kaasuttimien asento?

[Justeeri]

Ilmaruuvi. Kirimällä seos rikkalle, löysäämällä seos laihemmalle.

Kiitos, selvisi näin sitten tämäkin että ei tarvitse arvailla!

[JuhaK71]

Taisi nuo Denin K-37-kopio-yksilöt(PZ28D) olla sutta ja sekundaa kun en niillä pyörää käyntiin edes saa. Olen muutaman kerran saanut vähän aikaa käymään tyhjäkäyntiä.

Kaasuttimet purettu ja puhalleltu läpi roskien varalta, asetettu perussäätöihin, luistit vähän toista milliä auki(sähköpaimenlangan pätkä rakotulkkina)seosruuvit 1,5 kierrosta auki, kaasuvaijerin kuori pari milliä löysällä.

Akun jännite 5,95V, hyvin kipunoi

[Uskila]

Terve

Jospa sen luistin säätäis noin 0,2 -0,4 mm auki, seosruuvin noin i/2 kierrosta auki ja neulan noin puoleen väliin, niin vois pärähtää käyntiin...

Ps siitä sitten lähtee ettii parempia asetuksia

[JuhaK71]

OK, kokeillaan noilla, kiitokset.

Yritin noilla k-302- ohjeilla, jotka on "tekniikasta tarkasti" - osiossa:

"Vaijerin suojan ja kiristimen välys, n. 2-3 mm.
-Tyhjäkäynti ruuvi perusasetukseen: Luisti auki 1-2mm
-Seosruuvi perusasetukseen: Pyöritä pohjaan ja avaa 1-1,5 kierrosta"

[JuhaK71]

Pikainen yritys ei tuotanut tulosta... Lähdin lasten kanssa elokuviin.

[MATTI]

Luistin ilmaväli pitäis olla 0.4..0.6 mm ,jos se on isompi niin silloin ei yleensä mistään nouse enää polttoaine tyhjäkäyntikanavan kautta vaan vaatii jo neulapiirin mukaan tulon, ja sellaista konetta ei oikein saa käyntiin kun sähköstartilla. Normi itäpyörän kaasuttimissa (k.63 K65 K68 esim.) ilmaväli ensin 0.6 mm ja sitten kun käynti on hyvä molemmilla yksistään , niin ilmaväli pienennetään n. 0.4..0.5 paikkeilla niin homma pelaa. K.30x kaasuttimiin en sano mitään..ne on jo aikakaudelta kun bensaa pumpattiin joka reiästä joka puolelle ja homma oli muutenkin liian hapokasta meikäläiselle.

[Justeeri]

Pikainen yritys ei tuotanut tulosta... Lähdin lasten kanssa elokuviin.

En tiedä onko tästä sinulle apua, mutta oma mopo käynnistyy silloin kun kaasukahvaa pitää hilkkusen auki.
Jos alan vain polkemaan ilman kaasun avausta niin saan polkea vaikka huomiseen. Näin tämä on aina ollut tällä vehkeellä ja epäilemättä tulee aina olemaan. Se on myös tarkkaa, että miten paljon sitä kaasua avaa. Jos on seos rikkaalla niin saa avata enemmän, jos laihalla niin silloin ihan vaan hitusen, että vaijerit kiristyy. Jokaisessa mopossa on oma tekniikka miten käynnistyy helpoten. Minun kansiventtiili Uralissa taas pitää kaasukahvaa nykäistä heti polkaisun jälkeen.

[JuhaK71]

Heips, nyt suu on messingillä!

Kiitosta vaan ohjeista, tuo 301 ja 302 ohje tosiaan oli vienyt minut harhapoluille alkuasetusten suhteen.

Pyörä käynnistyy 1-2 potkulla ja käy paukkumatta.

Tyhjäkäyntikin löytyy.

Tästä on hyvä hieroa kohti tarkempia säätöjä.

Tulviminenkin asettui, kai ne neulat tärinässä asettuivat pesiinsä.

Kävin 300m kujalla fiilistelemässä muutaman kierroksen.

Juu, pieni kaasun raotus on paikallaan, oli entisilläkin kaasareilla.

[JuhaK71]

Koska paikallaan olevan pyöreäluistisen(tulopuolelta voimakkaasti viistetty) kaasuttimen luistin korkeutta on hankala mittailla, toimin seuraavasti:

Kierrän tyhjäkäyntiruuvit ulos/luistit alas.

Kierrän tyhjäkäyntiruuvia kunnes ruuvin kärki tapaa luistiin, sen näkee kyllä.

Kierrän tyhjäkäyntiruuvia tästä sisään puoli kierrosta.

Tuosta tuntuu hyvin käynnistyvän.

[Justeeri]

Pakkohan se on minunkin puuttua tähän keskusteluun,kun olen 41 vuotta ajanut orkkis kaasereilla.
Neuvostoinsinöörit suunnittelivat näihin koneisiin litteäluistiset "kaiken hukkaavat kaasarit" ja sillä periaatteella mennään.
Jos pyörässäsi on kansiventtiili kone, niin siinä pitää olla K-301 kaasarit.
Jos pyörässäsi on sivuventtiili kone, niin siinä pitää olla K-302 kaasarit.
Kaasareiden ero on siinä, missä asennossa uimurikammio on sylinterikanteen nähden.
Jos uimurikammio on vinossa, niin se ei vaan toimi!

Nuo K-30X kaasarit eivät ole niin huonoja kuin niiden sanotaan olevan. Kun niitä aikansa säätelee, niin niistä saa ihan soivat "juottokoneet" pyörälle.
Kaasareita säätäessä pitää kiinnittää huomiota ennen kaikkea tyhjäkäyntipiirin säätöön! Näillä vehkeillä kun ei saa missään tapauksessa ajaa täydellä kaasulla (= kovilla kierroksilla).
On kuitenkin totta, että jollain muilla, paremmilla kaasareilla saa kulutusta tiputettua 0,5 -1 litraa satasella.
Mutta onko tuolla niin merkitystä?

Tässä kun olen näitä käynnistysongelmia joutunut selvittämään niin tuli testailtua myöskin K302 kaasareita. Itse asiassa kahta paria, joista toinen pari suostui toimimaan jotenkin. Tämä kirjoitus on tietenkin joutavaa jorinaa ja kuvastaa pelkästään omia kokemuksia kyseisistä juottimista!

Minulla on noita kyseisen kaasuttimen runkoja useita joista valikoin yhdet 70- lukuiset ja toiset 80- lukuiset. Hioin laipat suoriksi. Kaikki sisuskalut ja nippelit valikoin läjästä niin että olivat mittaamalla samaa kokoa kumpaankin kaasariin. Näistä löytyi jonkin verran toleransseja.

80- lukuiset eivät suostuneet minkäänlaiseen järkevään toimintaan. Seosruuvit eivät reagoineet loogisella tavalla ja tyhjäkäynti oli aivan lottoarvontaa, silloin kun edes sai molemmilla pytyillä käyntiin. Kesken kaiken saattoi kierrokset kiihdyttää tai laskea aivan kaaosteoriaa noudattaen.

Siirsin samat sisusroinat 70- lukuisiin runkoihin ja kaikki rupesi pelaamaan normaalisti. Näillä pääsi jo koeajolle. Pienillä nopeuksilla pelasivat ihan mukavasti. Mutta "suuremmilla" nopeuksilla (mitä allekirjoittanut tykkää harrastaa soolopyörällään hyi hyi) alkoi tuntumaan selvää puutumista ja haluttomuutta. Verraten esim. Kiinan Keihineihin, joilla laite liikkuu kuin rasvattu salama kaikilla nopeuksilla. Kaasuttimissa on tosiaankin eroja, ja tässä tapauksessa verrokkien kurkun halkaisija oli sama. Myöskin sellainen selittämätön piirre oli näissä toimivissa K302 kaasareissa, että toisen puolen neulaa oli laskettava kaksi pykälää, että tulppien väri oli sama. Toisiaan kaikki suuttimet, neulat ja neulaputket oli mitattu, että olivat mahdollisimman samat molemmissa.

En siis kiistä etteikö K302 kaasareista saisi toimivia. Varmasti saa, kun vaan löytyy identtiset, toimivat rungot ja niihin korjaussarjat. Lähinnä se mikä itseäni tässä hämmästytti oli tuo ero kulkuhalukkuudessa. Aiemmin olin vähän sitä mieltä, että ei niillä kaasareilla niin dramaattisia eroja ole tällaisissa matalan teknologian kulkimissa. Nyt kumminkin osaan arvostaa Kiinan Keihineitäkin paljon enemmän. Samaten Jikovit osoittivat suurta potentiaalia kulkujen suhteen. Mutta sopivien suuttimien löytäminen on vähän hankalaa. Mutta eipä tässä muuta höpinää tästä...

[JuhaK71]

Mitkä Keihin- kopiot sinulla on?

Oliko kova homma saada toimimaan, jäikö sivutuotteeksi jännittävä laatikollinem suuttimia ja seosputkia?

Ovatko ne oikea-vasen- pari vai ovatko säätöruuvit samalla puolella?

Vaikuttavat nuo Denit kyllä pelaavan mutta...

[Justeeri]

Mitkä Keihin- kopiot sinulla on?

Oliko kova homma saada toimimaan, jäikö sivutuotteeksi jännittävä laatikollinem suuttimia ja seosputkia?

Ovatko ne oikea-vasen- pari vai ovatko säätöruuvit samalla puolella?

Vaikuttavat nuo Denit kyllä pelaavan mutta...

Nämä on ilmeisesti nimellä "Keihin PWL". Tässä joku sivusto missä näytti olevan samat:
https://alemotor.pl/kpl-uklad-paliwowy- ... -1385.html

Sen jälkeen kun sain toimivat neulat, niin ne rupesivat toimimaan jo 95% toivotulla tavalla. Loput 5% oli vain suuttimien hienosäätöä. Kaasuttimien mukana tulleet neulat eivät toimineen kunnolla, antoivat aivan liikaa seosta. Nyt nämä neulat mitkä on käytössä ovat siis Honda CB750:n kaasarien neulat ja tästä Matille suuret kiitokset, että sain ne lainaksi. Olen tässä yrittänyt etsiä korvaavia neuloja, mutta ovat niin totaalisen kiven alla.

Niin tosiaan ja tyhjäkäyntisuuttimet piti olla seilusti suuremmat, kuin mukana tulleet.

Sellainen muistikuva minulle jäi, että omat Denit olisivat olleet aika lähellä K302:a kulkujen suhteen... Mutta silloin oli vaunu kiinni (ja ysiperä), eikä ne kulut olleet kovin kummoisia tästäkään johtuen.

[kalkkuna]

Komppan kans tätä neulaa. Kas kun...

Yleinen Keihin koko arvonta menee

21 mm: 50cc to 100cc engine
24 mm: 90cc to 125cc engine
26 mm: 90cc to 125cc engine
28 mm: 125cc to 150cc engine
30 mm: 150cc to 250cc engine
32 mm: 250cc to 300cc engine
34 mm: 250cc to 350cc engine

Mikäli 750cc moottoria juottaa esim 28mm kaasarilla ollaan äkkiä toiminnan äärirajoilla. Tyhjäkäynti ok, pikkukiekatkin menee. Mutta sitte ku kone fyrraa 3000 kiekoilla pitää seosta (ilma/pensa) saada syötettyä 2,25 kuutiota -> eli kaasarin pitää selvitä yli kuution virtauksesta joka minuutti. Ruisku voi tehdä temppuja mapauksen mukaan, mutta kaasari on mekaanisesti koodattu eikä se toimi ku tiettyyn rajaan saakka vaikka suuttimia vaihtelee.

Sitte vaikeampaa rastia tästä johtuen. Yleensä kaasarit valmistetaan moottorihin jotka kiertää enemmän ku nämä bokseri maamoottorit. Jos 750cc koneen optimointi haetaan 4000 kohdalle (1,5 kuutiota per kaasari) eikä 7000 (2,625 kuutiota per kaasari) ollaan semmosen edessä mitä kaasari insinööri ei osannu huomioida. Neulasuutin, neulan profiili ja pääsuutin toimii loppupäässä. Esim Uralin 750cc Keihineissä neula on sorvattu kaarevaan muotoon. Se ei ole suoraviivainen kartio. Aluksi annetaan vähemmän ja kun kiire tulee aletaan antamaan enemmän. Anto muuttuu vaihtelella suhteella.

Eli se neula mikä vakiona kinukeissa tulee on lähes varmuudella väärä koska optimointi on tehty yksimukiseen krossi mopoon jota ulisutetaan eri kiekoilla mitä maatiellä puksuttelevaa bokseria. Lisäongelma tulee neulasuuttimesta eli siitä holkista joka toimii neulan vastinparina. Sekin pitäisi saada kohdalleen jota kampe vastaa halutulla tavalla. Pääsuuttimia vaihtelemalla haetaan isoa tilannetta kohdalleen, mutta neulan toiminta on just se millä mennään normi ajossa.

[JuhaK71]

1. keikka hellesäällä takana, kävin parin kilometrin päässä torilla harrasteajoneuvokokoontumisessa. Pyörä seisoi parkissa tunnin ja takaisin kotiin.

Tulvittaa näemmä pitää lämpimälläkin säällä(25 astetta).

[JuhaK71]

27 astetta lämmintä, n. 10km maantiepätkän jälkeen taajaman halki köröttely ei vielä aiheuttanut kakistelua. Olisiko nuo bakeliittilevyt riittävä eriste? No, eihän tuossa pitkiä matkoja ollut.

[JuhaK71]

Tsekkasin joutessani tulpat, vasen musta ja hieman öljyinen, oikea tällainen.

N. 10km maantieajoa, pari kilometriä putkuttelua kirkonkylän läpi, 250m kuja pihaan. Pitänee ottaa tulppatesti uusiksi tienposkessa ...

[Kaljee]

Testasin tuosta neulakeskustelusta innostuneena toisia neuloja omissa dellortoissani. Alkuperäiset neulat (merkintänä X06) ovat olleet nostettuina niin ylös kuin mahdollista (sokka alimmassa urassa), ja siltikin kulkupuoli on tuntunut melko laiskanpuoleiselta. Moposportin neulataulukosta katsottuna X16 ovat 0,4mm kärjestä ohuemmat sekä kartion pituus melkein sama alkuperäisen kanssa, vain pari milliä pidemmät. Muuten mitat yhtenevät.

Aluksi kokeilin rikkainta seosta uusilla neuloilla, jolloin seos on selvästi liian rikas. Tästä tilanteesta neulaa laskien, tällä hetkellä toiseksi ylimmässä urassa ollessaan pyörän kulkupuoli osakaasulla on todella virkistynyt. Aivan kuin eri mopolla ajaisi Enää pyörä ei hyydy pintakaasulla loivan vastamäen tultua kohdalle, ja ajoittain esiintynyt empiminen sekä yskähtely loistavat poissaolollaan. Tilanne elää vielä suuntaan ja toiseen, testailen vielä tuota neulan laihinta asentoa sekä väkästelen parempaa ilmanputsaria nykyisten tilalle ( imuäänet ärsyttävät ). Voi olla että paras ratkaisu löytyy vielä hieman paksummasta neulasta, mutta katsotaan.

3/4-kaasusta täyskaasulle vääntäessä pyörä tuntuu jopa hieman hyytyvän, tai mainittavaa eroa kulkupuolessa ei ole. Tutkitaan tulppien väriä testiajon jälkeen.

Laskin pyörän polttoaineen kulutuksen Orivedellä käynnin aikana. 250km matkalla lättäpää söi muutaman desin vajaa 20l. Eli kulutus olisi 8l/100km Jollei joku ystävällinen ole salaa käynyt tankkaamassa tuota kun oma silmä on välttänyt, niin kulutuskin on vähentynyt uusien neulojen myötä. Mutta en tiedä voiko tuo vaikuttaa noin paljoa? Aikaisemmin kulutus on ollut melko tasainen kymppi sataselle, tasakaasulla yksin hissuttaen maantiellä ilman kiihdytyksiä ja pysähtelyjä kulutus on mennyt kasilla alkaviin lukemiin. Nyt oli sentään mukana kyytiläinen ja leiriroinat, sekä matkalle osui niin liikennevaloja kuin muutakin kiihdytyksiä vaativaa... Pitkiä matkoja tosin sai puksutella rauhassa kuudenkympin rajoituksia, jos tuo olisi se vaikuttava tekijä.

Testailen tilannetta vielä, mutta kannatti kokeilla: neulat maksoivat postikuluineen parisen kymppiä. Pienellä muutoksella sai paljon iloa ajamiseen!

[Justeeri]

Tilanne elää vielä suuntaan ja toiseen, testailen vielä tuota neulan laihinta asentoa sekä väkästelen parempaa ilmanputsaria nykyisten tilalle ( imuäänet ärsyttävät ). Voi olla että paras ratkaisu löytyy vielä hieman paksummasta neulasta, mutta katsotaan.

Jos keksit miten imuäänet saa vaimennettua niin kerro minullekin. Tosin arvelen että se luultavasti on mahdotonta, ainakin jos haluaa säilyttää alkuperäisen kotelon. Mutta typeränkuuloista honotusta se on.

Pääsuuttimella voi myös hienosäätää neulaa suuntaan taikka toiseen, jos neulan asennon muuttaminen on liian suuri hyppy.

[JuhaK71]

Kuinka muuten noissa perinnekohoissa voi tarkistaa bensapinnan oikeaoppisesti?

Pikkuisen epäilen alhaista bensapintaa, kun kaipaa melkein aina tulvitusta käynnistyksessä paitsi täysin lämpimänä hetki sammutuksen jälkeen.
Letku irti, muutenhan letkun sisältö lörähtää kammioon, kammion kansi irti, sitten?
Koho pois, mitataan bensan syvyys?

Kaasarit on K-37 kopiot Deni PZ28D

Neuloissahan ei ole useampia uria säätöä varten, joten ne joutuisi viilailemaa.

Hyvin neulat pitävät, kun ne porakoneen ja hammastahnan avulla hioin pesiinsä.

[Justeeri]

Kuinka muuten noissa perinnekohoissa voi tarkistaa bensapinnan oikeaoppisesti?

Pikkuisen epäilen alhaista bensapintaa, kun kaipaa melkein aina tulvitusta käynnistyksessä paitsi täysin lämpimänä hetki sammutuksen jälkeen.
Letku irti, muutenhan letkun sisältö lörähtää kammioon, kammion kansi irti, sitten?
Koho pois, mitataan bensan syvyys?

Kaasarit on K-37 kopiot Deni PZ28D

Neuloissahan ei ole useampia uria säätöä varten, joten ne joutuisi viilailemaa.

Hyvin neulat pitävät, kun ne porakoneen ja hammastahnan avulla hioin pesiinsä.

Tässä tällaista perspektiiviä.. Minulla kiinan keihineillä tarvitsee kesähelteelläkin kylmällä/jäähtyneellä koneella käyttää siperian ryyppyä vähän kiinni, koska muuten se käynnistyy ja sammuu saman tien. Ryypyn kanssa jää käyntiin ja sen voi sitten avata kokonaan. Näissä kaasareissa ei ole tulvitusmahdollisuutta. Tästä huolimatta tyhjäkäynti on minulla ihan kohtuu rikas, eli ei ole tarvetta rikastaa yhtään enempää.

Tekisin bensan pinnan mittauksen ihan tuolla tavalla kuin sinäkin. Bensan pinnan muuttaminen vaikuttaa koko toimintaalueella, ainakin näissä modernimmeissa kaasareissa. Eli joutuu ehkä passailemaan neulaa/tyhjäkäyntipiiriä sen mukaan.

[JuhaK71]

Nostin luistin neulat toiseksi ylimpään asentoon, päästelin maantietä useamman kilometrin ja käänsin virrat pois, rullasin pysäkille.

Hieman salama vaalensi kuvaa, on ne elektrodit hieman ruskeammat, miltä näyttää. Ei liian rikkaalla vieläkään.

Neuloja pitävät sokat ovat huteran oloiset, pitäisköhän korvata joillain saksisokilla tms?

Bensan pinnasta... joissain kaasareissa oli punaiset fiiberitiivisteet kohokammioissa, niillä bensan pinta varmaan hieman nousisi.

[MATTI]

Bensanpintaa voi tuollaisessa kelluvassa kohossa nostaa lisäämällä kohon painoa. Neula mallisessa kohossa kohon yläosaan neulan tyveen vaikka rst mutteri tai prikkoja.

[JuhaK71]

Kiitti vinkistä! Pitääpä pikkumutterit laittaa ja katsoa, minkä äjäyksen antaa.

[JuhaK71]

En bensanpintoihin sitten koskenut.

Kulutus tasaisen maan matka-ajossa oli noin 6l/100km, mieluummin alle. Pyörällä paahdettu 75-80km/h(toki jokunen taajama sattui välille) reilu 200km ja tankkiin meni n. 12l bensiiniä.

Hieman olisi vara rikastaa.