URAL ROIKKA keskustelualue

Uralrane kirjoitti:

kmz.k750 kirjoitti:Muistaakseni Uskila laittoi tänne jonnekin osioon huoltokirjasta tietoa että olisi 15000 km.

Se olis nykyisessä kattilassa joka toisen öljynvaihdon yhteydessä. Eikä nyt voi sanoa että siinäkään tekniset oivallukset olis kovin edistyksellisiä. Toki hyvillä öljyillä ajellaan. Kampura on materiaaliltaan lämpökäsitelty 4140 Alloy Steel. Kovasti on tietty ajat muuttuneet, ennenvanhaan avattiin auton moottoreista kannet 100-150 tkm kohdalla ja tehtiin minimissään venttiilityöt. Sitä aiemmin vielä pikemminkin. Nykyvehkeillä ajetaan pitkiä huokosia availematta.. toki joku öljyruisku rinkelimersu avataan tarvittaessa.

Mut kai ne halvemmatkin öljyt ovat kehittyneet? Metalli näissä nyt on mitä on. Varmaan vanhemmissa parempaa. Joku -80-90 luvun taite taisi olla heikoin ajankohta, ymmärrettävistä syistä. Onko se tuo töhkä vaan tuotetta epätäydellisestä palamisesta?

Kampiakselin kannalta arvelua...motoristi tai tuleva uusi itäpyörä harrastaja/motoristi ostaa itäpyörän ja moottorin kunnosta ei ole tietoa tai sitten on.
Onko tietoa millä mallilla linkolevyjen puhtaustaso ja kiertokangen välykset?
Onko pyörä ollut käytössä ympäri vuoden vai seissyt vuosia tai käytössä kesällä vuosittain.( öljyn vaihtoväli ?)

Miten vaikuttaa moottorin linkolevyjen puhtauteen? esim. moottori ollut käyttämättä 2 - 3 vuotta tai pitemmän aikaa > moottori otetaan "kovaan käyttöön"...kovettuuko epäpuhtaudet linkolevyhin missä ajassa ja jonka johdosta on tiedossa että kampiakselin kiertokangen voitelu ei täysin pelaa.

Esim. Motoristi ajelee lyhyviä matkoja kesäisin vuosia, jossain vaiheessa päättää luopua itäpyörästään ja myy pois sekä vakuuttaa uudelle omistajalle että moottori on hyvässä kunnossa.
Uusi itäpyöräharrastaja päättää lähteä vähän pitemmälle matkalle esim. 500 -1000km ja moottori saavuttaa pitempiä lämmitys aikoja eli ajoa 2 -3 h ja tankkaus ... taas ajoa.

Lähteekö epäpuhtaudet liikkeelle ja kampiakseli vaurio tiedossa? ja muutama moittiva sananen että olipa pas..moottori itäpyörässä kun perusasiat eivät olleet kunnossa tietämättomyyttään? ....kun edellinen omistaja oli vakuuttanut että moottori on hyvässä kunnossa.

Mitä nyt tarkoitin on että mitkä on ne muutokset -mitä pitäisi tehdä ettei kone tuolleen mönjääntyisi. Käytettynä ostettu pyörä on aina täysi arvoitus. Mutta jos on sen jo kertaalleen levittänyt, niin sen jälkeinen elämä. Ei ole kamalan käytännöllistä repiä konetta auki puhdistamisen takia. Tai sitten avaat kun et avannut.

Mitä jos linkolevyihin poraisi reiät pohjaan. Silloinhan kai kaikki linkolevyihin kertyvä paska huuhtoutuisi öljyn mukanan keskipakovoiman avittamana moottorin sisälle ja edelleen vähitellen öljyn kierron mukana öljynsuodattimeen ja raskaampi tavara jäisi öljypohjaan sakaksi. Sitten pitäisi vaihtaa öljyt ja öljynsuodatin tavanomaista tiheämpään ja toisinaan irroittaa öljypohja, mutta on helpompi se olisi tehdä kuin koko koneen purkaminen.

En ole kokeillut. Tämä ihan ajatuksena.

..mielenkiintoinen ajatus, mutta kun sen öljyn syöttö sinne kampilaakeriin perustuu juuri tuohon linkovoimaan ..eli jos puhkasee linkopellin pohjan niin kampitappi ei saa enää sitä keskipakoisvoimalla syötettävää öljyä..kampikammio kyllä saa, mutta se ei tarvi..

....ja aiheutta meille Lättäpäille vähän päänvaivaa, kun se suodatin on korkeintaan puljatessa jäteöljyjä kaffinsuodattimen läpi purkista toiseen

Karsta yms. pasha lähtee kuulemma hyvin uuninpuhdistusaineella.

Uralrane kirjoitti:Mut kai ne halvemmatkin öljyt ovat kehittyneet?

Tiedä sitä sitten, eikös nuo pirun direktiivit ole ainakin sinkkipitoisuuksia pyrkinyt vähentään ja sehän on kai ollut öljyssä se eniten moottoria suojaava lisäaine. Voi toki olla, että jollain muilla aineilla on saatu korvattua tai jopa parannettua tuota sinkin vähennystä.

Uskila kirjoitti:Näyttäisi olevan Mazdan mäntää...

Onko noissa Mazdan männissä jokin systemaattinen laatuongelma?

[/quote]Onko noissa Mazdan männissä jokin systemaattinen laatuongelma?[/quote]

Mitä tarkoitat? kaksi mäntää on vaurioitunut tietoisen valinnan kautta, vaijerit liian kireällä liaan kauan.
Vaunussa tavaraa n. 100 - 150kg ja lämmin päivä, testasin onko tilanne muuttunut...ei ollut muuttunut ja mäntä suli.

Moottorissa kilometrejä 15000 - 20000km välillä, on aika käyttää moottori auki ja ennakoiva huolto.

Kootteri kirjoitti:

Uralrane kirjoitti:Mut kai ne halvemmatkin öljyt ovat kehittyneet?

Tiedä sitä sitten, eikös nuo pirun direktiivit ole ainakin sinkkipitoisuuksia pyrkinyt vähentään ja sehän on kai ollut öljyssä se eniten moottoria suojaava lisäaine. Voi toki olla, että jollain muilla aineilla on saatu korvattua tai jopa parannettua tuota sinkin vähennystä.

Peruslaadut ja etenkin halpa mineraali minnekään kehity. Päin vastoin korkeintaan.
Ja tuo neteissä vouhkoiltu sinkki mikään ihme aine ole. Tönärikaseissa tarpeen, muut marginaalisempaa. Lisäksi ei sitä kielletty ole, kunhan valitsee vanhan kaavan öljyn = ei uusien moottoreiden öljyä.

kmz.k750 kirjoitti:Mitä tarkoitat? kaksi mäntää on vaurioitunut tietoisen valinnan kautta, vaijerit liian kireällä liaan kauan.
Vaunussa tavaraa n. 100 - 150kg ja lämmin päivä, testasin onko tilanne muuttunut...ei ollut muuttunut ja mäntä suli.

Moottorissa kilometrejä 15000 - 20000km välillä, on aika käyttää moottori auki ja ennakoiva huolto.

Niin..vanhassa Mazdassa sama mäntä kestää varmaan joku +300 000km korkeammilla puristuksilla.
Pidän ihmeellisenä sitä, että mitenkä se on ihan normaalia koneen käytöstä jos matalapuristeisessa Koossa täysin sama mäntä kestää vain 15-20 kkm ja lopulta sulaa kesken ajon. Onko silloin oikeasti vika männässä vai jossain ihan muualla?

cedricfan kirjoitti: Peruslaadut ja etenkin halpa mineraali minnekään kehity. Päin vastoin korkeintaan.
Ja tuo neteissä vouhkoiltu sinkki mikään ihme aine ole. Tönärikaseissa tarpeen, muut marginaalisempaa. Lisäksi ei sitä kielletty ole, kunhan valitsee vanhan kaavan öljyn = ei uusien moottoreiden öljyä.

kiitos infosta, taas oppi lisää.

Kootteri kirjoitti:

kmz.k750 kirjoitti:Mitä tarkoitat? kaksi mäntää on vaurioitunut tietoisen valinnan kautta, vaijerit liian kireällä liaan kauan.
Vaunussa tavaraa n. 100 - 150kg ja lämmin päivä, testasin onko tilanne muuttunut...ei ollut muuttunut ja mäntä suli.

Moottorissa kilometrejä 15000 - 20000km välillä, on aika käyttää moottori auki ja ennakoiva huolto.

Niin..vanhassa Mazdassa sama mäntä kestää varmaan joku +300 000km korkeammilla puristuksilla.
Pidän ihmeellisenä sitä, että mitenkä se on ihan normaalia koneen käytöstä jos matalapuristeisessa Koossa täysin sama mäntä kestää vain 15-20 kkm ja lopulta sulaa kesken ajon. Onko silloin oikeasti vika männässä vai jossain ihan muualla?

Voi olla että muistan ihan väärin, mutta oliko se niin että noista Mazdan männistä piti koneistaa männän laesta hieman pois...kumminkin kuumempana se taitaa tuo mäntä näissä kiukaissa käydä ,kun vesivaippa koneissa..männän laen ja ylemmän renkaan välissä oli wanhoissa alkuperäisissä (ainakin kansiventtiilikoneet neppari) lämpökatkos ura , jonka idea oli estää liian lakilämmön siirtyminen suoraan puristusrenkaisiin..tiedä oliko vaan teoriaa , mutta tuskin...

Kootteri kirjoitti:

kmz.k750 kirjoitti:Mitä tarkoitat? kaksi mäntää on vaurioitunut tietoisen valinnan kautta, vaijerit liian kireällä liaan kauan.
Vaunussa tavaraa n. 100 - 150kg ja lämmin päivä, testasin onko tilanne muuttunut...ei ollut muuttunut ja mäntä suli.

Moottorissa kilometrejä 15000 - 20000km välillä, on aika käyttää moottori auki ja ennakoiva huolto.

Niin..vanhassa Mazdassa sama mäntä kestää varmaan joku +300 000km korkeammilla puristuksilla.
Pidän ihmeellisenä sitä, että mitenkä se on ihan normaalia koneen käytöstä jos matalapuristeisessa Koossa täysin sama mäntä kestää vain 15-20 kkm ja lopulta sulaa kesken ajon. Onko silloin oikeasti vika männässä vai jossain ihan muualla?

Voi olla vika muuallakin, pyörässä on vaunu ja ajaa enempi kuin "kioskin" välejä niin moottori voi lämmetä enempi kuin Mazdan moottori jossa on nestejäähdytys.

Ilmankos ne jotkut virittelevätkin niille männille sitä lisäjäähdytystä öljysuihkulla....+tietysti se öljynjäähdytys jollain kennolla.

Ja toinen juttu mitä mie ihmettelen.... matsan mäntä ja sitikan puola... jne. Onks tuo matsan mäntä mikä autuaaksi tekevä kun ladan mäntäkin on olemassa ????? ja pirun paljon halvempi!!!!?????

Bokserissa tuo jäähdytyspuolen pitäis pelata periaatteessa paremmin. V kakkosessa takapytty käy takuulla kuumempana. Rakenteesta johtuen toiselle puolen lentää öljyroiskeita vähemmän, jota kompensoimassa on ne kanavat. Kävi tuossa vaan mielessä että Kuplassa ei muistikuvan mukaan ole roiskutteluvärkkejä.

Ei niitä ollut vanhemmissa harrikoissakaan. Nykyään tirskauttaa öljyä kohden männänpohjaa.

Ainahan vanhoista jotakin hajoaa, näissä koneissa se tuntuu olevan aika usein männät tai kampiakseli. No ohjureita menee jos sovitus on poskellaan. Mulle se viimeinen naula arkussa oli vasta laitetun kampuran liitoksien leviäminen. Ei mahtunut pyörimään lohkossa.

Ei voi sanoa että rajoitettu käyttöikä johtuis hulvattomasta tehostakaan.

Niin no, kai se sitten on ihan normaalia, että männät sulaa ajossa.
Vesijäähdytteinen käy toki ilmajäähdytteistä viileämpänä, mutta veikkaan että esim. Lycomingin pojilla ois varmaan jääny muutama ilmaboxeri tekemättä jos heidänkin koneissa olis vastaava ongelma ominaisuutena.

Terve

Seiskapätkän teknologian männissä en ole törmännyt vastaavaan ongelmaan, kuvassa moottori jolla on ajettu arviolta noin 35000 kilometriä, joista itse noin 5000 km…



Karstaa oli männissä ja kansissa jonkin verran koneella ajettu viimeksi 2011 jollin se oli kuvan moodissa, K-68 kaasarit, siimavyyhti suodarin ja kärkiboksi sytkä.



Ps nostin maanantaina padan pöydälle ja katsoin mitä se piti sisällään

Kootteri kirjoitti:Niin no, kai se sitten on ihan normaalia, että männät sulaa ajossa.
Vesijäähdytteinen käy toki ilmajäähdytteistä viileämpänä, mutta veikkaan että esim. Lycomingin pojilla ois varmaan jääny muutama ilmaboxeri tekemättä jos heidänkin koneissa olis vastaava ongelma ominaisuutena.

Kyllä mäntäongelmia aikanaa näissä vehkeissä oli, kun männät oli mitä sattu "torimummon tehtaalta", piti tutkia turvotuksia eri lämmöillä ja vaikka kuinka viilaili niin huonot leipoi vaan kiinni..nyt kun on saanut hyvää mäntää (esim. almot) ja hyviä renkaita, niin kyllä saa surutta laskea..
minä henkilökohtaisesti en niinkään ole välittänyt siitä "vaijerin kireydestä" vaan olen ajatellut niin että mopon pitää kulkea sen mitä tupesta kääntämällä lähtee..säädellään paikat sellaiseksi että sen kestää. Toki ajelen kohtuu maltillisesti , mutta säädöt on oltava niin että tarvittaessa kovempi ajo ei riko konetta. Mäntiä en ole tainnut saada sulamaan vaikka tätä hullutusta on norsunkorvalla kummin jo n.100 000 km istuttu, mutta alkuaikoina noita leikkaantumisia kylläkin. Nykyisillä kauppalaadun männillä olen laittanut käyntivälykset tehtaan arvoihin ,nostanut puristukset niin ylös kun tolkulla saa, sytkän ennakot kohdilleen ja kaasuttimet sellaiseksi että tosiaan pelaa, ja vielä niin että kun mennään isojänistä niin silloin on suuttimissa tilaa antaa riittävästi kakkuu..se ei mitenkään haittaa taloudellista ajoo, mutta antaa turvaa tiukoissa lajitovereiden keskeisissä mäkikisoissa..eikä juurikaan tarvi totutusajoa vaan olen joskus ihan kokeillakseni painanut juuri asennuksen jälkeen aivan surutta ja odottanut jotain elkeitä leikkantumisesta tms. mutta ei mitään ..laatu on näissä (männissä) ollut nyt niin hyvä ettei ole mielestäni mitään syytä käyttää jotain autonmäntää jollei jokin oma viritys sitä vaadi...omaa tuumintaa ja mielipide vaan..

Paino. Esim Rellun mäntä menee suoraan lättäpäähän tapinkin osalta, mutta on painava murkula kun sitä näpeissä vertaa esim Almotin mäntään.

metsuri Torkkelista kirjoitti:Ilmankos ne jotkut virittelevätkin niille männille sitä lisäjäähdytystä öljysuihkulla....+tietysti se öljynjäähdytys jollain kennolla.

Ja toinen juttu mitä mie ihmettelen.... matsan mäntä ja sitikan puola... jne. Onks tuo matsan mäntä mikä autuaaksi tekevä kun ladan mäntäkin on olemassa ????? ja pirun paljon halvempi!!!!?????

Miten kukanenkin halpuuden laskee? miten harrastaa?

Seinäjoen moottorikoneistamolla ovat laittaneet Mazdan ja Ladan mäntää ainakin n. 15 - 20 vuotta sv-koneisiin.
Mazdan männässä 22 tappi kuten Ladan männässä, Ladan männässä ei ole tapin lukituksia tai mitä minulla on hyllyssä Ladan mäntiä niin niissä ei ole lukituksia tapille.

Ladan mäntään teflontutit tai sorvata lukitusurat.
Kaikilla ei ole sorvia tai kaveria joka tekee koneistukset "ilmaiseksi" tai "halvalla".

Jos Mazdan mäntää sai aikanaan ostaa 20 - 30 euroo kappale Suomesta ja Ladan mäntää Viipurista 8 - 10euroo kappale.
Suomesta en ole ostanut Ladan mäntiä, en tiedä hintaa?

Tallin hyllystä löytyy Ladan, Rellun ja Mazdan mäntiä, pitänee arpoa mitkä laittaa seuraavaksi paikoilleen...
Muistaakseni johonkin osioon puntaroin mäntien painoa, minulle on aivan sama mikä mäntä moottorissa edes takas hölkkäseen kuhan minulla on vara mäntä laittaa tilalle tarvittaessa tien päällä.

Sitikan puolaan en osaa ottaa kantaa, vuonna 2003 ostin Koon ja sama alkuperäinen puola ollut paikoillaan vuodesta 2003.

MATTI kirjoitti:

Kootteri kirjoitti:Niin no, kai se sitten on ihan normaalia, että männät sulaa ajossa.
Vesijäähdytteinen käy toki ilmajäähdytteistä viileämpänä, mutta veikkaan että esim. Lycomingin pojilla ois varmaan jääny muutama ilmaboxeri tekemättä jos heidänkin koneissa olis vastaava ongelma ominaisuutena.

Kyllä mäntäongelmia aikanaa näissä vehkeissä oli, kun männät oli mitä sattu "torimummon tehtaalta", piti tutkia turvotuksia eri lämmöillä ja vaikka kuinka viilaili niin huonot leipoi vaan kiinni..nyt kun on saanut hyvää mäntää (esim. almot) ja hyviä renkaita, niin kyllä saa surutta laskea..
minä henkilökohtaisesti en niinkään ole välittänyt siitä "vaijerin kireydestä" vaan olen ajatellut niin että mopon pitää kulkea sen mitä tupesta kääntämällä lähtee..säädellään paikat sellaiseksi että sen kestää. Toki ajelen kohtuu maltillisesti , mutta säädöt on oltava niin että tarvittaessa kovempi ajo ei riko konetta. Mäntiä en ole tainnut saada sulamaan vaikka tätä hullutusta on norsunkorvalla kummin jo n.100 000 km istuttu, mutta alkuaikoina noita leikkaantumisia kylläkin. Nykyisillä kauppalaadun männillä olen laittanut käyntivälykset tehtaan arvoihin ,nostanut puristukset niin ylös kun tolkulla saa, sytkän ennakot kohdilleen ja kaasuttimet sellaiseksi että tosiaan pelaa, ja vielä niin että kun mennään isojänistä niin silloin on suuttimissa tilaa antaa riittävästi kakkuu..se ei mitenkään haittaa taloudellista ajoo, mutta antaa turvaa tiukoissa lajitovereiden keskeisissä mäkikisoissa..eikä juurikaan tarvi totutusajoa vaan olen joskus ihan kokeillakseni painanut juuri asennuksen jälkeen aivan surutta ja odottanut jotain elkeitä leikkantumisesta tms. mutta ei mitään ..laatu on näissä (männissä) ollut nyt niin hyvä ettei ole mielestäni mitään syytä käyttää jotain autonmäntää jollei jokin oma viritys sitä vaadi...omaa tuumintaa ja mielipide vaan..

Terve Matti,

Mistä moottoreista puhutaan, sv-moottoreista vaiko kv-moottoreista jonka norsunkorvalla kilometrit ovat syntyneet? ja kauanko Sasu tai jokin muu myyjä tarjonnut almontin mäntää venäläisiin moottoreihin?

En haasta riitaa vaan haluan tarkennuksia tähän keskusteluun, niin tiedän mistä keskustellaan ja tekeekö koneistustyöt koneistamo vaiko itse.
Kaikilla ei taida olla tietoa männän ja sylinterin välyksistä kun ei ole käytettävissä tarkkoja mittalaitteita.

Sivusta seuranneena Norjan/Ruotsin reissulla toista Koon moottoria, moottorissa oli almontin männät sisässä ja kilometrejä taisi tulla tällä reissulla n. 3000 -3500km, moottori toimi hyvin.
En tiedä sitten pelastiko vesisade KOOn moottorit tai toisen Koon moottorin? kun Turusta Haapavedelle ei kestänyt samaa vauhtia...mitä Norjassa.
Varmaankin mäntä leikkasi kiinni ensin ennen Evijärveä, no kerran moottori kävi niin ajattelin ajella kotia kohti n. 200km ja tehdä kotona tallissa normi perushuollon moottorille, en alkanut värkkään esim. uutta mäntää sisään tien sivussa.
Vaunun puolen sylinteriä en ole aukaisut vielä, näkee minkämoinen mäntä siellä on?

Kyllähä se niin on,että huono on verrata soololla ajelua,minkä päällä on miehen+makuupussin paino..täyteen kuormatun sivuvaunun kanssa kanssa ajelevaan lättäpäähän.
Sen verran oon miekii näil vehkeil ajanut,että oon oppinu tuntemaan,miten suuri on ero tyhjällä ja matkavarustuksella pakatulla vaunulla.
Kyllä on monasti mielessä käynyt,kun oikein lämpimissä olosuteissa oon ajellut jokusen sata kilsaa,että jokohan perkele kohta mäntä sulaa.

Terps
Näistä asioistahan ei kinasteluun ole aihetta lainkaan, kun kyseessä on vaan omat kokemukset ja mielipiteet sekä niiden oman pään tulkinta..ehdottomien totuuksien laukominen taas usein aiheuttaa kiivastakin vastareaktiota, ja siitähän ei kai ole nyt kysymys..?
Omalla kohdalla kokemukset itämaisesta sivuventtiilimoottoripyörästä on päällä istumisen tasolla ja en muistaakseni ole sellaisella metriäkään ajanut, joten siitä ei kannata minun alkaa kertoilemaan mitään..eli kaikki itäpyöräajoni on tehty ohv koneella ja pääosin vielä sivuvaunulla hyvin kuormattuna..mutta vähitellen alkaa sooloajon osuus jo saavuttaa kilometreissä sivuvaunukäytön ,joka nykyisellään on hyvin vähäistä, ja kevyellä kuormalla tapahtuvaa. raskaampi sivuvaunukäyttö kyllä vaatii kaikien säätöjen ja materiaalien olla kunnossa, ja joskus kun olosuhteet on huonot on kyllä herkällä korvalla kuunneltava konetta ja antaa ennemmin "löysiä" kun vetää väkisin kaikki irti. koska reserviä ei juurikaan yllin ole..mutta kun löytää oikeat itselle mieleiset säädöt/kokoonpanon niin yllättävän hyvin nämäkin jaksaa mennä paukuttaa.. Aiemmin kun hyviä alkuperäisiä mäntiä oli vaikea saada , niin oli varmaan järkevää hankkia korvaavia varmempilaatuisia kun arpatavara, mutta nyt ei taida vakiokoneeseen olla tarvetta. Aiemmin tuli hyvillä alkuperäisillä männillä ajettua mahdollisimman paljon ja vaihdeltua vaan hyviä "saksalaisia" männänrenkaita, jotta veto säilyi, ja kun tuli tilaisuus vaan ostaa hyvälaatuiset vientimännät niin niitä piti haalia..Mäntäkeskusteluun ei siis enää taida olla niin aihetta kun ennen, mutta syyt vaurioihin olisi mukava johtaa alkulähteille..eli kaikille harrastajille jakaa vinkkiä, miksi näin on päässyt käymään..ja sen pohdintaa minun mielestä olisi mukava jatkaa, vaikka varmaan monet ajatukset syistä meneekin ihan metsään, niin keskustelu kumminkin jatkuu ja aina siitä jotain tietoakin saa...taas vaan omia mielipiteitä/kokemuksi ..ei ehdottomia totuuksia ..

Niinkai se on että yhtä ainutta syytä tai totuutta ei oo.. silloin kun hajoaa niin menee enimäkseen rikki.

Suurin ongelma oli ainakin minulla että sivuventtiilikone on rikkinäisenäkin yllättävän hiljainen. Jos ei osaa kuunnella konetta niin ajaa helposti niin kauan että on täystuho edessä. Nykyiset osat on mitä sattuu metallia mikä ei muistuta terästä ollenkaan. Minulla meni 4kertaa kiertokangen laakerit ja tapit kun oli alkuperäisiä osia. Viimeisenä koitin kiinalaista kampiakselia joka toimi loistavasti. Yhtään mäntää ei sulanut kun tarkkailin lämpöjä koko ajan. Minullakin usein öljyn lämmöt seikkaili päälle 100 astetta mutta ei mäntävaurioita kun osasin hellittää ajoissa. Vanhoilla osilla lätyskä varmaan toimii paremmin, tuli vaan mitta täyteen ja myin pyörän pois.

Jotenkin tuo mäntävaurio vaan niin näyttää että olisi detonoinut..sivuventtiikoneessa ilmeisesti tuo palotilan muoto on hankala paikka muuttaa niin että siitä saisi paremman liekkirintaman edetä..onkohan näitä kansia jossain muotoiltu ihan onnistuneesti..Ja niin kuin Ripa kirjoitti ei nakutusta havaitse äänen perusteella ajoissa, eikä taida nakutustunnistimista olla tuossa paljon apua..tulee mieleen,
-palotilan muotoilu
-lisää toinen sytytystulppa kanteen
-laajemmalla aukioloajalla , sopivammalla ajoituksella oleva nokka
-sytytysennakon hienosäätö
esim..

Terve
ohessa asiaan liittyen scannattu aukeama wanhasta oppikirjastani..kekkosen aikaan n. 40 v takaperin, eli eiköhän sovi aikakauteen...

Niin, pointti miksi vähän tätä juttua provosoin on vain ja ainoastaan se, että en pysty käsittämään mitenkä missään polttomoottorissa on OK ja mukamas täysin normaalia jos männät sulaa pyttyyn kesken ajon.

Oma henk koht. mielipide on, että jos metallit sulaa, niin silloin on lähtökohtaisesti oltava jossakin vikaa (ainakin näillä puristuksilla ). Oli sitten kyseessä lättäpää, OHV tai jokin muu, vaikka suihkumoottori. (Tietyistä potkuriturbiinimoottoreista saa esim turbiinin jo poltettua ennen kuin kone on edes kunnolla käynnissä, mutta olkoon se ihan oma tarinansa.)

Pitkin kesää ruohonleikkuritkin ajelee nurmikoita ja niissäkin hyvin monessa on lättäpää kone. Oman muistikuvani mukaan en tiedä yhtään B&S ruohonleikkuria mistä normaali ruohonajossa mäntä sulais vaikka leikkais parikin kesää putkeen. Ja aina leikkaillaan kaasu käytännössä täysin tai lähes täysin auki.

Ja jos siis lämmöt on se mosan isoin ongelma niin pitäis varmaan funtsia mistä ongelma johtuu ja voisiko sille mahdollisesti tehdä jotain. Täälläkin keskusteluissa olleet CHT -mittarit vois ainakin olla hyvät lisäavut jos mitään muuta ei halua asian eteen tehdä.

Vielä tuosta nakutuksesta..juttelin juuri tuossa pojan kanssa eräästä toisesta mäntä ongelmasta, eli nyt näissä uusissa Formula 4 koneissa (Abarth Fiat) koneissa oli alkuajan ongelmia että nakutti 3 sylinterin mäntään rakkuloita ja sitten irrotti materiaalia ja leikkas kiinni..syytä ei moottorin valmistajalta oikein tullut ja koneita porsi alkujaan ihan kiitettävästi. Syyksi epäiltiin että pakosarjan turbolähtö ja imukanavan muoto aiheutti tuon nakutuksen, koska se oli aina 3 syl. Nakutusanturit ei tuossa kiinteässä asennuksessa pystynyt toimimaan, mekaanisen älömölön takia. Kesällä siirtyivät käyttää 102 oktaanista polttoainetta(ennen 98) ja mäntävauriot loppui kun haltijan sauvasta..eli kynnys tilanteeseen ettei detonointia tapahtunut oli tässä hyvin pieni ja siitä selvittiin polttoaineen laadun vaihdolla.