URAL ROIKKA keskustelualue

Alkaa olla kone kokoon menossa ja ajattelin porata vauhtipyörän siiloon 13mm reijän ja ykk.merkin tehdä vauhtipyörään. Paljonko on hyvä ennakko asteina ja montako milliä männän päältä mitattuna. Olisi helpompi mitata männän päältä kun kansi nyt irti ja tehdä sillä mitoituksella merkki. Ei ole astekulmaa nyt käsillä.

Kannattaa merkata ne asteet ihan astelevyä apuna käyttäen.
Sellaisen voi vaikka printata esim. Kolyaska.pl vai mikä se nyt olikaan nettisivuilta.

Männän päältä mitaten tulee helposti monien asteiden heittoja, koska silloin ollaan lähellä yläkuolokohtaa ja kammen asteiden muutos männän liikkeeseen on minimaalista. Lisäksi esim. tönäri on jo itsessään hyvin epätarkka männän etäisyyden ja sitäkautta tapahtuvaan asteiden mittaamiseen. Jopa mittakellolla tehty huolimaton astelevyn nollauskin aikaansaa helposti useamman asteen virheen.

Lisäksi pyttyjä on eri korkuisia joten jos joku sanoo, että esim xxmm on hyvä, niin se ehkä pätee kirjoittajan kulkineessa mutta ei välttämättä muissa.

Eli nyt jos se kone on vielä pöydällä niin printtaa ihmeessä se astelevy ja tee merkit sen mukaan. Silloin ei tarvi myöhemmin arpoo vaan voi täysin luottaa merkkeihin.

Mikä on se asteluku?

Kun mittaat heittokellolla sen männän liikettä , ja saat selville nyt ensin vaikka tarkan ykk:n, niin lukitse vauhtipyörä pienellä puukiilalla kytkinkoppaan ja poraa esim. 4mm reikä läpi kopan ,niin että terä tekee myös vauhtipyörään pienen upotuksen. Sitten haet kohdan jossa mäntä on vaikka 7.5..10mm ennen ykk (tämä on hieman makuasia ,josta nyt ei enempää..) ja poraat samaa kopan 4mm reikää ohjaimena käyttäen uudelleen jäljen vauhtipyörään. Sitten teet tarkan kohtisuoran merkkiviillon kytkinkopan sivuun sen 4mm reiän lävistäjän kautta. Poraat sen 4 mm reiän sitten niin isoksi kun kivalta tuntuu, esim. 14..16 mm dia. on alkuperäiset. Jos vauhtipyörä on vielä irrotettavissa voit tehdä kiilamaisen värityksen näiden ennakkomerkkien väliin jolloin strobolla on kiva seurata ennakon käyttäytymistä. Mutta esim. näin se merkintä tulee kerralla kuntoon.

Näin ajattelin asian toteutuvan kivasti

Omaan vauhtipyörääni laitoin merkit YKK ja sen jälkeen 10-asteen välein viimeisen merkin ollessa 40BTDC.

Tällä tempulla tehdyt merkit on absoluuttisia asteita, eikä mihinkään ennalta suunniteltuun ja mahdollisesti myöhemmin unohdettuun ennakkoon sidottuja.

Terve

Niin ja jos on Uralin starttivauhtipyörä, niin 360 astetta / 105 hammasmäärä = hammasväli 3,428 astetta...

Terve

K pekoille astekulma

Koossa on ennakko 32-36 astetta tehtaan ilmoituksen mukaan.

Minä taiteilin tuollaisia kun oli "limppu" irti. YKK:n ja AKK:n kohdalle porasin limppuun reiät joista on helppo lukita vaikka naulalla Uralin kampura paikoilleen esim sylintereitten asennuksen ajaksi.
Niin ja voihan samaisista rei'istä ruiskuttaa kytkinlevyille rasvanpoistajaa, jos kytkimelle tihkunut öljy alkaa liikaa luistattamaan...

Vauhtipyörälle YKK:n todellinen kohta saadaan niin, että otetaan koneesta kansi pois. Laitetaan joku tukeva rauta, esim. paksu latta kahdella kannenpultilla kiinni sylinterin yli. Männän päälle laitetaan joku esine, esim. mutteri, joka vastaa tähän em. rautaan, ja estää mäntää menemästä YKK:n yli. Pyöritetään konetta ensin myötäpäivään niin, että mäntä on tiukasti kiinni "rajoittimissaan" ja vedetään vauhtipyörän kehälle viiva tähän kohtaa. Seuraavaksi pyöritetään konetta vastapäivää niin, että mäntä ottaa taas stoppariin kiinni ja merkitään toinen viiva vauhtipyörän kehälle. Todellinen YKK:n kohta on nyt näiden kahden viivan puolivälissä.

Asteluku saadaan merkittyä vauhtipyörän kehälle, kun mitataan kehänpituus metrimitalla ja jaetaan lukema 360 asteella. Esim. jos vauhtipyörän halk. on 300mm, tulee kehänpituudeksi 942,5mm. 942,5mm jaetaa 360 = 2,6mm/aste.

Terve

Kyllä minä vielä luotan oikeisiin mittalaitteisiin...



Ps heittokello

Heittokellollakaan ei tule yhtä tarkka YKK:n paikka, kuin tuolla edellä kuvaamallani tyylillä(jos sen joku ymmärsi), kun kampiakselilla ja männässä on kuitenkin pientä välystä. Siitä tarkasta YKK:sta on sitten hyvä lähteä hakemaan esim. se 34 asteen ennakko. Aina ei ole ne tehdas merkitkään tarkalleen oikeassa kohdassa, länsimaisissakaan koneissa. Esim. omassa traktorini Perkins moottorissa heittää merkit yhdellä hampaalla.

Itselläni on juuri meneillään K750 koneen irrotus pyörän rungosta ja samalla siihenkin pitää tehdä joku patentti, helpompaa sytty merkin tarkastusta varten.

Näissä on pari asiaa jotka kannattaa myös huomioida..millaista sytytyslaitetta ajattelee käyttää? jos tarkoitus on käyttää alkuperäistä ennakonsäätövaijeri/vipu systeemiä, niin ei tarvi kun ykk ja max. ennakon säädöt ja siihen riittää ykk ja max. ennakon merkki. Ja tässä tapauksessa ykk:n tarkkuus riittää siitä että koska mäntä tulee nostonsa ääriin, koska nokkakulmien epäsymmetrisuus pakottaa melkein aina käyttämään hieman ennakkoa (n. 5*eykk) jotta saadaan perusennakko pysymään molemmilla pytyillä edes jotenkin eykk/ykk. Jos käytetään kärjetöntä eletronisella ennakonsäädöllä olevaa sytytystä on aiheellisempaa merkitä ennakot vaikka 10* portain ykk--40* eykk, jolloin voi seurata strobolla kuinka ennakot seuraa kierroksia ja muokata syttyä niin että max. ennakot osuu varmasti välityksen mukaisille ajokierroksille. Vauhtipyörän ajoitusikkuna ja vauhtipyörän merkintä on hyvä ja selkeä seurata, siinä ajoitus jakaantuu noin 7..9 cm:n matkalle ,jolloin skaalaa on helppo ajoituslampulla tarkailla, ja merkinnän teko on helppoa (aiemmin keskustelussa käyty läpi). Sytytys on näissä olennaista olla oikein..muuten saa kiukaan kuumemmaksi kun on tarvis..eli max. ennakot vähintään sinne 35..40 tuntumaan matalapuristeisella sivuventiilikoneella, ja kansiventtiileillä 32---36 välille. Jos tekee muutoksia koneen täytökseen (kanavat, kansi, nokka, puristukset jne..) niin silloin pitää hakea se oikea ennakko millä kone vetää parhaitten ja lämmöt pysyy matalimpana...siinä on kivaa antoisaa puuhaa, mutta kun kaikki on kohdallaan ei uskoisi itämopolla ajavansakaan, meno on melskeimmillään..

MATTI kirjoitti:Ja tässä tapauksessa ykk:n tarkkuus riittää siitä että koska mäntä tulee nostonsa ääriin, koska nokkakulmien epäsymmetrisuus pakottaa melkein aina käyttämään hieman ennakkoa (n. 5*eykk) jotta saadaan perusennakko pysymään molemmilla pytyillä edes jotenkin eykk/ykk.

Tässä Matti siis kaiketi tarkoittaa siis sitä Igorin sorvaamaa nokka-akselin päässä olevaa "nenää" mikä niitä jakajan kärkiä availee.
Sorvarin Votkan määrästä riippuen ko nostin enempi tai vähempi huono ja epäsymmetrinen.


Sinällään nuo SV-koneen nokka-akselin nostinnenät pitäisi ainakin manuaalin mukaan olla ihan symmetrisesti muotoillut. Imu ja pakonenä myös keskenään samanlaiset ja kepin LSA luokkaa 110.

Jos YKK:n haluaa tarkasti määrittää niin kyllä kai tuo Listerin ohjeen mukainen temppu on se millä se kuuluisi oikeaoppisesti kohdalleen hakea. Itse en jaksanut viritellä mekaanisia vasteita vaan tein YKK nollauksen heittokellolla. Toistin mittauksen muutamaan kertaan, jotta olin varma tuloksen paikkansapitävyydestä. ..Pitäisköhän tänne koittaa laittaa joku video sytkästä ja ylipäätään miten tuo lätyskä pyörähtää.

Kootteri kirjoitti:

MATTI kirjoitti:Ja tässä tapauksessa ykk:n tarkkuus riittää siitä että koska mäntä tulee nostonsa ääriin, koska nokkakulmien epäsymmetrisuus pakottaa melkein aina käyttämään hieman ennakkoa (n. 5*eykk) jotta saadaan perusennakko pysymään molemmilla pytyillä edes jotenkin eykk/ykk.

Tässä Matti siis kaiketi tarkoittaa siis sitä Igorin sorvaamaa nokka-akselin päässä olevaa "nenää" mikä niitä jakajan kärkiä availee.
Sorvarin Votkan määrästä riippuen ko nostin enempi tai vähempi huono ja epäsymmetrinen.


Sinällään nuo SV-koneen nokka-akselin nostinnenät pitäisi ainakin manuaalin mukaan olla ihan symmetrisesti muotoillut. Imu ja pakonenä myös keskenään samanlaiset ja kepin LSA luokkaa 110.

Jos YKK:n haluaa tarkasti määrittää niin kyllä kai tuo Listerin ohjeen mukainen temppu on se millä se kuuluisi oikeaoppisesti kohdalleen hakea. Itse en jaksanut viritellä mekaanisia vasteita vaan tein YKK nollauksen heittokellolla. Toistin mittauksen muutamaan kertaan, jotta olin varma tuloksen paikkansapitävyydestä. ..Pitäisköhän tänne koittaa laittaa joku video sytkästä ja ylipäätään miten tuo lätyskä pyörähtää.

Joo tarkoitin kärkiä nostavaa nokkaprofiilia.. ja liikkuvaa kuvaa vaan kehiin!

Palastelin äsken oman K750 moottorin ja siellä oli tuollaiset merkit vauhtipyörällä:



Jälkimmäinen merkki passaa YKK:n merkiksi, eli todennäköisesti tuo ensimmäinen on sytty merkki. Männästä mitattuna tuo merkki antaa 6,5mm ennakon. Pitää mitata tarkempi asteluku, kun saan vauhtipyörän pöydälle.

Näin jälkeenpäin ajatellen mulla on ollu karsee nokka ekassa pyörässä.

Lättäpäässä nokka oli pahasti toispuoleinen ja enkä meinannu tajuta kokemattomuuttani että se on paska. Kaikkia muuta (alakuutakin) epäilin, mutta kun lopuksi laitto vaan ennakkoa tarpeeksi alkoi toinenki pytty ehtimään mukaan.

Kärjetön tasas sitte tilanteen aikanaan.

Ripa kirjoitti:Koossa on ennakko 32-36 astetta tehtaan ilmoituksen mukaan.

Tutkailin just omia sytkäkäppyröitä ja viimeisisä asetuksissa näyttäis ennakko olleen 44 astetta@3500rpm.

..Kyseessä siis soolopyörä. Toisissa käyrissä mulla oli miedompia ennakoita, siltä varalta, että jos alkaa kuumana nakuttamaan. Toistaiseksi ei ole ollut ongelmia tuon yläpään ennakon tai kuumenemisen kanssa. Alapäätä pitää vähän mekaanisesti korjata, kun nyt anturi nollattu ykk:hon eikä jaksa oikein kylmänä startata (boxissa muistakseni 300rpm raja minkä alle ei hyppää käyrälle.) Pitää asettaa tuonne alas joku 5 asteen perusennakko niin pääsee tuosta kylmäkäynnistysvaivasta.

Muistaakseni itsellä oli K-750 nokka akselin mokat aivan perseellään. Molemmista sylintereistä mittakellolla katsottuna. Oli aivan erikohdissa molemmissa sylintereistä missä alkoivat kärjet aukeamaan. Lattaviilalla ja 600 hiomapaperilla värin kanssa pistin nokka akselin symmetriseksi niin sai toisenkin sylinterin syttyhetken samaksi ja kuumenemisen pois. Tästä on noin 20 vuotta kun tällaista tein.

Terve

Ihan kiva kipinän arpomiskone...





Ps ei muuta kuin ennakot kohdalleen

Kyllä sillä pääsee mutkasta näkymättömiin. On niillä ajettu maailman sivun ja paljon . Pitää vaan katsoa että säädöt kohdalla

Alapäätä pitää vähän mekaanisesti korjata, kun nyt anturi nollattu ykk:hon eikä jaksa oikein kylmänä startata (boxissa muistakseni 300rpm raja minkä alle ei hyppää käyrälle.) Pitää asettaa tuonne alas joku 5 asteen perusennakko niin pääsee tuosta kylmäkäynnistysvaivasta.

No nyt rupesi huolestuttamaan. Eikö nollaennakolla moottori pysy käynnissä ollenkaan? Melkein kaikki kun pitää tehdä ihan itse, niin olen jo asentanut moottorin kylkeen anturin joka antaa pulssin yläkuolokohdassa. Haistelee siis vauhtipyörään porattua reikää. Ideana oli, että kipinän voi antaa heti ensimmäisellä pulssilla ilman takapotkun vaaraa, eikä siis tarvitse odotella useampaa pulssia jotta pystyy asettamaan ennakon. Sitten kun kierrosnopeus on selvillä, voi ruveta säätämään ennakkoa. Tuleeko tässä käymään niin, että startilla joutuu sahaamaan useamman kierroksen ennenkuin moottori lähtee käyntiin? Minä kun jo unelmoin, että lähtee starttinapin hipaisulla!

haapataavi kirjoitti:No nyt rupesi huolestuttamaan. Eikö nollaennakolla moottori pysy käynnissä ollenkaan? Tuleeko tässä käymään niin, että startilla joutuu sahaamaan useamman kierroksen ennenkuin moottori lähtee käyntiin? Minä kun jo unelmoin, että lähtee starttinapin hipaisulla!

En usko, että sulla tulee olemaan isompia ongelmia. Mulla on mopossa 270@1mm nokka mikä on suurin syy tuohon, että ei oikein kylmänä polkien jaksa kuin pikaisesti hörähtää. Kaasarien ryypyissä on myös ylisuuret suuttimet eikä niitä pysty oikein käyttämään. Jahka kerkeän niin hommaan kokonaan uudet kaasarit. Lämpimänä kun ryyppyä ei tarvi niin ei ole mitään ongelmaa.

Jos on startti niin samalla pääsee helposti antaan kaasua ja sytkä hyppää käyrälle ja ennakko löytyy. Jos on yhtään vakiokuntoinen mopo niin jaksaa varmaan sillä nolla ennakolla hyvin käynnistyä. Eli älä nyt muuta mitään ainakaan ennen kuin olet testannut miten pelittää.

Terve
Se käynti tahtoo olla 0 ennakolla sen verta voimatonta, että usein käy kuten kootteri kirjoitti että jää melkein possahtelun asteelle, ja varsin jos on kyseessä wanhemmat syttyosat joissa sattaa toinen pytty olla jo jälkijättöinen...samoin tyhjäkäynti seosten säätö on helpompaa ja tunnokkaampaa jos vaikka olisi min. se n. 5* perusennakkoa..vastaavasti jos on sytty joka nostaa ennakon juuri sen halutun tyhjäkäyntinopeuden kohdilla, rassaa ainakin minun hermoja kun se tyhjäkäynti vaeltelee koneen lämpötilan mukaan, eli seilaa...joissain omissa virityksissä olen mieltynyt sytkään jossa ennakon nousu lähtee vasta 1100..1300 r , silloin kierrokset saa laskemaan nätisti poksuttavaan joutokäyntiin eikä jää seilaamaan. Pakoääni on tuossa matalilla kierroksilla tietysti voimakkaampi, mutta ajokierroksilla kun ennakot on mukana ,niin äänet on pehmeät.

Nyt on K:n vauhtipyörä pöydällä ja ennakkomerkit mitattu. Merkkien väli on 60mm eli 31 astetta ennen YKK:taa. Passaako tämä minkään SV-moottorin ennakoihin? Myöhässähän kipinä olisi noilla merkeillä, saamieni tietojen perusteella, mutta kai nuo on ihan tehdasmerkit ?

Terve
En ole kyllä vielä nähnyt merkkejä tuossa kuvaamassasi paikassa koskaan..ainoat tehdasmerkit on ..jos on..niin on sen vauhtipyörän kylkipinnassa ja niin että se näkyy moottorin kytkinkopan aukosta..aukon paikka (ja puolikin) saattaa vaihdella, mutta muualla sytkän merkkejä ei ole. Tee nyt merkit jolla saat helposti tarkastettua nämä perusasiat ykk ja max. ennakko, muut ajoitusmerkit löytyy sitten jakopäänrattaista,,ja muuta ajoitettavaa ei tuosta sitten löydykkään..Max. ennakko 31 on liian vähän...Vauhtipyörät on vaihtokamaa ja siihen on voitu vaihtaa vauhtipyörä myös muista malleista,kiilauran tai kytkintappien kuluttua huonoksi, eli merkkejä voi löytyä vaikka mitä ja joskus kun painotetaan sopivia kytkinrautoja jotta saavutetaan paras tasapaino vauhtipyörään, tehdään merkintöjä jotka auttaa kokoonpanossa ..tms.

Lister kirjoitti:Nyt on K:n vauhtipyörä pöydällä ja ennakkomerkit mitattu. Merkkien väli on 60mm eli 31 astetta ennen YKK:taa. Passaako tämä minkään SV-moottorin ennakoihin? Myöhässähän kipinä olisi noilla merkeillä, saamieni tietojen perusteella, mutta kai nuo on ihan tehdasmerkit ?

Katselin vanhoja valokuvia ja mulla oli ihan samanlaiset merkit vauhtipyörässä, joten ehkä ne on tosiaan jotain tehdasmerkkejä?? Jos esim tehtaalla koneen kasaaja laittanut sytyn hehtaarille ennen laatikon asennusta (Koossa ei alkuperäistä kylkireikää). Jos asennuksessa just ja just ollut esim kärjet kiinni ja tällöin kone käynnissä ennakko asettunut tehtaalla tuonne 32-36 EYKK kirjatietojen välimaastoon.

Eipä tosin tullut koskaan tutkittua mihin nuo omat merkit osoitti. Nyt on myöhästä tutkia, kun sorvi on jo tehnyt tehtävänsä ja uudet merkit lyöty tuonne limpun kylkeen. Satunnaisten merkkien poistossa lähti vähän reilu 1kg muutakin tavaraa.

Jos tuollaisia merkkejä on muillakin vauhtipyöristä löytynyt, ja joku niistä osuisi täsmälleen ykk:n, niin jotain asennusmerkkejä niiden täytyy sitten olla. ..Mutta mihin käyttöön..? kaikki on näissä mahdollista ja sehän tämän harrastuksen suola onkin..