vaihdelaatikon korjaus
vaihdelaatikon korjaus
"UUSI PAKILLINEN LOOTA" EI TOIMI VAIHTEET VAIKKA KUINKA SÄÄTÄIS PAKKI TOIMII HYVIN PÄITTÄISVÄLYSTÄ AKSELILLA JOPA 3 MM VOISKO JOKU NEUVOA MITÄ TEEN KIITOKSIA ETUKÄTEEN
Re: vaihdelaatikon korjaus
Kummastako puhutaan, Uralin 8.103 vai Dneprin?iikkonen kirjoitti:"UUSI PAKILLINEN LOOTA"
EDIT:
Katselin vanhoja viestejäsi ja siellä puhuttiin Uralista. Uralin korjauskäsikirja kertoo rajattomassa viisaudessaan vaihteiston akselien kasaamisesta näin: (lyhennelmä):
Pääakseli
...asianmukaisesti kootun pääakselin kokonaismitta on mitattuna holkin uloimmista pinnoista välillä 106.74 - 106.264 mm. Pituusmitta öljynohjausaluslevyistä mitattuna tulee olla välillä 107 - 107.14 mm.
Kytkinakseli
Asenna kumirengas 7203207-A laakerin ja hammaspyörän väliin. Kun vaihdat kartiolaakerin, vaihda molemmat osat samalla kertaa ja käytä irrotukseen työkalua 345-441-3. Kun asennat laakerikehää varmistu että se on oikein päin (valmistajan merkinnät poispäin) ja että se menee perille saakka. Kun kytkinakseli on asianmukaisesti koottu, on sen pituus mitattuna laakerien ulkokehistä välillä 134 - 133.39 mm.
FL -53
ex. IC -56, ex. 8.103-10
ex. IC -56, ex. 8.103-10
Jälkijunassa, mutta kuitenkin:
Jäin vielä pohtimaan tuota Urren pakillisen laatikon kokoamista
ja sitä, että ohjeet korjaamokäsikirjassa ovat amatöörille vielä
avoimia asioita jättäviä.
Kysynkin kokemuksia, mielipiteitä varsinkin kun alumiininen kuori
laajenee lämmitessään teräsakseleita enemmin.
1. Mihinkä aksiaaliseen välykseen kuoreen nähden
pitäisi pääakseli trimmata.
2. Entä kytkinakseli
3. Pitäisikö (kuula)laakerit lukita lukitteella kansiin/akseleihin.
Muutenhan manuaali antaa neuvoja toleransseista ja akselien
päittäismitoista.
Arveluani herätti parinkin "oikein" kootun laatikon epämääräinen
ääntely hiljaa ajettaessa/vapaalla laatikon kuumennuttua pitkän
"kovan" päiväajon jälkeen.
Laatikot toimivat muuten aivan upeesti ...joo joo!
Jäin vielä pohtimaan tuota Urren pakillisen laatikon kokoamista
ja sitä, että ohjeet korjaamokäsikirjassa ovat amatöörille vielä
avoimia asioita jättäviä.
Kysynkin kokemuksia, mielipiteitä varsinkin kun alumiininen kuori
laajenee lämmitessään teräsakseleita enemmin.
1. Mihinkä aksiaaliseen välykseen kuoreen nähden
pitäisi pääakseli trimmata.
2. Entä kytkinakseli
3. Pitäisikö (kuula)laakerit lukita lukitteella kansiin/akseleihin.
Muutenhan manuaali antaa neuvoja toleransseista ja akselien
päittäismitoista.
Arveluani herätti parinkin "oikein" kootun laatikon epämääräinen
ääntely hiljaa ajettaessa/vapaalla laatikon kuumennuttua pitkän
"kovan" päiväajon jälkeen.
Laatikot toimivat muuten aivan upeesti ...joo joo!
Norppa
Käsikirja ei mainitse mitään akselien ja kotelon välisestä kokonaisvälyksestä. Olettavat että kotelot ovat samankokoisia ja tiivisteet niinikään. Loppupeleissä tuolla aksiaalisella välyksellä taitaa eniten olla merkitystä siinä, että riittääkö vaihteensiirtäjien liikeradat liikuttelemaan osia. Kaipa sen kuoren lämpölaajeneminen on otettu huomioon jo suunnittelussa. Joten tuskin niitä laakerejakaan tarvitsee lukita. En ainakaan omastani ole lukinnut.
Laatikothan eivät aivan niitä äänettömimpiä ole. Sen huomasin että kun vaihdoin uudet laakerit ja nopean nelosen, laatikko hiljeni. Eli ääntä pienensi joko länsilaakerit tai uusi vinohampainen nopea nelonen. Tai molemmat. Tai sitten ehdin välillä unohtaa todellisuuden ja kuvittelen vain. :smt120
Laatikothan eivät aivan niitä äänettömimpiä ole. Sen huomasin että kun vaihdoin uudet laakerit ja nopean nelosen, laatikko hiljeni. Eli ääntä pienensi joko länsilaakerit tai uusi vinohampainen nopea nelonen. Tai molemmat. Tai sitten ehdin välillä unohtaa todellisuuden ja kuvittelen vain. :smt120
FL -53
ex. IC -56, ex. 8.103-10
ex. IC -56, ex. 8.103-10
Joo, kenties näin kuin Rane sanoo, mutta olen
todennut tilanteen, jossa paras sovite saatiin ilman
kopan ja kannen tiivistettä ja toisaalta pääakselin
koneen puoleisen laakerin alla on ohut sovitusprikka,
niin voisi olettaa, että jotain välystä/tiukkuutta
päittäissuunnassa haetaan?
Nykykokemuksella ounastelen, että pääakselin
paras päittäisvälys olisi "just jeti", ei välystä kylmänä
ollenkaan. Vaan miten lie?
todennut tilanteen, jossa paras sovite saatiin ilman
kopan ja kannen tiivistettä ja toisaalta pääakselin
koneen puoleisen laakerin alla on ohut sovitusprikka,
niin voisi olettaa, että jotain välystä/tiukkuutta
päittäissuunnassa haetaan?
Nykykokemuksella ounastelen, että pääakselin
paras päittäisvälys olisi "just jeti", ei välystä kylmänä
ollenkaan. Vaan miten lie?
Norppa
Aukaisin tuossa täysin toimivan dnper pakittoman laatikon sivuposken katsoakseni missä kunnossa siirtohampaat on ennen kesän ajoja. Hampaat oli hyvässä kunnossa, mutta pääakselin rattaiden väliin sopi naftisti millin rakotulkki.
Koska laatikko toimii hyvin niin löin kannen kiinni. Kovin hirmu tarkkaa siis se pääakselin päittäisvälyshomma ei voi olla jos kaikki toimii vielä millinkin välyksellä.
Sno-Bro
Koska laatikko toimii hyvin niin löin kannen kiinni. Kovin hirmu tarkkaa siis se pääakselin päittäisvälyshomma ei voi olla jos kaikki toimii vielä millinkin välyksellä.
Sno-Bro
K-750, MB-750, K-750M, K-175, K-125, K-1B
No joo...siis välys ei ole kovin kriittinen.
Eikä varsinkaan lämpölaajenemisen kannalta katsoen,
sillä jos kokoamme lootan nolla päittäisvälyksellä
tekee + 40 C asteen muutos osapuilleen 0.05 mm
välyksen!
Mutta appropos, miten tämän keskustelun aloittanee
uralistin vaihteiston kävikään - missä oli vika?
Opittaisiinko jotain.
Eikä varsinkaan lämpölaajenemisen kannalta katsoen,
sillä jos kokoamme lootan nolla päittäisvälyksellä
tekee + 40 C asteen muutos osapuilleen 0.05 mm
välyksen!
Mutta appropos, miten tämän keskustelun aloittanee
uralistin vaihteiston kävikään - missä oli vika?
Opittaisiinko jotain.
Norppa
Vaihdelaatikon korjaus
Kokemuksesta voin sanoa että kyllä pakin ja vaihteen saa riski mies yhtäaikaa päälle.
Ostin nimittäin jokuaika sitten semmosen laatikon joka oli jumissa. :D
Ostin nimittäin jokuaika sitten semmosen laatikon joka oli jumissa. :D






