Mistähän sais k-68 kaasareihin 220 suuttimet.
Nyt on 190 ja nekun on ainakin täältä löytyvien ohjeiden mukaan liian laihat k-750:seen.
Olisko niiden 220:ten reikäkoko mikä jos sattus löytämään jostain sopivan jenkasia aihioita...
jospa keväällä....
k-68
Muistakaapa että K-kaasareissa lukema ( siis se 165, 170, 190 tms ) tarkoittaa bensiinin virtausmäärää kuutiosentteinä minuutissa ( cm3 /min ) 1 metrin pudotuskorkeudelta ( elikkä kun suutin asennetaan metrin korkuisen säiliön alapintaan ( jolloin voidaan olettaa että pinta pysyy n. 1 metrin vakiokorkeudella) valuu ko suuttimen läpi esim. tuo 165 cm3 bensaa minuutissa )
Suutinkoothan on vakiona seuraavat:
K-63 F 135
K-63 T 165
K-63 Y 170
K-65 T 165
K-65 Y 170
K-68 Y 190
Tyhjäkäyntisuutin on se kokoa 50 ja ryyppysuutin kokoa 55 ( tai sitten vastoinpäin, ota nyt tuosta kyrilliikasta selvää )
T = Dnepri versio
Y (U) = Ural versio kaasareista
F = Dnepr 12 / K750 M versio
Otteet korjausoppaasta vapaasti suomennettuna
Suutinkoothan on vakiona seuraavat:
K-63 F 135
K-63 T 165
K-63 Y 170
K-65 T 165
K-65 Y 170
K-68 Y 190
Tyhjäkäyntisuutin on se kokoa 50 ja ryyppysuutin kokoa 55 ( tai sitten vastoinpäin, ota nyt tuosta kyrilliikasta selvää )
T = Dnepri versio
Y (U) = Ural versio kaasareista
F = Dnepr 12 / K750 M versio
Otteet korjausoppaasta vapaasti suomennettuna
-
Vieras
Moottorin janoisuus (teho ja kuutiotilavuus) kai sen suuttimen koon ratkaisee. Kaasutintehtaan broshyyrin mukaan Ural-pyöriin (ja soveltaen myös Dnepriin) käy seuraavat kaasarit/suuttimet: 650 cm3-moottoreihin K-68Y (=U) (pääsuutin 190 ml/min) ja 750 cm3-moottoreihin K-68T (pääsuutin 220 ml/min). Olisko eroa myös virtausaukoissa, en tiedä?
Tehtaan kotisivut: http://www.topsys.spb.ru/
Tehtaan kotisivut: http://www.topsys.spb.ru/
terve
Suuttimia voi itse "kasvattaa" ostamalla reikätulkin ja iltaisin kauniita
ja rohkeita seuratessa pyörittelee reuraavia satkukokoja läpi . Samoin
on suuttimia pienennelty tinaamalla edellinen koko ummelle ja aloitettu
taas alkureiästä suurentelu. Tämähän homma ei kannata, mutta jos
suutin olisi hankala muutoin saada tai on pihinpuoleinen ,voi näinkin
iltansa kuluttaa.
Suuttimia voi itse "kasvattaa" ostamalla reikätulkin ja iltaisin kauniita
ja rohkeita seuratessa pyörittelee reuraavia satkukokoja läpi . Samoin
on suuttimia pienennelty tinaamalla edellinen koko ummelle ja aloitettu
taas alkureiästä suurentelu. Tämähän homma ei kannata, mutta jos
suutin olisi hankala muutoin saada tai on pihinpuoleinen ,voi näinkin
iltansa kuluttaa.
Kiitos Matille impulssista "satkujen pyöritykseen".
Dellorton tyhjäkäyntisuuttimien hienosäätö voisi
olla mielenkiintoista - ei kuitenkaan välttämätöntä!
Mutta tarkentava kysymys: Olisiko hyvä käyttää jotain
hiomatahnaa, vai pyöritellä kuiviltaan. Tuppaako tulkki
kulumaan? Mitä muuta pitäisi ottaa huomioon reiän
viimeistelyssä?
Dellorton tyhjäkäyntisuuttimien hienosäätö voisi
olla mielenkiintoista - ei kuitenkaan välttämätöntä!
Mutta tarkentava kysymys: Olisiko hyvä käyttää jotain
hiomatahnaa, vai pyöritellä kuiviltaan. Tuppaako tulkki
kulumaan? Mitä muuta pitäisi ottaa huomioon reiän
viimeistelyssä?
Norppa
Joopa
Suutinreikä saa olla kyllä silonen, mutta ei sen nyt niin väliä oikeesti ole.
Bensa on epäpuhtauksineen kuluttava aine ja joskus joku pil...ntarkka
alanmies väitti että suutin kuluu ylimittaan (autossa) kun on ajettu n.
150tkm. No se siitä, mutta jos oikeesti haluaisi näitä reikiä viilailla,
(niinkuin itsellä on paheena) voi hankkia joltain kelloseppä/ mikrome-
kaanikko koulun käyneeltä jolpilta henkilökohtaisiin "välineisiin" kuuluvan
kartioviilasarjan, näillä minineula viiloillahan ei juurikaan opintyön lisäksi
kukaan mitään tee,paitsi suutin viilaaja!. Kun neulaviilalla (tai miniporalla)
saadaan jokunen satku alimittainen alkureikä, aletaan pakottaa säätötul-
kkia reikään ,tarjonnan innosta riippuen koko kasvaa ja jälki on riittävän
hyvä. Suutin/reikätulkit on työkaluterästä ja ei kulu herkästi, ehkä katke-
aa herkemmin. Em. tulkkeja löytyy rompetoreilta (osaksi käyttökelvot-
toman "koneistusosien" kauppiailta) sekä vanhemmista työkalu/laakeri-
liikkeistä. Näitä tulkkeja ei nykyiset IT-osaajat keksi mihin työntää, joten
ei paljon maksa jos vaan löytää.
Suutinreikä saa olla kyllä silonen, mutta ei sen nyt niin väliä oikeesti ole.
Bensa on epäpuhtauksineen kuluttava aine ja joskus joku pil...ntarkka
alanmies väitti että suutin kuluu ylimittaan (autossa) kun on ajettu n.
150tkm. No se siitä, mutta jos oikeesti haluaisi näitä reikiä viilailla,
(niinkuin itsellä on paheena) voi hankkia joltain kelloseppä/ mikrome-
kaanikko koulun käyneeltä jolpilta henkilökohtaisiin "välineisiin" kuuluvan
kartioviilasarjan, näillä minineula viiloillahan ei juurikaan opintyön lisäksi
kukaan mitään tee,paitsi suutin viilaaja!. Kun neulaviilalla (tai miniporalla)
saadaan jokunen satku alimittainen alkureikä, aletaan pakottaa säätötul-
kkia reikään ,tarjonnan innosta riippuen koko kasvaa ja jälki on riittävän
hyvä. Suutin/reikätulkit on työkaluterästä ja ei kulu herkästi, ehkä katke-
aa herkemmin. Em. tulkkeja löytyy rompetoreilta (osaksi käyttökelvot-
toman "koneistusosien" kauppiailta) sekä vanhemmista työkalu/laakeri-
liikkeistä. Näitä tulkkeja ei nykyiset IT-osaajat keksi mihin työntää, joten
ei paljon maksa jos vaan löytää.
k-68
Ostin viime kesäksi lähes uudet k-68 kaasarit kun ei kaveri saanut niitä toimimaan.
Lähempi tarkastelu paljasti aika pahat imuvuodot välilaippojen kohdalla.
Siispä tein kunnolliset välilaipat niin ei ollut mitään ongelmia.
Käsittääkseni näissä kaasareisssa ei ole mitään ihmeellistä jos eivät ole liian kuluneita. Kaikki mallit pitäis käydä kaikkien kanssa suuttimia vaihtamalla.
Itse en kyllä edes katsonut mitkä suuttimet oli ja jouduin säätämään mahdollisimman laihalle.
Lähempi tarkastelu paljasti aika pahat imuvuodot välilaippojen kohdalla.
Siispä tein kunnolliset välilaipat niin ei ollut mitään ongelmia.
Käsittääkseni näissä kaasareisssa ei ole mitään ihmeellistä jos eivät ole liian kuluneita. Kaikki mallit pitäis käydä kaikkien kanssa suuttimia vaihtamalla.
Itse en kyllä edes katsonut mitkä suuttimet oli ja jouduin säätämään mahdollisimman laihalle.
Mulla on ko. kaasuttimet k-750 mootorissa ei kyllä ole mooittimista.Suuttimista en ole varma ostin kaasuttimet uutena ja suuttimia en ole vaihtanu.Ovat toimineet viime kesän ja tämän talven viimeksi ajoin tänään -27 oli pakkasta joutu jo ryypyn laittamaan ylempään kohtaan.Ai niin asiaa tarkistin uutuudeltaan varsin vain bensapinnan sitä myöten paikoilleen, seosruuvit on muistaakseni auki noin 2 kierrosta oikea pytty ehkä hiukan enemmän(vajaa puoli kierrosta)
Ostin Joku aika sitte Pietarista uudet K65T kaasarit. Neulat on toiseksi alimmassa lovessa, hyvin tuntuu kulkevan. Kulutusta en ole vielä ihan tarkkaan ehtinyt laskea mutta "perstuntumalla" kuitenki huomattavasti vähemmän kuin vanhoilla alkuperäisillä kaasareilla.pekka kirjoitti:Mitenkä nuo K65T:t toimii K750:ssa ? Onko jollain kokemusta...
Pekka
Käyntiin lähtee ihan hyvin kylmänäkin kun ryypyttää kunnolla. Koskaan en oo vielä Koota saanut liian märäksi ryypyttämällä. Onhan noissa sen "kohonpaineluryypyn" lisäksi vielä se Uralin takaisiin olosuhteisiin tarkoitettu "Siperiaryyppy" jos kelit vielä kylmenee.
Pekka.S
Lasse, tämä taulukko kannattaisi laittaa talteen tuonne "vinkkejä" -osioon.Ykä kirjoitti:Muistakaapa että K-kaasareissa lukema ( siis se 165, 170, 190 tms ) tarkoittaa bensiinin virtausmäärää kuutiosentteinä minuutissa ( cm3 /min ) 1 metrin pudotuskorkeudelta ( elikkä kun suutin asennetaan metrin korkuisen säiliön alapintaan ( jolloin voidaan olettaa että pinta pysyy n. 1 metrin vakiokorkeudella) valuu ko suuttimen läpi esim. tuo 165 cm3 bensaa minuutissa )
Suutinkoothan on vakiona seuraavat:
K-63 F 135
K-63 T 165
K-63 Y 170
K-65 T 165
K-65 Y 170
K-68 Y 190
Tyhjäkäyntisuutin on se kokoa 50 ja ryyppysuutin kokoa 55 ( tai sitten vastoinpäin, ota nyt tuosta kyrilliikasta selvää )
T = Dnepri versio
Y (U) = Ural versio kaasareista
F = Dnepr 12 / K750 M versio
Otteet korjausoppaasta vapaasti suomennettuna
FL -53
ex. IC -56, ex. 8.103-10
ex. IC -56, ex. 8.103-10
.