Sekalaista ongelmaa...

[Kaljee]

Nämä kytkinlevyt on ostettu Henrikssonilta.

Heetkinen... Minulla on aavistus... Minä tilasin kytkimen keskitystapin tuolta viime syksynä, sekä huvin ja varmuuden vuoksi myös sellaisen edullisen kytkinlevyn. ( Vaikka eu-laatuiset olivat jo hyppysissä ) Luulin ostavani vain yhden kytkinlevyn, hintaan sisältyikin kaksi Olivat jo paketista avatessa valmiiksi kierossa! Mutta ei hätää ne sai käsin käännettyä suorempaan... Sekä keskiön urat olivat sanalla sanoen tehty kenties voimajuoman saattelemana. Yritin niitä jopa aluksi viilailla mutta en minä saanut niitä sopimaan edes siihen keskitystyökaluun, saati sitten itse akseliin

Keskitystappi hyvä, levyt jätin odottamaan maailmanloppua. Jos vastaavat sait pyörään asennettua niin en ihmettele että ovat muuttuneet tuollaiseksi. Harmillinen tapaus silti. Ilmeisesti päivästä riippuen tulee paremmin koneistettua erää pajalta pihalle, mutta laatu muuten ei näytä olevan hääppöinen.

[hyvonenh]

On tuolleen käyny muillekin , fransmannit oli Irbittiin menossa 2017 ja Imatralla oli kytkin Zorgolilla äänekkäänä...

Screenshot_20240912_195640_Samsung Internet.jpg (203.4 KiB) Katsottu 15800 kertaa

Mitäs siinä muuta kuin uudet levyt peliin ja matka jatkui.

T.hh

[MATTI]

No ei noin pahoja,mutta teräviä ja sellaisia joissa tuo napa (poorinapa) on irronnut kokonaan. Levy on saattanut olla epäkeskeinen napaansa nähden ,tai huonoa materiaalia,tai jos kytkinakseli olisi jo hyvin kulunut niin se antaisi liikettä kulumaan.,myös näiden yhdistelmä ja soikeiksi kuluneet rautalevyjen reiät kaikkineen voisi tuon aiheuttaa..ei mitenkään yleistä ,mutta hyvin teräviksi kuluneisiin poorinapoihin törmää kyllä..ja hetken päästä ne olisi ollut tuollaisia jos niitä ei olisi ajoissa vaihdettu.Mutta vika löytyi ja tarkastele nyt ohjaintappien kunto, rautalevyjen kunto ja vaihteiston kytkinakselin kunto, ennen kun kasaat uusilla levyillä. Kytkinlevyjä on erittäin huonoja joilla ei oikeasti tee mitään..varminta olisi hankkia uudempiin uraleihin tarkoitettuja laatulevyjä (Sasulta esim.) Nuo ns. "kattopelti" kytkinlevyt sopii oikeastaa vain frisbii harjoitteluun,,eikä oikein hyvin siihenkään.

[Justeeri]

Tuumin, että minulla olisi tuollaisia Hyvösen kuvassa näkyviä vanhan tyylisiä käytettyjä kytkinlevyjä, minkä kanssa voisi varmaan käyttää paksumpaa välilevyä... Mutta Matin kommentista päätellen ei varmaan kannata niistä elätellä toivoa.

Sasulla näyttäisi olevan myös noita Uralin levyjen kaltaisia, mutta hieman halvempia levyjä. Paksuus tosin on 7mm. Ei taida tulla niistä toimivaa pakettia lihakoukkukahvan liikeradalla.

[Uskila]

Terve

Niin rupulin näköisestä kytkinlevystä ei voi ulospäin päätellä sen kestävyydestä...





Ps tollakin levyllä on ajettu yli 70.000 kilometriä ja kitkapinasta lähti pala pois, mutta navassa olisi vielä kilometrejä tallella

[MATTI]

Tuumin, että minulla olisi tuollaisia Hyvösen kuvassa näkyviä vanhan tyylisiä käytettyjä kytkinlevyjä, minkä kanssa voisi varmaan käyttää paksumpaa välilevyä... Mutta Matin kommentista päätellen ei varmaan kannata niistä elätellä toivoa.

Sasulla näyttäisi olevan myös noita Uralin levyjen kaltaisia, mutta hieman halvempia levyjä. Paksuus tosin on 7mm. Ei taida tulla niistä toimivaa pakettia lihakoukkukahvan liikeradalla.

Se Sasun 7 mm tarkoittanee sen levyn napapituutta..eli se napa on tavallista vahvempi, muuten levypaksuus näissä uusissa taitaa olla aina liki sama.
Kyllä se lihakoukku on toiminut vwkoneisessa sotamopossakin uusien vahvojen kytkinlevyjen kanssa. Tärkeää on se että se kytkin kasataan sinne vauhtikseen oikealla toimintavälyksellä. Sen levyjen välilevyn ,joka paljon määrää sen paketin pituuden ja levyjen paksuuden, voi koneistaa paremmin tappeja säätävästä pksummasta välilevystä vain keskiosa kavennettuna kytkinlevyjen paksuutta kompensoiden. Tuossa erikokoihin/eripaksuille levyille, koneistettuja "paksuja " välilevyjä .

DSCN5576.JPG (425.1 KiB) Katsottu 15751 kertaa

[Uskila]

Terve

Tapplkytkimelle priima levyjä...

[Justeeri]

Voidaanko yleistää, että kytkinpaketti kannattaisi pitää mahdollisimman ohuena, että levyille jää tilaa irrottaa? Vai tarkoittaako Matti, että välilevyn koneistuksella paketti sovitetaan johonkin tiettyyn laskennalliseen mittaan mikä vaihtelee joka mopossa?

Yleensähän nuo levyt on 6mm+6mm+3mm = 15mm, tai 5mm+5mm+5mm = 15mm. Ilmeisesti tuo 15mm paksuus on näissä jonkinlainen "standardi" mikä pitäisi käydä joka mopoon?

[MATTI]

Tässä tapauksesta en puhuisi mistään standardista. Kytkin on aina tapauskohtaisesti koekasattava tietyllä lailla jotta varmistetaan sen toimivuus. Kytkimen tapit pitää olla oikealla korolla puristettu vauhtikseen 24..24.5mm. kytkimen ohjain tappien tyveen laitetaan 3..4 mm paksut korokeprikat ja sitten kasataan kytkimen kaikki osat (ilman jousia) vauhtikseen. Silloin pitää kytkinlevyjen liikkua vapaasti ja pienellä aksiaalisella välyksellä. JOS levyt sormin keskiöstä liikuttaen liikkuu vähänkin nahkeasti ilman selkeästi havaittavaa päittäisvälystä, kytkin ei tule toimimaan oikein. Lyhyesti näin.Välilevyn olisi hyvä olla mahdollimman paksulla ohjainosuudella, muuten se uppoaa tappeihin. Tappien materiaali pitäisi olla kova,,tähän on vaikea vaikuttaa muuta kun tekemällä ne itse ,tai ostamalla useampaa mallia ja hakea niistä parhaat.

[MATTI]

Tässä tapauksesta en puhuisi mistään standardista. Kytkin on aina tapauskohtaisesti koekasattava tietyllä lailla jotta varmistetaan sen toimivuus. Kytkimen tapit pitää olla oikealla korolla puristettu vauhtikseen 24..24.5mm. kytkimen ohjain tappien tyveen laitetaan 3..4 mm paksut korokeprikat ja sitten kasataan kytkimen kaikki osat (ilman jousia) vauhtikseen. Silloin pitää kytkinlevyjen liikkua vapaasti ja pienellä aksiaalisella välyksellä. JOS levyt sormin keskiöstä liikuttaen liikkuu vähänkin nahkeasti ilman selkeästi havaittavaa päittäisvälystä, kytkin ei tule toimimaan oikein. Lyhyesti näin.Välilevyn olisi hyvä olla mahdollimman paksulla ohjainosuudella, muuten se uppoaa tappeihin.Tasapaksu (paksu)välilevy taas vaatii ohuet kytkinlevyt,ja siksi välilevyt koneistetaan niin että voi käyttää uudempia parempia /hieman paksumpia kytkinlevyjä. Kytkinlevyissä voi käyttää erilaisia levyjä. Joskus alkuaikoina huomattiin että vwmopossa ei tavan tarvike levyt kestänyt vääntöä vaan 4 vaihteella vedätettäessä kunnolla kytkin luisti. Silloin laitettiin toinen levy uusien Ural varaosalevyjen laatuinen ja toinen parempi laatuinen "tavan tarvikelätty", silloin jo saatiin kytkin riittävän pitäväksi. Sitten alettiin käyttää tuota ohennettua /paksua välilevyä ja voitiin käyttää kahta hyvälaatusta kykinlevyä.Tappien materiaali pitäisi olla kova,,tähän on vaikea vaikuttaa muuta kun tekemällä ne itse ,tai ostamalla useampaa mallia ja hakea niistä parhaat.

[MATTI]

Tasapaksu (paksu)välilevy taas vaatii ohuet kytkinlevyt,ja siksi välilevyt koneistetaan niin että voi käyttää uudempia parempia /hieman paksumpia kytkinlevyjä. Kytkinlevyissä voi käyttää erilaisia levyjä. Joskus alkuaikoina huomattiin että vwmopossa ei tavan tarvike levyt kestänyt vääntöä vaan 4 vaihteella vedätettäessä kunnolla kytkin luisti. Silloin laitettiin toinen levy uusien Ural varaosalevyjen laatuinen ja toinen parempi laatuinen "tavan tarvikelätty", silloin jo saatiin kytkin riittävän pitäväksi. Sitten alettiin käyttää tuota ohennettua /paksua välilevyä ja voitiin käyttää kahta hyvälaatusta kytkinlevyä. ..............oho tuli tupla kirjotusta.......

[Uskila]

Terve

Tästähän on lähdetty liikkeelle ja vuosien saatossa keksitty hyviä parannuksia, mutta mutta lättäpääpekalla on 22 heppaa käytettävissä ja pata on avattava 20.000 km jälkeen, niin kannattaako sen takia tehdä ihan vimpan päälle olevaa kytkintä...

Kytkin

Screenshot_20240913-151649.png (1.04 MiB) Katsottu 15695 kertaa

Ps elämä on täynnä tärkeitä valintoja, toivottavasti osuu oikeaan ja pärrät pysyy liikenteessä

[Justeeri]

Uskilan näkökanta laitettu vaakakuppiin pohdittavaksi.

Uteliaisuus voitti ja päätin kokeilla noita vanhoja kytkinlevyjä paksummalla välilevyllä. Tämä kyseinen setti oli tuossa minun Uralissa ennen kuin laitoin Henrikssonin kytkinlevyt siihen(kin). Samalla halusin nähdä onko kytkimen asennus niin helvetillinen operaatio kuin sanotaan, jos kone on kiinni rungossa. Jostakin ihmeellisestä syystä asennus ei ollut ollenkaan vaikea. Sanoisin, että helpoin kytkimen asennus mitä ikinä meikäläinen on tehnyt.

asennus.jpg (125.52 KiB) Katsottu 15671 kertaa

Tai sitten kävi vaan hyvä tsäkä. Pikaliimatipalla jouset aluslevyyn kiinni ja pinnapultteja pitkin latomaan levyjä paikoilleen. Lopuksi kitkalevyjen keskittäminen suhteessa painintangon koloon.

Tämä "uusi" kytkin pelasi miltei paremmin kuin tuo vanha kytkin ennen hajoamistaan. Toimii pehmeästi ja irroittaa täydellisesti.
Taitaa siis olla niin, että jätän tämän nyt paikoilleen. Joudun vaan irroitaamaan laatikon vielä uudestaan. Vetelin kytkimen ruuvit kiinni vähän vaan sinne päin. Siltä varalta, jos joutuu vielä uudestaan purkamaan.

Hajonneen kytkimen välilevy oli kulunut hieman erikoisella tavalla... tai voihan se olla, että näin ne kuluvat?

Levy.jpg (257.2 KiB) Katsottu 15671 kertaa

Osa reijistä on venynyt enemmän jotkut taas vähemmän. Ikäänkuin levy olisi muljunnut epäkeskeisesti? Vauhtipyörän tapeista yhdessä tai kahdessa oli enemmän jälkeä. Muissa taas vähemmän.

Harjoittelu jatkuu toisena päivänä...

Olisko minkälaista konstia testata luistaako kytkin? Lättäpään tehoilla on aika turha kiihdetellä tms...

[hyvonenh]

Onko vaihteistossa ohjurinystyrät tallella , eli voitko tutkiskella keskittyykö loota koneeseen. Jos akselien keskiöt ei ole samalla kohdalla voipi levyt ja koko kytkin muutenkii hieroutua pas2.
T.hh

[Justeeri]

On tallessa nystyrät. Mutta... laatikon kiinni laittaminen on aina omanlainen operaatio. Kun yksi reuna on kiinni, toinen pomppaa ulos. Mutterit kun kiristää niin loota asettuu ihan nätisti pohjaan asti. En tiedä voisiko tässä olla joku ongelma? Kaikki kytkimet kuitenkaan eivät ole hajonneet tässä kokoonpanossa.

[Kaljee]

Samalla tavalla minäkin kasailin K-pyörän kytkimen moottori kiinni rungossa kahdesti, mutta taisin liimata jouset kiinni vauhtipyörään. Aluksi oli valmis paketti varamoottorista, mikä meni paikalleen kummemmitta ihmettelyittä. Eikä maksanut kuin vaivan... Eli hintansa väärti

Tämä toimi aikansa mutta alkoi kumminkin luistaa, aluksi nelosvaihteella kiihdyttäessä mutta myöhemmin alemmillakin vaihteilla. Pyörä oli varustettu tuolloin sivuvaunulla, miliisiperällä ja matkustajalla. Ajoin myös kokeeksi hetken yksin ilman vaunua, ja tuolloin tuota luistamista oli vaikeampi havaita. Mutta havaitsi kuitenkin kun antoi kunnolla hanaa. Tarkoititko tuolla kytkimen luistamisen testaamista jotenkin ilman koeajoa, eikait se muuten ehjänä luistaisi kun yleensä isoimmalla vaihteella isossa rasituksessa? Aivan loppuunajetut sitten erikseen.

Ensin keskitin asetelman silmällä sinne päin ja sattui menemään suht helpolla kohdalleen. Tilasin kuitenkin myöhemmin tuon keskitystyökalun elämää helpottamaan. Sitten kun hankki uusia osia pitikin raapia päätä ja alkaa mittailemaan miksei kytkin irroittanut ollenkaan, mutta tuostakin selvittiin ( uudet kytkinjouset pohjasivat )

Minulla ei taasen jostain syystä peräremontti ota onnistuakseen. Viisaampi henkilö olisi ottanut silmän käteen jo aikaisemmin ja huomannut että pienen vetopyörän booritus on haljennut kiilapultin vierestä Turha kasailla tuollaisella, nyt olisi ollut oivallisen sateinen viikonloppu tiedossa yrittää simmailla perää kaikessa rauhassa.

No mutta huomennahan onkin tällä kylällä rompetori. Jos sieltä löytyisikin sopivaa nippeliä tähän vaivaan ja tähän hätään. Eiköhän tämäkin remontti tehdä kahdesti ennen onnistumistaan

[Justeeri]

Selvisikö syy kytkimen luistamiseen ollenkaan? Jännä jos aluksi toimi ja sitten luisti. Ensimmäisenä tulee mieleen, että levyihin olisi päässyt rasvaa.
Soolona on tosiaan vaikeampi tuota kytkimen luistoa testata. Pitää varmaan yrittää vaan nelosella vedättää.

[Kaljee]

Vaihteistoöljyä pääsi vuotavasta akselitiivisteestä kytkimelle. Aluksi kun ajelin lyhyitä matkoja hissukseen ( oli uusi pyörä minulle, ajoin vikoja pois ) vuoti ilmeisesti niin vähän että ei haitannut menoa. Lisäksi menin ajattelemattomasti suihkuttamaan bräkleeniä kytkinkopan sisälle kytkinpölyä puhdistaakseni ennen kuin ekan kerran irroitin laatikkoa, niin tuo alkava öljyvuoto jäi huomaamatta.

Sitten kun oikein kunnolla repäisi isomman reissun ja maslo lämpeni niin vikapaikka selvisi tarkemmin. Postilaatikollehan tämmöisellä pääsee aina, olisi toiminut pitkään ekalla remontilla tuolla matkalla

[Uskila]

Terve

No jos kumminkin haluaa hyvää, niin noi käkikello maan kytkinlevyt on jo kukkunut yli 45,000 km moitteettomasti tossa mun seiskapätkässä...



Ps suosittelen ja menee jatkoon, ei ole tarvinnut ottaa turhan takia vahdelaatikkoa pois ja avata kytkintä

[Uskila]

Terve

Seiskapätkän ongelma ei ole soikeet reiät vaan välilevyn ja pohjalevyn katoavat nystyrät, sekä vauhtipyörän urat kuluu kuopalle ja ruvelle...

Seiskapätkän kytkin

IMG_20200709_144335.jpg (1.09 MiB) Katsottu 15611 kertaa

Ps noihin ei ole oikein löytynyt korjaus mahdollisuutta vaan joutuu laittaa kädet syvälle taskuun ja ostaa uudet

[Justeeri]

Jälkipäivitys tähän kytkin asiaan. Irroitin laatikon vielä kertaalleen ja pistin kytkimen ruuvit lukitteella kiinni. Momenttiavainta ei voinut käyttää, koska ruuvien urat olivat jo niin kuluneet. Sen sijaan naputin iskumeisselillä sen minkä sain (ei ääri tiukkaan). Toivottavasti kierrelukite kestää.

"Uusi" kytkin tuntuu hyvältä. Toimii todella pehmeästi ja liikkeellelähtö on miellyttävää. Tämä on sinänsä erikoinen juttu, koska nämä kytkinosat kun olivat sivuvaunu Uralissa niin ne eivät toimineet hyvin. Siinä se oli joko päällä tai pois päältä, eikä välillä ollut mitään. Liikkeellelähtö oli nykivää ja usein takarengas löi tyhjää vaikka miten yritti varovasti hivuttaa. No hyvä näin, että lättäpäässä toimii. En myöskään pysty sanomaan, että kytkin luistaisi ajon aikana. Kaasun vaste ei tunnu muuttuneen entisestä. Jos keskiöiden syöpyminen edelleen jatkuu niin eipähän ainakaan tule taloudellisia tappioita tästäkään kokeilusta. Sopivasti sain tämänkin tehtyä, kun ajokelit sitten loppuivat.

[kalkkuna]

levyt1.jpg (522.39 KiB) Katsottu 15558 kertaa

levyt2.jpg (350.64 KiB) Katsottu 15558 kertaa

Paskimmat on jo kierrätyksessä, mutta keräilly talteen ns käyttökelposia... Nää kaikki saa nyt lähtee tallista, mukana muutana käyttökelpoinen. Referenssinä Ukrainalaisia kattopeltilevyjä mukaan (älä käytä niitä mihinkään).

Kuka haluaa niin lähetän. Maksa sitte mitä haluat kun olet paketin tutkinu.

[Justeeri]

Juu, voisin minä näitä jonkun ottaa varastoon.

[kalkkuna]

Juu, voisin minä näitä jonkun ottaa varastoon.

Levyt muuttaa ny sun luo.

[Kaljee]

Hieman ehkä väärä ketju kysellä peräremontista, mutta jatkan nyt kuitenkin täällä kun olen siitä alustavasti maininnut:
Heittääkö jossain pahemman kerran kun nyt kaikilla kolmella uudella tiivisteellä perän kantta kirittäessä 10nm kireyteen perä menee käytännössä jumiin? Kannen ja vetorattaan välissä ei ole shimmilevyä. Laakerit + vetoratas ovat uudet, kannen otin käytettynä toisesta perästä. Rattaat ovat käytetyt, ovat jo siis jauhautuneet toisiinsa sopiviksi... Kyllähän tuohon väliin laittaa tiivistettä vaikka ja kuinka (jos siis olisi) mutta meneekö tämä sitten toleranssiin edes venäläisellä mittapuulla? Kannestako rattaan alta pitää alkaa jyrsimään tavaraa pois?

Saisin tuon nyt edes toistaiseksi vain nippuun ja pyörään, availen sitten mielenkiinnon kanssa vähän myöhemmin. Ei ole aikaa tehdä kerrasta hyvin, mutta aina on aikaa tehdä asiat kahdesti

[MATTI]

Vedä sitä pientävetoratasta ulospäin ..joko alkaa lautaspyörä pyörii?? Ilman perään tehtyjä ns. sovituslaakereita (hieman ali/ylikokoon hiotut kuulalaakerit lautaspyörään/kanteen +pienivetopyörä) ja muovilicpi vetopyörän neulalaakerien tilalle + muovinen pienen vetopyörän pääty "neulapesä", on hieman haastavaa ja ns. "kaikki pallot ilmassa" hommaa perän välysten asettelu. Varsinkin jos sinne on jotain uutta/korvaavaa vaihdettu. Samat osat esim.uusilla laakereilla usein on helpompaa onnistua sellaisenaan.

[Kaljee]

Pikkupyörääkin jo siirsin alkuperäisestä asennosta ulommas, perä jumiutuu vaikka turpamutteri olisi löysällä ja osat saisivat hieman hakea paikkaansa kantta kiriessä onko korjaus menossa harakoille jos kasaus hoidetaan kauhealla kasalla tiivisteitä?

[MATTI]

Tuollaisen perän välysten ja mahdollisen pakotuksen tulkinta on ihan hanurista jos ne laakerit ei liiku asemassaan..joten onko siellä aksiaalista välystä lautaspyörän ja pienen vetopyörän välissä koko kierroksen?? miten sen tulkitset jos laakerit on asennustiukat? Hio hiomakoneella /rälläkällä ja vaikka raspiroopella/ vingulla vanhoista laakereista ,,ainakin se iso kuulalaakeri kanteen/perään niin että voit jotenkin tukita sitä välystä...ei kai näitä nyt ihan fiiliksellä kannata kasata?

[kmz.k750]

Onhan simmejä...ja riittävän paksuja, ohuet pyrkii tulemaan pois pikku pyörältä

[MATTI]

Tuollaisen perän välysten ja mahdollisen pakotuksen tulkinta on ihan hanurista jos ne laakerit ei liiku asemassaan..joten onko siellä aksiaalista välystä lautaspyörän ja pienen vetopyörän välissä koko kierroksen?? miten sen tulkitset jos laakerit on asennustiukat? Hio hiomakoneella /rälläkällä ja vaikka raspiroopella/ vingulla vanhoista laakereista ,,ainakin se iso kuulalaakeri kanteen/perään niin että voit jotenkin tukita sitä välystä...ei kai näitä nyt ihan fiiliksellä kannata kasata? Eli kannattaa tehdä laakerisarja vanhoista laakereista , jotka hiot ala/ylä mittaan niin että voit niillä sovituslaakereilla etsiä sopivat sovitelevyt ja/tiivisteen paksuuden ja tutkia hammaskosketuksen värillä. KUN sopivat sovitteet on valittu kasataan perä uusilla laakereilla mitatuilla sovitteilla ja uusilla tiivisteillä. Vetonavan neulalaakereiden tilalle sorvaat muovista renkaan jonka seinämä on sen neulan haljasija ulko ja sisämitta koolista ja vetonavasta , sitten vaan katkaset sen lieriön, ja voit clipauttaa sen neulojen sijaan kun teet sovituksia. Samoin pienen vetopyörän päähän muovista laakeri .. perään sopivaksi ilman laakerikooleja..näillä voisi kasauksessa olla jo onnistumisen mahdollisuudet.