuuden asteesta on erilaisia versioita. olennaisin kiistelyn kohde on rungon rakenne, jonka geometrian tunnustetaan olevan sama BMW:ss\u00e4 ja Uralissa. Tosin BMW:ss\u00e4 k\u00e4ytettiin ovaaliputkea, kun taas Uralissa on aina ollut py\u00f6re\u00e4t\u00e4 sellaista. Siit\u00e4 puolestaan ei ole t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta, oliko ainoastaan Uralissa runko j\u00e4ykistetty peltilevyin takajousituksen kohdalta.<\/p>\n Yli-inhimillist\u00e4 uhrautuvaisuutta ja sankarillisuutta osoitti joka tapauksessa se seikka, ett\u00e4 jo reilun vuoden kuluessa BMW-moottoripy\u00f6rien hankinnasta \u2013 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1941 \u2013sylki moskovalaistehdas tarkkaa kopiota saksalaistuotteesta sarjatuotantona maailmalle. Taantumukselliset l\u00e4hteet tosin v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t , ett\u00e4 Stalin olisi henkil\u00f6kohtaisesti ollut kiinnostunut puna-armeijan ajoneuvokaluston parantamisesta ja t\u00e4m\u00e4 olisi mukamas vaikuttanut jotenkin nopeuttavasti projektin parissa ty\u00f6skentelevien ty\u00f6panokseen.<\/p>\n Jo enen \u201dsuuren is\u00e4nmaallisen sodan\u201d puhkeamista enn\u00e4tettiin muutama sata moottoripy\u00f6r\u00e4\u00e4 valmistaa Moskovassa. Joissakin l\u00e4hteiss\u00e4 on mainittu, ett\u00e4 tuotetta valmistettiin pienet er\u00e4t my\u00f6s Gorgissa, Leningradissa ja Harkovissa. Luonnollisesti sota vain lis\u00e4si tuotantovauhtia, joskin puna-armeijan johdon alkuhaparointien johdosta saksalaiset uhkasivat vakavasti itse Moskovaa jo muutaman kuukauden kuluttua vihollisuuksien alkamisesta. Suoranaista tuotantoteknist\u00e4 haittaa tuli jo teutonien ilmavoimien pommituksista, sill\u00e4 moottoripy\u00f6ri\u00e4 on kelju valmistaa pommisateessa. Niinp\u00e4 ty\u00f6rauhan vuoksi tuotanto siirrettiin Ural-vuoriston l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitsevaan pikkukaupunkiin, Irbitiin.<\/p>\n Kaupungin ainoa suurempi rakennus oli tuolloin panimo. Jostain syyst\u00e4 katsottiin moottoripy\u00f6rien olevan kaljaa (Uralin kulta?) t\u00e4rke\u00e4mpi tuotantoartikkeli sodan voitokkaan lopputuloksen kannalta, joten pannut viskattiin ns. m\u00e4keen, ja kunniakkaat perinteet omaavasta rakennuksesta tehtiin tutkimus- ja tuotekehittelyrakennus. Siell\u00e4 loihdittiin teollisuuskompleksin rakennussuunnitelmat. T\u00e4st\u00e4 alkoi Irbitin kasvu merkitt\u00e4v\u00e4ksi mp-teollisuuskeskukseksi. Laitos ristittiin asiallisesti viel\u00e4 Irbitin moottoripy\u00f6r\u00e4tehtaaksi, tutummin Irbitskiy Motortsikletny Zavod<\/strong> eli IMZ<\/strong>.<\/p>\n Mainittakoon, ettei tuotteella ollut viel\u00e4 vuonna 1941 nime\u00e4, mutta sotilaat kutsuivat moottoripy\u00f6ri\u00e4 tuotantopaikan l\u00e4heisyydess\u00e4 olleen vuoriston mukaan Uraleiksi. Jotenkin sana vakiintui \u2014ja jopa virallistui ! \u2014 varsin nopeasti. Sodan aikana tuotettiin n. 5000 Uralia armeijan iloksi.<\/p>\n Mainittakoon sellainenkin seikka, ett\u00e4 IMZ-tehtaiden tuotteiden lis\u00e4ksi toinenkin BMW:st\u00e4 kopioitu mp oli puna-armeijan tukena \u201dhitleril\u00e4isten laumoja\u201d vastaan tapellessa. Kyseess\u00e4 oli tosin amerikkalainen valmiste, ja merkkin\u00e4 oli Harley Davidson. T\u00e4ss\u00e4 ei ollut kyse perinteisemm\u00e4st\u00e4 WLA-mallisesta Harrikasta, vaan paljon harvinaisemmasta XA-mallista. Se on tiet\u00e4v\u00e4sti ainoa Harrika, jossa on ollut kardaaniveto ja bokserikone. Niit\u00e4 valmistettiin vain noin tuhat kappaletta, joista suurin osa meni Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n \u2026 jatkettiin Uralien tuotantoa ainoastaan armeijan tarpeisiin. Kun Kievin l\u00e4hist\u00f6lle valmistui toinen mp-tehdas 50-luvun lopulla, siirtyi sotapy\u00f6rien valmistus sinne, ja Irbitin tehdas suuntasi tuotantonsa kotimaan siviilimarkkinoille. Kievin moottoripy\u00f6r\u00e4tehtaan (KMZ) <\/strong>tuotteet saivat puolestaan nimens\u00e4 Kievin l\u00e4pi virtaavan joen mukaan. Sen nimi oli Dnepr<\/strong>. Joidenkin l\u00e4hteiden mukaan taas Kieviss\u00e4 olisi valmistettu M-72 \u2013mallia (Ural) jo vuodesta 1952, ja vuonna 1957 olisi sitten nimetty tuote tahtaan mukaan tunnuksella K-750.<\/p>\n Alussa kummankin tehtaan tuotteet olivat varsin identtisi\u00e4, ja n\u00e4enn\u00e4isesti ne olivat sit\u00e4 my\u00f6hemminkin. Vuosien mittaan kuitenkin koneen ja vaihteiston sisuksiin tuli olennaisia eroja. Lukuisat osat ovat viel\u00e4 tuoreimmissakin malleissa kesken\u00e4\u00e4n vaihtokelpoisia, mutta esimerkiksi joissakin laakereissa, vaihteiston rattaissa, \u00f6ljypumpuissa ja kierokangissa on eroja.<\/p>\n Tuotekehittely\u00e4 ei turhaan harrastettu 750-kuutioisten kohdalla. Niinp\u00e4 Ural pysyi t\u00e4ysin samanlaisena vuodesta 1940 vuoteen 1956. Tuolloin vain siihen saakka lehtijousitettuun sivuvaunuun iskettiin v\u00e4\u00e4nt\u00f6sauvajousitus ja moottorin ilmansuodatusta hieman parannettiin.<\/p>\n Seuraava muutos ajoittui vuoteen 1963, jolloin voimanl\u00e4hteeseenkin kajottiin nostamalla sen puristuksia hieman. Teho nousi n\u00e4in 22:sta hevosvoimasta 26:een. Samassa yhteydess\u00e4 s\u00e4hk\u00f6puolta parannettiin ja sivuvaunun v\u00e4\u00e4nt\u00f6sauvajousituksen tilalle asennettiin vaihteen vuoksi kierrejouset.<\/p>\n Se tuotekehittelyst\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa, t\u00e4m\u00e4 vain kuvaa sit\u00e4, miten v\u00e4h\u00e4n alkuper\u00e4inen konstruktio loppujen lopuksi muuttui vuosien saatossa.<\/p>\n Mainittakoon viel\u00e4, ett\u00e4 sivuvaunuveto tuli Uralin 650-kuutioisiin kansiventtiilikoneisiin vasta 90-luvulla. Dnepriss\u00e4 puolestaan moista oli saatavilla jo 50-luvun lopulla.<\/p>\n Vuosien mittaan Irbit on kasvanut 50.000 asukkaan taajamaksi, jonka suurin ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4 on mp-tehdas. Tehdas muuten yksityistettiin vuonna 1991 ja se on virallisesti nimelt\u00e4\u00e4n Ural-moottoripy\u00f6r\u00e4 Oy<\/strong>. Vaikka yritys on modernisoinut nimens\u00e4, niin viel\u00e4kin on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 joitakin vanhoja ty\u00f6st\u00f6laitteita, jotka hankittiin jo II maailmansodan aikana USA:sta.<\/p>\n Vuosituhannen vaihteeseen menness\u00e4 on valmistunut jo yli kolme miljoonaa Uralia, ja niit\u00e4 on vietykiitett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 uutteruudella niin it\u00e4\u00e4n kuin l\u00e4nteenkin. Mainittakoon, ett\u00e4 niit\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin USA:ssa \u2013 ja viel\u00e4p\u00e4 monen yrityksen kautta! Mainostipa er\u00e4s sik\u00e4l\u00e4inen firma, ett\u00e4 Ural on kokoluokassaan USA:n suosituin sivuvaunupy\u00f6r\u00e4! Tosin Uralin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen saattamine sik\u00e4l\u00e4isten normien puitteisiin on tuottanut joissakin osavaltioissa ongelmia.<\/p>\n Jos Ural tehdas jostakin syyst\u00e4 lopettaisi moottoripy\u00f6rien valmistamisen, voisi moista etsiv\u00e4lle l\u00f6yty\u00e4 lohtu idemp\u00e4\u00e4, eli Kiinasta. Nachangin kaupungissa etel\u00e4isess\u00e4 Kiinassa toimii tehdas (ks. Mobilisti 4\/97), joka suoltaa uutterasti BMW\/Ural\/Dnepr \u2013 konstruktion pohjalta loihdittua laadukasta moottoripy\u00f6r\u00e4\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Chang Jiang. Kiinalaisten puuhat alkoivat vuonna 1957, kun ven\u00e4l\u00e4iset myiv\u00e4t tarvittavat tuotantov\u00e4lineet maahan. Suomeksi Chang Jiang tarkoittaa \u201dpitk\u00e4\u00e4 jokea!. Pitk\u00e4lle on siis edetty niist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4, kun viiden BMW R 71:n pohjalta ryhdyttiin valmistamaan ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 kopiopy\u00f6r\u00e4\u00e4 aiheesta.<\/p>\n <\/p>\n\u201dT\u00e4m\u00e4 Suomen vanhin Ural<\/h3>\n
Ural M-72<\/h3>\n
Sotapy\u00f6r\u00e4n toimenkuvaa<\/h3>\n
\u201dMiten luonnehtisit ajo-ominaisuuksia ?\u201d<\/em><\/h3>\n
Ural harrastuskohteena<\/h3>\n
Isot Uralit Suomessa<\/h3>\n
Uralin ura<\/h3>\n
Sodan j\u00e4lkeen<\/h3>\n
Teksti HvS<\/h4>\n