Se ei se autosähkö toimi moottoripyörässä, etenkään jos on tasapäistetyllä virralla.
Mulla on joutavana K:n 6V mankelin tilalle sepitetty vetosysteemi 12-v autolaturille ja siihen laturiin kuuluva lataussäädin, jota en itse saanut siinä kunnolla peuhaamaan, vaikka palikoiden pitäisi olla ehyet.
ukolle uusi penkki
Laita toimiva laturi mihinkä on jaappaanin poika valamiiksi tällänny säätimet sun muut ropelit sisäpuolelle.
Tosin laturin kiinityssysteemin ja voimansiirron järijestäminen täysin itijoottivarmaksi tuntuu vievän välillä valovuosia, mun tappauksesa halokeenivalovuosia.
Nimim. Jos sitteki remmiveto?
Tosin laturin kiinityssysteemin ja voimansiirron järijestäminen täysin itijoottivarmaksi tuntuu vievän välillä valovuosia, mun tappauksesa halokeenivalovuosia.
Nimim. Jos sitteki remmiveto?
Paltusjärven Käry
Monialaurheilemisseura.
Monialaurheilemisseura.
Kärkiä ei tartte vaihtaa. Puola jostaki kakstoistavolttisesta, mullaki on nykynen puola sosialisoitu kaverin pihalla olleesta kärkisytkällä olleesta VW Polosta. Entinen puola oli tarvike ja sitä entinen Kadetista.
Syy siihen, että puolia on menny nuin monta, johtuu siittä, että ne ovat olleet huonosti kiinni tai joutuneet sirpalesatteeseen (laturin veivaussysyteemi ammuskeli naulanpätkiä viime kevähänä, sarja sarja). Ne sähköjohon kinnityspisteet ei kestä nimittäin oikeen kauvon roikuttaa puolaa.
Kondensaattori pittää vaihtaa kans ja se pitäs olla kärijelliseen sytytykseen tarkotettu. Eli tojennäkösesti jos jostaki kärijellisestä romusta löyvät puolan nii eiköhän siittä samasta hökötyksestä löyvy se kontentsaattoriki. Ja osien keskinäinen yhteensopivuuski saattaa olla passeli.
Syy siihen, että puolia on menny nuin monta, johtuu siittä, että ne ovat olleet huonosti kiinni tai joutuneet sirpalesatteeseen (laturin veivaussysyteemi ammuskeli naulanpätkiä viime kevähänä, sarja sarja). Ne sähköjohon kinnityspisteet ei kestä nimittäin oikeen kauvon roikuttaa puolaa.
Kondensaattori pittää vaihtaa kans ja se pitäs olla kärijelliseen sytytykseen tarkotettu. Eli tojennäkösesti jos jostaki kärijellisestä romusta löyvät puolan nii eiköhän siittä samasta hökötyksestä löyvy se kontentsaattoriki. Ja osien keskinäinen yhteensopivuuski saattaa olla passeli.
Paltusjärven Käry
Monialaurheilemisseura.
Monialaurheilemisseura.
Ei muuten ole konkan jännitteellä väliä. Sillä ei ole nimellisjännitettä vaan jännitteenkesto. Faradeissa saattaa olla hyvin pientä eroa, mutta sekin on suunnitelmatalouden valmisteissa jo valmistusteknistä variaatiota. Ja menee käsikädessä puolan tehon kanssa jos haluaa pilkkua viilailla.sropov kirjoitti:Kondensaattori pittää vaihtaa kans ja se pitäs olla kärijelliseen sytytykseen tarkotettu. Eli tojennäkösesti jos jostaki kärijellisestä romusta löyvät puolan nii eiköhän siittä samasta hökötyksestä löyvy se kontentsaattoriki. Ja osien keskinäinen yhteensopivuuski saattaa olla passeli.
Ja kärjettömässä ei ole konkkaa tossa tarkotuksessa, kun ei ole kärkiäkään :-D
-
separaattori
- 2000
- Viestit: 2422
- Liittynyt: 10.11.2006 18:48
- Paikkakunta: vorssa
Setrikkimiehelle tiejoksi; mulle osakaupan myyjä sano, että öööööö..... eiku sehän sanoki, että joo.... nii, puola täytyy olla kärijellisen mallin puola. Kärijettömän puola ei kuulemma passaa kärijelliseen. Ja konkan jos ottaa samasesta vehkeeestä ku puolanki, nii luulis niijen passaavan keskenään niinku ny kissa ja koira ei esimerkiksi passaa.separaattori kirjoitti:tä? onks nuit tulppiakin erilaisia?sropov kirjoitti:Niijja sitte ku meinas unhoittua täysin kokonaan tykkänään. Kakstoistavolttiset sytytystulupat.
(tämä viimesin viestini sisältää voimakkaasti tisinvormaattista tietua)
Ja Separaattorille, ei maha olla eroja nuijen tuluppien välillä. Mulla o nelijättä vuotta "kuusvolttiset" tulupat vaikka kakstoistavolttiset vehkeet ollu jo sen kolome vuotta.
Varokaa disinformaatiota!
Terv. Rooppovi, oikosulukuasentaja.
Paltusjärven Käry
Monialaurheilemisseura.
Monialaurheilemisseura.
Ja se on sitten "12V etuvastuspuola" nimeltään, eli käytetään yhdessä etuvastuksen kanssa, joka taasen on yleensä keraaminen rinkula tai pötkö puolan kyljessä.
PS edit: yleisin poikkeus on euroopan voorttit 70-luvulta joissa esivastus johtosarjassa
PS edit: yleisin poikkeus on euroopan voorttit 70-luvulta joissa esivastus johtosarjassa
Viimeksi muokannut cedricfan, 12.05.2008 22:29. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kyllä nyt on tullu puolasta jo niin monenlaista asiaa, että asiaa tuntemattomat varmaan on ihan sekasin.
Minä kun toissa talavena Puolasa kävin niin selevitetäänpäs vähän.
Puola on oikiastaan muuntaja. Se puola nimitys on tullu vaan sittä kun sielä on puolattuna rautasen ytimen ympärille erinäiset määrät kuparilankaa.
Mies nimeltä Charles Kettering keksi tämän systeemin joskus 1910 tienoilla.
Hommahan on oikiastansa ihan yksinkertanen.
Patterista (6 tai 12 volttia) sähkövirta kulkee virtalukon kautta puolan paksusta langasta kierrettyyn ensiökäämiin, ja sieltä kärkien kautta maahan. Ei kuitenkaan sinne isänmaahan vaan kulkuneuvon rungon kautta akun miinusnapaan.
Tämä useamman ampeerin virta tekee käämin sisällä olevan raudan makneettiseksi. Kun sitten sopivalla hetkellä kärijet aukaistaan, ei se makneettikenttä oikeen tiedä mitä tekis. Sitä varten on siihen puolaan kierretty saman rautasyrämmen ympärille tuhottoman paljon (kymmeniätuhansia kierroksia) naurettavan ohutta kuparilankaa toisiokäämiksi. Makneettikenttä hätääntyy virran katkeamisesta niin, että se tekee sinne toisiokäämiin suunnattoman suuren jännitepulssin päästäkseen ratasyrämestä ulos (tekee se ensiökäämiinki, mutta paljon pienemmän kun kierroksiakin on vähemmän).
Tämä jännitepulsi sitte purkautuu virranjakajan kautta sytytyskynttelin kärkien välissä ja yrittää sytyttää sylinteriin toivottavasti tulleen pentsiini-ilmaseoksen.
Tuplapuolassa tuo toisiokäämin alapää ei menekään kärkien kanssa samaan pisteeseen vaan toisen sylinterin tulpalle, eli tulpat on ikäänkuin sarjaankytketty ja sytyttävät yhtäaikaa, mutta eihän se sielä toisessa pöntössä mitään haittaa kun sieltä on jo kaikki poltettu.
Se kontensaattori siinä kärkien rinnalla taas on ihan semmonen laite niinkun tuossa kytkentäkaavan piirrosmerkissäkin. Siinä on kaks metallilevyä toisistansa eristettynä.
Hullumpi vois ihmetellä etteihän tuommosella oo mitään virkaa, mutta kun ne metallilevyt on tarpeksi suuria ja lähellä toisiaan, niin niihin varautuu kohtalaisen suuri sähkökenttä. Eli juuri se puolan ensiökäämistä purkautuva makneettikentän osuus. Tämä enerkia polttelis ilman konkkaa kärjet hyvin äkkiä pilalle. Tämän takia puola ja konkka pitää olla ikäänkuin toistensa kavereita. Eli puolan ominaisuuksista riippuu kuinka suuri kapasitanssi (uF) kondensaattorissa pitää olla. Jännitteellä ei tässä tapauksessa ole niin suurta väliä. Konkan jännite tarkoittaa suurinta jännitettä minkä se kestää läpilyömättä, ja naissä se yleensä on aina ihan riittävä.
Vikojahan näissä sitten voi olla vähän siellä sun täällä.
Kondensaattorin oikosulku lopettaa kipinän kokonaan, katkos taas polttaa kärjet. Oikosulun voi mitata yleismittarilla katkosta ei voi.
Puolassa voi olla useammanlaisiakin vikoja, ja lähes kaikki aika hankalasti yleismittarilla mitattavissa. Oikeastaan vain käämien katkoksen pystyy varmasti yleismittarilla toteamaan, ja ne taitavat puolavikoina olla harvinaisimmasta päästä.
En tiedä selvittikö tämä asiaa yhtään ja onko tästä kenellekään mitään apua, mutta aikani kuluks kiriotin. Ykskätisenä kun ei paljon muuta pysty tekemään.
Edit eli muokkaus: Tämähän olis paremmin sopinu tekniikan puolelle, mutta kun täällä alako niin menköön.
Minä kun toissa talavena Puolasa kävin niin selevitetäänpäs vähän.
Puola on oikiastaan muuntaja. Se puola nimitys on tullu vaan sittä kun sielä on puolattuna rautasen ytimen ympärille erinäiset määrät kuparilankaa.
Mies nimeltä Charles Kettering keksi tämän systeemin joskus 1910 tienoilla.
Hommahan on oikiastansa ihan yksinkertanen.
Patterista (6 tai 12 volttia) sähkövirta kulkee virtalukon kautta puolan paksusta langasta kierrettyyn ensiökäämiin, ja sieltä kärkien kautta maahan. Ei kuitenkaan sinne isänmaahan vaan kulkuneuvon rungon kautta akun miinusnapaan.
Tämä useamman ampeerin virta tekee käämin sisällä olevan raudan makneettiseksi. Kun sitten sopivalla hetkellä kärijet aukaistaan, ei se makneettikenttä oikeen tiedä mitä tekis. Sitä varten on siihen puolaan kierretty saman rautasyrämmen ympärille tuhottoman paljon (kymmeniätuhansia kierroksia) naurettavan ohutta kuparilankaa toisiokäämiksi. Makneettikenttä hätääntyy virran katkeamisesta niin, että se tekee sinne toisiokäämiin suunnattoman suuren jännitepulssin päästäkseen ratasyrämestä ulos (tekee se ensiökäämiinki, mutta paljon pienemmän kun kierroksiakin on vähemmän).
Tämä jännitepulsi sitte purkautuu virranjakajan kautta sytytyskynttelin kärkien välissä ja yrittää sytyttää sylinteriin toivottavasti tulleen pentsiini-ilmaseoksen.
Tuplapuolassa tuo toisiokäämin alapää ei menekään kärkien kanssa samaan pisteeseen vaan toisen sylinterin tulpalle, eli tulpat on ikäänkuin sarjaankytketty ja sytyttävät yhtäaikaa, mutta eihän se sielä toisessa pöntössä mitään haittaa kun sieltä on jo kaikki poltettu.
Se kontensaattori siinä kärkien rinnalla taas on ihan semmonen laite niinkun tuossa kytkentäkaavan piirrosmerkissäkin. Siinä on kaks metallilevyä toisistansa eristettynä.
Hullumpi vois ihmetellä etteihän tuommosella oo mitään virkaa, mutta kun ne metallilevyt on tarpeksi suuria ja lähellä toisiaan, niin niihin varautuu kohtalaisen suuri sähkökenttä. Eli juuri se puolan ensiökäämistä purkautuva makneettikentän osuus. Tämä enerkia polttelis ilman konkkaa kärjet hyvin äkkiä pilalle. Tämän takia puola ja konkka pitää olla ikäänkuin toistensa kavereita. Eli puolan ominaisuuksista riippuu kuinka suuri kapasitanssi (uF) kondensaattorissa pitää olla. Jännitteellä ei tässä tapauksessa ole niin suurta väliä. Konkan jännite tarkoittaa suurinta jännitettä minkä se kestää läpilyömättä, ja naissä se yleensä on aina ihan riittävä.
Vikojahan näissä sitten voi olla vähän siellä sun täällä.
Kondensaattorin oikosulku lopettaa kipinän kokonaan, katkos taas polttaa kärjet. Oikosulun voi mitata yleismittarilla katkosta ei voi.
Puolassa voi olla useammanlaisiakin vikoja, ja lähes kaikki aika hankalasti yleismittarilla mitattavissa. Oikeastaan vain käämien katkoksen pystyy varmasti yleismittarilla toteamaan, ja ne taitavat puolavikoina olla harvinaisimmasta päästä.
En tiedä selvittikö tämä asiaa yhtään ja onko tästä kenellekään mitään apua, mutta aikani kuluks kiriotin. Ykskätisenä kun ei paljon muuta pysty tekemään.
Edit eli muokkaus: Tämähän olis paremmin sopinu tekniikan puolelle, mutta kun täällä alako niin menköön.
TRauma
Ikuisuusrojektipäällkkö. Pers'aukiset Eläkeläislehtorit ry.
Ikuisuusrojektipäällkkö. Pers'aukiset Eläkeläislehtorit ry.
