{"id":25,"date":"2009-05-11T16:17:55","date_gmt":"2009-05-11T13:17:55","guid":{"rendered":"http:\/\/uralroikka.fi\/sivut\/?p=25"},"modified":"2014-01-13T16:44:43","modified_gmt":"2014-01-13T14:44:43","slug":"klla-pariisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uralroikka.fi\/sivut\/?p=25","title":{"rendered":"K:lla Pariisiin"},"content":{"rendered":"

HOW ABOUT A BOTTLE OF REDVINE IN PARIS?<\/p>\n

OK! LET’S GO…<\/strong><\/span><\/p>\n

Toverit Kari Rutanen ja Jukka Laitinen k\u00e4viv\u00e4t kahdella K-750:ll\u00e4 Pariisissa. T\u00e4ss\u00e4 on reissun matkap\u00e4iv\u00e4kirja.<\/p>\n

5.4. tuli ensimm\u00e4inen soitto Lyypekin lautalta.<\/p>\n

Toverit olivat iloisissa risteily tunnelmissa, koska manner Eurooppaan p\u00e4\u00e4sy on jo varmistettu.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen remontin Kari oli tehnyt 10 km ajon j\u00e4lkeen. 60 km:n j\u00e4lkeen oli vuorossa m\u00e4nt\u00e4remontti. M\u00e4nn\u00e4t vaihdettiin puolelta toisella. Jyv\u00e4skyl\u00e4-J\u00e4ms\u00e4 v\u00e4li eli noin 60 km kesti 4 tuntia.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Jukka tuli mukaan reissuun, ja matka alkoi edet\u00e4. Klo 23.00 p\u00e4\u00e4stiin Koo-miehen taivaaseen, eli Eino Laitisen luo Hollolaan. Einolta saatiin uudet pestyt kaasarit ym s\u00e4rkyl\u00e4\u00e4kett\u00e4 repullinen. Eli kiitokset p\u00e4iv\u00e4nsankarille ja vaimolle.<\/p>\n

Matka l\u00e4hti tosissaan sujumaan 4.4. josta osoituksena Hollola-Hki-Sompasaari 2 tuntia\/120 km. Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 17.00 sitten lautalle ja Lyypekkiin. Osa tiedoista j\u00e4i kertomatta huonon kuuluvuuden vuoksi, mutta toivottavasti jatkoa seuraa.<\/p>\n

Ai niin keli on kuulemma ollut aurinkoinen.<\/p>\n

7.4. L\u00e4hell\u00e4 Hannoveria ollaan. Risteily meni perinteisesti. Ei kommentoitavaa??!! Perjantai oli j\u00e4lleen vaikeuksien kautta voittoon p\u00e4iv\u00e4. S\u00e4hk\u00f6jen kanssa oli kokoajan pient\u00e4 vaikeutta. Tuli tulpan vaihtoa ja kaasarin putsausta ym. Lopulta viaksi paljastui hiipumassa oleva puola. Ei muuta kun uutta puolaa kiinni ja menoksi vihdoin noin kello viiden aikaan iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Ilma on ollut l\u00e4mmin mutta melko harmaa. Matkaa sujuu parhaiten pienempi\u00e4 teit\u00e4 pitkin, jolloin matkanopeudeksi tulee tuommoiset 70 km\/h.<\/p>\n

Menovesi maksaa tuollaiset 6 mk\/litra, eli ei paljoa eroa Suomesta. Tarkoitus on kiert\u00e4\u00e4 isoimmat kaupungit, ettei p\u00e4\u00e4se eksym\u00e4\u00e4n. Huomiotakin saattue her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paikallisissa jonkin verran. Varsinkin vanhemmat miehet tekev\u00e4t kovastikkin kunniaa, vai ovatko vain kateellisia??<\/p>\n

8.4. 260 km tuommoisia muutaman kilometrin mittasisa yli 10% m\u00e4ki\u00e4. Kakkosella yl\u00f6s. L\u00e4tt\u00e4p\u00e4\u00e4 joutuu melko lujille!! Mosel joen rantaa pitkin menn\u00e4\u00e4n ja ihaillaan samalla hienoja maisemia. Hyv\u00e4 konsti harjoitella t\u00e4llaisille teille on kuulemma lastata 7 miest\u00e4 Koon kyytiin, ja etsi\u00e4 isoin mahdollinen m\u00e4ki ja ajella yl\u00f6sp\u00e4in. Illalla olo oli kuin olisi betonik\u00e4rryj\u00e4 ty\u00f6nt\u00e4nyt savipellossa. Sivuvaunun kanssa on ahdasta ajella serpentiiniteill\u00e4.<\/p>\n

9.4. Pariisiin ei ole en\u00e4\u00e4 kuin tuollaiset 450 km j\u00e4ljell\u00e4. Maisemat edelleen hienoja ja ihmiset mukavia. Kev\u00e4t on jo melko pitk\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Remonteista oli vuorossa laturiremontti. Laturia vaihdettiin oikein urakalla. Mukana oli kolme vaihtolaturia, joista yksi oikein ehj\u00e4kin. Vihjeen\u00e4 muille, kannattaa tarkistaa jo kotona, onko varaosat ehji\u00e4. Ei viel\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ole ollut ilman mink\u00e4\u00e4nlaista remonttia. Jukalla jakop\u00e4\u00e4n stefa vuotaa raskaasti. Seuraavasta laakerikaupasta pit\u00e4isi ostaa uusi stefa.<\/p>\n

Matka jatkuu Moseljokea alasp\u00e4in Moselin laaksoon. Se on paikkana jo semmoinen, ett\u00e4 palastaa huonommankin p\u00e4iv\u00e4n. Voi suositella kaikille. Ymp\u00e4rill\u00e4 niin jyrk\u00e4t vuoret, ett\u00e4 jos puu kaatuu, juuret osoittavat suoraan yl\u00f6sp\u00e4in. Karilla kone pit\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kolinaa. Y\u00f6ksi p\u00e4\u00e4stiin Luxemburgiin, miss\u00e4 my\u00f6s nukuttiin.<\/p>\n

10.4. P\u00e4iv\u00e4n pelastui heti aamulla. kun sai Luxemburg-tarrat Koohon liimattavaksi. N\u00e4it\u00e4 ei joka pojalla ole. Karin Koo pit\u00e4\u00e4 ainavain kovenevaa kolinaa. Mutta hitaasti ja varmasti matka jatkuu. Saksan kautta koukattiin sitten Ranskan puolelle. Vett\u00e4 sataa rajusti, niinkuin vuoristossa aina. Ranska on hirvitt\u00e4v\u00e4n sekainen paikka, jos on taipumusta eksymiseen, se onnistuu t\u00e4\u00e4l\u00e4 helposti. Teiden numerot muuttuvat miten sattuu, tiet muuttuvat valtatiest\u00e4 poluiksi yht\u00e4-\u00e4kki\u00e4 jne. Keskustan l\u00e4pi on helpoin ajaa eksym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Maailmansodan uhrien muistopaikalla k\u00e4ytiin k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4, ja se oli aika vaikuttava paikka. Illalla selvisi, ett\u00e4 Karin Koon kolinat on tutkittava tarkemmin ja pitk\u00e4n kaavan mukaan. Etummaisen runkolaakerin pes\u00e4 oli murtunut. Lohko oli siis entinen. Nukkumaan p\u00e4\u00e4stiin klo 24.00.<\/p>\n

11.4. Valokuviakin oli tullut otettua kaikki 36 samaan ruutuun, eli filmi ei ollut py\u00f6rinyt ollekkaan. Onneksi sent\u00e4\u00e4n on muistoja matkalta, mit\u00e4 kertoa vanhainkodissa. Runkolaakerin osista saisi oivan huonetaulun, muuta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole. 500 km kesti kuitenkin kone kolinoita. Lohkon vaihto oli edess\u00e4. Mutta pian k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 samat kolinat tulivat takaisin viel\u00e4 karheammilla \u00e4\u00e4nill\u00e4. Ep\u00e4ilykset k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t Koon liian isoihin tehoihin ja v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Kampiakseli ei kest\u00e4, vaan v\u00e4\u00e4ntyy solmuun, ja murtaa etup\u00e4\u00e4t\u00e4. Tietenkin lohkon valukin saattaa olla huono.<\/p>\n

Illalla kuitenkin p\u00e4\u00e4stiin Pariisiin. Ainoa ongelma tuli sill\u00e4, ett\u00e4 hotellit sanoivat olevan t\u00e4ysi\u00e4, eli matkap\u00f6lyss\u00e4 olevia ei p\u00e4\u00e4stetty mihink\u00e4\u00e4n hotelliin. Kun jo telttailukin tuli suunnitelluksi, l\u00f6ytyi poliisi, jolta kysy\u00e4 apua. Englantia se ei tietenk\u00e4\u00e4n osannut sanaakaan. Mutta kyn\u00e4 ja paperi auta aina. Onneksi paikalle tuli toinenkin poliisi, joka jonkinverran osasi englantia, ja asia saatiin selvitetyksi. Poliisit k\u00e4skiv\u00e4t seurata per\u00e4ss\u00e4, kun ne ajavat hotellille. No Jukan Koo ei l\u00e4htenyt k\u00e4yntiin. Akku oli kaput. Poliisitkin tunsivat Ural-merkin, jat katselivat vierest\u00e4, kun Koo laitettiin kaapeleilla k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. Sitten vain l\u00e4pi pime\u00e4n kaupungin poliisien per\u00e4ss\u00e4. Jukka viimeisen\u00e4 ilman valoja. Hotellikin l\u00f6ytyi ja nukkumaan p\u00e4\u00e4stiin viimein puoli yksi.<\/p>\n

Retkihenki on edelleen kova, ja tiimi kest\u00e4\u00e4. Mutta jos jollekin n\u00e4in paljon vaikeuksia sattuu, niin se on paha…<\/p>\n

Paluumatkalle saatetaan ottaa viel\u00e4 yksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen py\u00f6r\u00e4 alle?? ??<\/p>\n

Lepo Pariisissa teki hyv\u00e4\u00e4, ja taisteluhenki kohoaa j\u00e4lleen. Ajatukset ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 py\u00f6r\u00e4st\u00e4 haihtuvat. Kunnon palautumisen j\u00e4lkeen ensiapupaketti rautakaupasta, kemiallista metallia, pultteja ja nauloja, ja Koon kimppuun. Moottori n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luultavasti keripukkiin sairastuneelta lampaalta, jos sen noilla ev\u00e4ill\u00e4 korjaa. Otettiin etupy\u00f6r\u00e4 ja lokari irti sek\u00e4 jakop\u00e4\u00e4 auki, ja yll\u00e4tys yll\u00e4tys, ei mit\u00e4\u00e4n vikaa. Kuitenkin kammottava kolina heti, kun k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4. \u00d6ljym\u00e4\u00e4r\u00e4 on normaali, mutta kuitenkin laatikkoon lis\u00e4t\u00e4\u00e4n puoli litraa, kun kerran mahtuu, ja ekalla tietenkin k\u00e4yntiin, ja kolinat ovat h\u00e4ipyneet. Eli tuli tehty\u00e4 \u00f6ljynvaihto pitk\u00e4n kaavan mukaan.<\/p>\n

17.4. Aamulla kello kahdeksan aikaan l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n yrittelem\u00e4\u00e4n kotimatkalle. Ja koska Suomessa on lunta, ei kotiin ole hirve\u00e4mpi\u00e4 kiireit\u00e4. Tuommoinen 60 km\/h riitt\u00e4\u00e4 mainiosti, ja Kookin tykk\u00e4\u00e4. Toiveikkain mielin l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n kotimatkalle, sivuvaunut t\u00e4ynn\u00e4 Pariisin kirpputoreilta ostettua tavaraa. N\u00f6yr\u00e4ll\u00e4 mielell\u00e4 ajellaan, ja varovainen toiveikkuus yritt\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 pintaan.<\/p>\n

Illaksi takaisin Luxemburgiin. Koko matka meni hyvin. Ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4, ettei mit\u00e4\u00e4n mennyt rikki. Vaihdelaatikko on ristitty \u00e4\u00e4nirasiaksi, mutta toimii kuitenkin. Lukijalle tyls\u00e4\u00e4 kerrottavaa, kun ei ollut mit\u00e4\u00e4n harmia matkassa. Ransa on nyt siis hyl\u00e4tty, ja kotiin menn\u00e4\u00e4n samaa reitti\u00e4, kuin tullessakin. Ompahan ainakin alam\u00e4ke\u00e4.<\/p>\n

Pohjoinen Saksa saatetaan ajaa eri reitti\u00e4, ett\u00e4 saadaan ainakin muutama yl\u00e4m\u00e4ki, miss\u00e4 voi viel\u00e4 l\u00e4skipohjia sulatella.<\/p>\n

18.4. P\u00e4iv\u00e4 aukeni sateisen harmaana, ehk\u00e4 hiukan enteillen mielenkiintoisempaa luettavaa matkan loppuvaiheista.<\/p>\n

Koko aamup\u00e4iv\u00e4n ilma oli hyyt\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4 ja kosteinen viima paiskoi koko raivollaan K- py\u00f6r\u00e4n karua olemusta. Osansa sai my\u00f6s kuljettajat joita kabiini ei t\u00e4ysin luonnonvoimilta pystynyt suojaamaan. Kaikesta huolimatta matka joutui hyvin ja edellisen p\u00e4iv\u00e4n kilometrisaalis ( 305 km ) oli saamassa jatkoa, joka kohotti kanssa iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 alkaneen auringonpaisteen kuljettajien mieli\u00e4. Ajonautinto hipoi sataakymment\u00e4.<\/p>\n

Kello lienee ollut n.19.30, kun p\u00e4\u00e4timme illan p\u00e4\u00e4tteeksi tankata py\u00f6r\u00e4t seuraavan p\u00e4iv\u00e4n aikaista liikkeellel\u00e4ht\u00f6\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4pit\u00e4en. Silloin kumma kolina, jota kaikki 650 km olin vieritt\u00e4nyt \u00e4\u00e4nirasian niskoille yltyi sellaiseen voimaan, ett\u00e4 sukuelimi\u00e4ni suojellaksini sammutin moottori ennenkuin suuri alkur\u00e4j\u00e4hdys olisi muotoillut ko. alueen uudelleen ja toimintakuntoon saattamisesta ei varmaa tietoa olisi ollut edes Erkill\u00e4.<\/p>\n

Tankkausasemalla paikallisilta kyseltiin hyv\u00e4\u00e4 majapaikkaa. Oli tultu 7 km ohi. K-miehelle peruttaminen matkanteossa ottaa koville, mutta kiitos Jukalle h\u00e4n sai p\u00e4\u00e4ni k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ja niinp\u00e4 l\u00f6ysimme itsemme Casthausista nimelt\u00e4 MARIENHOFF paikka sijaitsee Hellenhahnissa ja suosittelemme sit\u00e4 kaikilla positiivisilla adjktiivell\u00e4 Tel: 02664 \/ 7051. Casthausin is\u00e4nt\u00e4 ositti meille yst\u00e4v\u00e4llisesti piharakennuksesta tallipaikan , jossa K- py\u00f6ran alle saimme levitt\u00e4\u00e4 vaalensinisen kokolattiamaton. Huominen teht\u00e4v\u00e4 oli selv\u00e4 : IRROITA JA KIINNIT\u00c4 UUSI \u00c4\u00c4NIRASIA !!! Siisp\u00e4 tavoistamme poiketen tilasimme muutaman oluen, katsomme sein\u00e4n kokoiselta skriinilt\u00e4 mestareiden liigan futista ja fiilikset oli niin hyv\u00e4t, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4timme nauttia juhlailtapalat kera punaviinin. Uni tuli pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

19.4. Y\u00f6ll\u00e4 oli ollut pakkasta ja nurmikoilla oli lumen h\u00e4rm\u00e4\u00e4. Me sy\u00f6ksyimme heti aamupalta ( 9.00 ) K:n kimpuun ja kun avaimet oli ly\u00f6neet 25 minuuttia tulenkipin\u00f6it\u00e4 k-py\u00f6r\u00e4n moottori ja \u00c4R olivat eriteltyin\u00e4 lattialla. Seuraavat 10 minuuttia olivat ehk\u00e4 tiimillemme kovimmat hetket mit\u00e4 reissumme aikana saimme tuntea ja kokea. Jukka totesi j\u00e4lkeenp\u00e4in, ett\u00e4 jos olisi ollut pienempi itku olisi ollut l\u00e4hell\u00e4. Koon puolesta meill\u00e4 oli viel\u00e4 varakangasta rullalla.<\/p>\n

Jos muuten p\u00e4\u00e4t\u00e4tte kysy\u00e4 apua Karilta K-py\u00f6r\u00e4n korjaukseen liittyvist\u00e4 ongelmista, miettik\u00e4\u00e4 kahdesti. TERVEISI\u00c4 Artolle \u00c4\u00e4nekoskelle Toivoopi MESTARI !!!!<\/p>\n

No pienen rupattelun j\u00e4lkeen totesimme paikan todella hyv\u00e4ksi, niinkuin aiemmin tuli ilmi. Niimp\u00e4 p\u00e4\u00e4timme viett\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 loistavassa paikassa yhden vuorokauden lis\u00e4\u00e4. Huomasimme, kuin yhten\u00e4 miehen\u00e4 ettei oltu koskaan aiemmin oikastu v\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 kampiakselia ja kun korttipelitk\u00e4\u00e4 ei tuntunut kiinnostavan p\u00e4\u00e4timme opiskella asian aivan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla. Yksi v\u00e4nkkyr\u00e4 h\u00e4n meill\u00e4 jo oli se oli tehty suomi-saksa-luxemburg-ranska v\u00e4lill\u00e4 ja todella hyvin.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4timme kuitenkin ottaa sen vasta irrotetusta koneesta . N\u00e4in saimme t\u00e4st\u00e4 syvent\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja K-py\u00f6r\u00e4n sisimp\u00e4\u00e4 suuntatuvasta korjausoperaatiosta mielenkiintoismman ja tapahtumana kokonaisvaltaisemman.<\/p>\n

Seuraavat 6 tuntia meniv\u00e4t suuripiirtein lyhyk\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n n\u00e4in:<\/p>\n

1. Kiinnitettiin liiteriss\u00e4 olleesen viilapenkiin takalaippa.<\/p>\n

2. Pantiin kampakseli takalaakeri varaan laippaan.<\/p>\n

3. Kiinnitettiin mukana ollut heittokello lattaraudan avulla viilapenkin p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja asetettiin se lukemaan jakop\u00e4\u00e4nakselia.<\/p>\n

4. Py\u00f6ritettiin, irroitettiin, ly\u00f6tiin moskalla ja taas sama n. 3 tuntia kunnes heitto oli vaivaiset 0.1 mm, t\u00e4ll\u00f6in Jukka totesi ”PANNAAN VASARAT PIILOON”.<\/p>\n

5. Oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kampiakseli ei tulisi kest\u00e4m\u00e4\u00e4n, joten p\u00e4\u00e4timme lukita kiertokangen tapin \u00f6ljylevyn alta hitsaamalla.Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen sauma r\u00e4ll\u00e4k\u00e4ll\u00e4 pois ja paketti kasaan.<\/p>\n

Korjaus jatkui t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in rutiininomisesti jota oli harjoiteltu aina Ranskanmmaata my\u00f6ten ja tunnelma ”korjaamolla” oli hyv\u00e4. Kellon ollessa n. 20.00 K-py\u00f6r\u00e4st\u00e4 otettiin savut. Peli toimi ja p\u00e4\u00e4timme nauttia loisteliaan punaviini-illallisen. Seuraamme liittyi my\u00f6s talon is\u00e4nt\u00e4 , jonka kanssa panimme asiat j\u00e4rjestykseen klobaalilla tasolla. Kerroimme my\u00f6s miten kunnon sauna rakennetaan ja mink\u00e4lainen on suomalainen HAIVEI. ( on muuten eglanninkielt\u00e4 )<\/p>\n

20.4. Aamulla matkamme alkoi sujumaan jotenkuten, tosin Karin py\u00f6r\u00e4 ryki ja aivasteli melkoisesti. Vauhdin saatuaan ja tarkasti kaasua k\u00e4ytellen kilometrej\u00e4 saatiin kuitenkin kohtuudella. Py\u00f6r\u00e4n kohtuudella pelatessa hiukan alap\u00e4\u00e4nvaivaa aiheutti norsunkorva, joka rupesi sy\u00f6m\u00e4\u00e4n miest\u00e4. Onneksi tuli otettua kokolattiamattoa 0,5 m2 mukaan korjausalustaksi ja se pehmensi mukavasti taustavoimia. Saksan kansa oli silminn\u00e4hden iloinen meid\u00e4t n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n ja moninpaikoin hurrasivat ja heiluttivat suuria suomen lippuja, kiitos reporttereiden jotka lehdist\u00f6n avulla pitiv\u00e4t kansan ajantasalla mist\u00e4 kautta reittimme kulkee.<\/p>\n

Pime\u00e4 oli jo laskenut yllemme, kun majoituimme tosi n\u00e4ttiin majataloon 380 km takana.<\/p>\n

21.4. Jukan py\u00f6r\u00e4 on toiminut koko matka alun s\u00e4hk\u00f6ongelmien moitteetta. Todella hyv\u00e4 n\u00e4in. Mutta koitti se p\u00e4iv\u00e4 minullekkin , vain 40 km ennen Lyybekki\u00e4 kaikki vaikeat viat l\u00e4pik\u00e4yty\u00e4mme annoimme vaununpuoleiselle tulpanhatulle lopputilin ja ihme tapahtui, minullakin K-py\u00f6r\u00e4 kukkui. Tosin aivan satamaan ei ilman murheita tultu sill\u00e4 toisiksi viimeisiss\u00e4 valoissa pomppasi K- jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle, kuin norsu olisi hiiren n\u00e4hnyt. Kiitos Laitisen Einolle viimemetreill\u00e4 t\u00f6k\u00e4tyst\u00e4 vaijerinkorjausnipasta. 10 min ja matka jatkui.<\/p>\n

T\u00e4ytynee kertoa, ett\u00e4 tunnelma laivan rahtitilaan tultaessa loi 110 rihterin asteikolla. Pumppu kesti fiilarit.<\/p>\n

22.4. Laivamatka oli perinteinen, mutta jotain olimme oppineet. Kello 20.00 p\u00e4\u00e4timme lopettaa tiputuksen.<\/p>\n

23.4.Paluumatka kotimaassa sujui tosi tyls\u00e4sti. NO PROBLEMS ! Lahdessa moikkasimme Laitisen Einoa, joka viel\u00e4 toi toimivan tulpanhatun. Olimme kotinurkilla n. klo 16.00 … ja onnellisia.<\/p>\n

Haluamme KIITT\u00c4\u00c4 kaikkia tukijoukkoja, jotka olivat apuna ja tukena kun maailmanmatit ja nokitatit Pariisiumissa k\u00e4vi.<\/p>\n

Terveiset Jukka Laitiselta ja Kari Rutaselta Eino Laitisen porukoille Hollolaan Tuija ja Jukka Vessarille Vilppulaan ja erikoisterveiset kera suudelmien Maija-Riitalle ja Arjalle !!!!<\/p>\n

<\/strong><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 joitain kuvia matkanvarrelta sekalaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4..<\/p>\n

Kuvatekstit puuttuu.<\/strong><\/p>\n

\n\t\t