timo hokkanen kirjoitti:jos noin radikaalisti keventää vauhtipyörää siitä tulee ominaisuuksia kierrosherkkyys mutta vääntö katoaa taivaan tuliin vai onko tuommoisessa lättäpäässä sitä yllinkyllin taitaa meno olla aika suora voittoista noilla +15hp tehoilla..tuleeko tähän ruisku joka ohjaa bensansaanin oikeallahetkellä oikeaan paikkaan.kokeiles seuraavaksi tehdä moottorin vaihto , vois saada ne puutuvat +4hp esiin.
Älä mies hätäänny
Kuvan kevennetty vauhtipyörä on edistyksellisestä KMZ moottorista. MT koneessa on venttiilit kannessa ja painevoitelu kampuralla. Kone crossi soolo tekeleestä ja kiekkaherkkyys toivottua... Kuten arvata saattaa kyse ei ole järjestä vaan ilosta.
Moro .
Mites käy jos vauhtipyörän kevennys sorvaus vaihdetaan alumiinista valettuun vauhtipyörään ?
Sillonhan saadaan jo paljon painosta pois .
Vaikken tajua koko sorvausta ku vanhalla vauhtipyörällä päässy jo aika pitkälle .
Eikä vikoja ilmenny .
Tehollinen keskipaine...voi v..ttu, se oli jokin suure joka ratkaistiin indikaattoripiirros muutettaessa pinta-alaksi...ja tehollinen keskipaine vastasi wanhaa sanontaa pätöteho...joka oli akselilta mitattu hyötyteho..jotain sinne päin... noiden opiskelusta onkin jo reilut 30-vuotta aikaa, joten ei ole enää oikein muistissa...eli ei ole ollut ihan jokapäiväistä hyötytietoo jota ilman ei olisi pärjännyt...
Terps
Niin vielä tuosta Tehollisesta keskipaineesta tuli mieleen ,kun vetäsin yhden Nortin...tuosta indikaattoripiirroksesta kun piirrettiin pinta-ala piirros, niin siinä tuli esiin se alue täytöksessä joka jäi vapaasti hengittävässä koneessa "tyhjäksi" ja silloin kun ahtaminen ei ollut niin jokapäiväistä asiaa , niin tuo "puuttuvan" pinta-alan täytös ahtamalla antoi selkeästi esiin tehon kasvun ahdettaessa. Tuotahan silloin kovasti hehkutettiin....
Ei suinkaan oo tarkotus käydä väittelemään, tai kyseenalaistamaan. Matti tietää nää jutut tuhat kertaa paremmin kuin minä... mutta kun äkkiä ajattelee, ni sillähä se pyörä eteenpäin kulkee...
Terps
Näinhän se ytimekkäästi onkin..ja se tieto riittää, oli vaan tuo termi jotenkin niin muistoja herättävä (vaikka nuo muistelot ja oikea tieto tahtoo tämmösellä huru ukolla olla välillä vähän eri asia..)Mutta kumminkin kysymys on täytökseen ja työtahdin aikana männän päähän vaikuttava paine josta saadaan tehoa. Se vaan kuinka tuo suure mitattiin tai laskettiin oli mielenkiintoinen...enkä sitä tosiaan oikein enää muista..
Ostin joskus Eikalta uuden laatikon missä tehtaan miehet oli onnistuneet saamaan ykkösen ja pakin päälle yhtä aikaa ja oli täysin jumissa. Liekö liialla asennusjuomalla ollut osuutta asiassa?
metsuri Torkkelista kirjoitti:Mikähä lie ollu idea niissä sekaventtiilikoneissa? en oo kauheesti perillä niistä... Oliko se vaa joku välimalli??
Tais olla enempi vähempi välimalli.
Palotilaltaan liki lättäpäätä, mutta tuossa tyylissä imuvirtauksella ei ole pakopuolen aiheuttamaa "vastatuulta".
Suurin ongelma tuossa (pocketvalve, IOE-engine) oli kaiketi monimutkainen ja kallis rakenne.
Moro .
.
