KANNAKSEN POIKIA<\/p>\n
L\u00e4hdettiin matkaan pe 31.7. ensimm\u00e4isen\u00e4 etappina Viipuri.<\/p>\n
Ajelimme ymp\u00e4ri kaupunkia,k\u00e4vimme Ural-ja Ladavaraosaliikkeiss\u00e4 ja lopuksi kiipesimme motukoiden kanssa Patterim\u00e4elle,jossa ihailimme kaupungin rapistunutta silhuettia<\/p>\n
Otimme suunnan it\u00e4\u00e4n ns.rantatiet\u00e4 kohteena Alasommee ja Porlampi.<\/p>\n
Matkalla ohitimme oikein vanhanaikaisen v\u00e4rikk\u00e4\u00e4sti maalatun mustalaisvankkurin, ensimm\u00e4inen laatuaan minullekin. Porlammen motin muistolaatan l\u00f6ysimme yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n helposti. Se oli kiinnitetty isoon kiveen laajojen peltoaukuoiden keskell\u00e4. Matka jatkui, Johannes sivuutettiiin mutta Koiviston upea graniittikirkko k\u00e4ytiin bongaamassa.<\/p>\n
Se s\u00e4ilyi sodan melskeiss\u00e4 l\u00e4hes vahingoitta.<\/p>\n
<\/p>\n
P\u00e4\u00e4timme y\u00f6py\u00e4 joillain Koiviston upeista rannoista ja ajettuamme \u00f6paut 10km k\u00e4\u00e4nnyttiin arviolta jostain tienhaarasta, saavuimme meren rannalle johon p\u00e4\u00e4timme tehd\u00e4 leirin. Ruokailua ja eiku pehkuihin.<\/p>\n
Aamulla varhain liikkeelle, Kuolemaj\u00e4rvi ja Uusikirkko sivuutettiin mutta Terijoen hiekkarantoja ei voi pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4 ohittaa. Hiekkarantaa l\u00e4hes silm\u00e4nkantamattomiin.<\/p>\n
Pietarin l\u00e4heisyys alkoi jo tuntua liikenteen huimana lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4. Suuntasimme kohti Valkeasaarta. Kuuluisa paikka kes\u00e4kuun 9.nelt\u00e4 vuonna 1944. Miullekkin ennen k\u00e4ym\u00e4t\u00f6n kyl\u00e4.<\/p>\n
No niih\u00e4n siin\u00e4 k\u00e4vi ett\u00e4 ajettiin harhaan,ja pahasti. Niin pahasti ettei edes ite sit\u00e4 huomattu. Joka reissuinen tormaksen sivuvaunun hitsaus er\u00e4\u00e4ss\u00e4 ”pemoht”paikassa pelasti suuremmalta katastrohvilta. Ootellessa siin\u00e4 hitsaria sanoin vessille ett\u00e4 menk\u00f6\u00f6n se v\u00e4h\u00e4n niiku etuk\u00e4teen tunnustelemaan mit\u00e4 siell\u00e4 edess\u00e4p\u00e4in on. S\u00f6imme v\u00e4h\u00e4n ev\u00e4it\u00e4 ja hitsauskin tuli suoritettua,mutta vessist\u00e4 ei vaan kuulunut mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kerkesin jo huolestua,kunnes puhelimeni soi. Se oli vessi joka ilmoitti tylysti ett\u00e4 ”olette tosi pahast harhassa,mutta han on viel\u00e4 pahemmin”. Mies oli joutunut Muurmansk-Pietari v\u00e4liselle moottoritielle ja aikansa arviolta ajettuaan oli yll\u00e4tyksekseen saapunut Kronstatiin johtavalle rampille. Sovimme ett\u00e4 h\u00e4n l\u00e4htee ajamaan kohti Suomea ja my\u00f6 l\u00e4het\u00e4\u00e4 ajamaan vastaan. Iloinen j\u00e4lleenn\u00e4keminen, ja eiku nokka kohti Valkeasaarta. Voi st\u00e4 onnistumisen iloa kun oivalsimme rautatien tasoristeyksen mist\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nty\u00e4. T\u00e4st\u00e4 harhailusta p\u00e4\u00e4tettiin syytt\u00e4\u00e4 huonoa ep\u00e4tarkkaa ven\u00e4laista karttaa…<\/p>\n
Ajettuamme muutamakymment\u00e4 kilometri\u00e4 saavuimme Rautuun,josta aloimme etsi\u00e4 juipin \u00e4idin kotipaikkoja. Annetaampa miehen itse kertoa.: ” No niin..nyt on sitten henke\u00e4 vedetty ja sulateltu reissua. En voisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miten t\u00e4st\u00e4 reissu voisi parantua. Mahtavat kaverit+yhteishenki ja huumori. N\u00e4htiin koskettavia paikkoja. \u00c4itini kivest\u00e4 tehty keltainen kotitalo oli pystyss\u00e4 ja asuttu. Pikkulampi jossa h\u00e4n oli pikkutytt\u00f6n\u00e4 k\u00e4ynyt uimassa l\u00f6ytyi my\u00f6s. Kaksi kertaa oli evakkon l\u00e4htenyt..n\u00e4ytin \u00e4idille kuvat ja itkusta ei meinannut tulla loppua. Tuhannet kiitokset matkasta jossa sain olla mukana.”<\/p>\n
Hellytt\u00e4v\u00e4 tarina…karskilta miehelt\u00e4… Seuraavaksi oli meininki ajaa Mets\u00e4pirttiin josta oli tarkoituksena menn\u00e4 lossilla yli Taipaleenjoen. Ei perkele!eih\u00e4n siell\u00e4 en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n lossia ollut. J\u00e4imme kuitenkin hetkeksi ihailemaan vuolaasti virtaavaa Taipaleenjokea ja mietiskelimme paikan verist\u00e4 historiaa. Ei auttanut muu kuin l\u00e4hte\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n manteretta pitkin kohti Sakkolan Kivinieme\u00e4,(ei ollut muuten ensimm\u00e4inen kerta) Valitsimme kartalta pienimm\u00e4n ja huonoimman tien jonka varrelta ajattelimme etsi\u00e4 y\u00f6pymispaikan.<\/p>\n
Ajettuamme jonkin aikaa t\u00f6rm\u00e4simme j\u00e4re\u00e4\u00e4n metalliaitaan,joka ilmoitti ett\u00e4 olimme saapuneet jonkun \u00f6kyrikkaiden datsa-alueelle Suvantoj\u00e4rven rannalla.<\/p>\n
Eiku ymp\u00e4ri ja seuraavasta tiehaarasta oikeaan toiveena p\u00e4\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in.Aikamme ajettuamme alettiin etsi\u00e4 leiripaikka. Noh etsimiseksi se todella taas meni,j\u00e4lleen kerran. L\u00f6ytyi lopuksi pienen j\u00e4rven rannalta (Pet\u00e4j\u00e4rvi). Kokemuksesta arvelin ett\u00e4 saattaa ollahieman rauhaton paikka, johtuen l\u00e4heisest\u00e4 kyl\u00e4st\u00e4. Niinh\u00e4n siin\u00e4 sitten k\u00e4vikin. Humalaista nuorisoa saapui paikalle Uralilla pummaten r\u00f6\u00f6ki\u00e4 ja bensiini\u00e4.Eiv\u00e4tk\u00e4 poistuneet ennenkuin juippi v\u00e4h\u00e4n kovisteli..<\/p>\n
Y\u00f6 meni jotenkuten toisten nukkuessa ja toisten l\u00e4tr\u00e4tess\u00e4… Aamulla kuitenki matka jatkui. Kiviniemess\u00e4 pys\u00e4hdyttiin, otettiin sillalta pari kuvaa ja suuntasimme muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevaan \u00e4itini kotipaikkaan Sakkolan Haitermaassa. Kivijalka j\u00e4ljell\u00e4 tihe\u00e4ss\u00e4 metsik\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Seuraava etappi oli meille t\u00e4ysin tuntematon paikka Vuoksela, tarkemmin Vuokselan kirkko. Siinne p\u00e4\u00e4sy on tehty eritt\u00e4in vaikeaksi, l\u00e4hes mahdottomaksi. Periksiantamattomuuden ja tormaksen huikean kielitaidon ansiosta saimme er\u00e4\u00e4n”neukku\u00e4ij\u00e4n”opastamaan meid\u00e4t j\u00e4re\u00e4n rautaaidan sivuitse jalkapeliss\u00e4.<\/p>\n
\u00c4ij\u00e4 pystyi jopa puhumaan meid\u00e4t datsa-alueen sis\u00e4lle j\u00e4\u00e4neen kirkon l\u00e4hemp\u00e4\u00e4n tutustumiseen. Mielenkiintoinen mutta surullinen n\u00e4ky.. L\u00e4himme hiljaisina poikina eteenp\u00e4in kohti Vuosalmea ja Antreaa. Tie oli todella mukavan huono,syvi\u00e4 kuoppia ja l\u00e4t\u00e4k\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Vuosalmen vanhassa lossirannassa katsoimme ja kuvasimme vastarannalla sijaitsevaa \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4t\u00e4, oli kaikille nimitt\u00e4in tuttu paikka Laatokan kierrokselta. \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n ja Vuosenrannan hyvin s\u00e4ilyneell\u00e4 rajapyykill\u00e4 pys\u00e4dyimme ja s\u00f6imme viimeiset ev\u00e4\u00e4t.<\/p>\n
Vuoksenrannassa tutustuimme j\u00e4lleen kirkkoon jota Vuoksenranta-seura on jonkiverran kunnostanut. Eip\u00e4 sitten muuta kuin keula kohti Antreaa, Ihantalaa ja Juustilaa.<\/p>\n
Sen verran pys\u00e4hdyttin er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kyl\u00e4pahasessa ett\u00e4 joku maatuska kerkesi syytt\u00e4m\u00e4\u00e4n meit\u00e4 kanavarkaiksi. Tuliaisostokset, kohti Nuijamaan tullia ja Suomea. T\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, Anssin sanoin””Mielenkiintoinen ja hupaisa reissu. Paljon oli katsottava Pohjois Pohjanmaan pojalla”<\/p>\n
Niin my\u00f6s Etel\u00e4-Karjalan pojilla…Tapaamisiin uusien retkien merkeiss\u00e4 KARPPI<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
KANNAKSEN POIKIA L\u00e4hdettiin matkaan pe 31.7. ensimm\u00e4isen\u00e4 etappina Viipuri. Ajelimme ymp\u00e4ri kaupunkia,k\u00e4vimme Ural-ja Ladavaraosaliikkeiss\u00e4 ja lopuksi kiipesimme motukoiden kanssa Patterim\u00e4elle,jossa ihailimme kaupungin rapistunutta silhuettia Otimme suunnan it\u00e4\u00e4n ns.rantatiet\u00e4 kohteena Alasommee ja Porlampi. Matkalla ohitimme oikein vanhanaikaisen v\u00e4rikk\u00e4\u00e4sti maalatun mustalaisvankkurin, ensimm\u00e4inen laatuaan minullekin. Porlammen motin muistolaatan l\u00f6ysimme yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n helposti. Se oli kiinnitetty isoon kiveen laajojen peltoaukuoiden […]<\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[67],"tags":[17,25,29,45,46,48,51],"class_list":["post-515","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-matkakertomukset","tag-itapyora","tag-laatokka","tag-matkailu","tag-sivuvaunu","tag-tarinat","tag-ural","tag-vienan-karjala"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uralroikka.fi\/sivut\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/515","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/uralroikka.fi\/sivut\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uralroikka.fi\/sivut\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uralroikka.fi\/sivut\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uralroikka.fi\/sivut\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=515"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/uralroikka.fi\/sivut\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/515\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2232,"href":"https:\/\/uralroikka.fi\/sivut\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/515\/revisions\/2232"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uralroikka.fi\/sivut\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=515"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uralroikka.fi\/sivut\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=515"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uralroikka.fi\/sivut\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=515"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}