Tärinä

[mmikkone]

Terve,

Olen uusi Uralin omistaja (eka pyörä) ja olisi vähän kysyttävää.

Pyörä alkaa täristä kuudessakympissä ja tärinä yltyy siten, että 75-80 kilsassa tuntuu jo hampaat irtoavan. Leuat kipeytyy, kun yrittää estää hampaita kolisemasta yhteen. Ja niskat, kun pää heiluu. Tärinä on pitkittäissuuntaista, noin puolen sekunnin tai hieman alle sekunnin taajuudella tapahtuvaa "nyökintää". Välillä tärinä loppuu ja pyörä kulkee hetken aivan tasaisesti. Tuntuisi ihan siltä kuin iskunvaimentajissa olisi jotain vikaa tai pyörät ovat soikeat (en ole vielä tarkistanut jälkimmäistä). Katseltuani tuolta sivustolta vinkkejä, voisin arvata myös, että kardaanissakin voisi olla liikaa välystä. Vai onko hytkyminen vain pyörän ominaisuus? Olisiko mitään ideaa, mistä voisin lähteä paikantamaan vikaa ja miten? Pyörä on m72, mutta siinä on K:n keula. Tosi mahtavahan tuolla on ajella, mutta melko raskasta on pitkiä matkoja (tulin juuri ekalta, 70 kilsan lenkiltä).

[woogie]

Älä hätäile, nuo on vaan ominaisuuksia. Mikään ei ole varsinaisesti vialla . Järestään vaan lukemaan tekniikka osio läpi niin löytyy hyvät lääkkeet.

[GOOFY]

Tervetuloa joukkoon !

Nostahan mopo pukille ja pyörittele renkaita heiton toteamiseksi. Jos ei ole heittoa, kannattaa laittaa lotto vetämään välittömästi. Muussa tapauksessa löydät helposti vanteen poikittaisen hitsisauman, joka kivasti aiheuttaa epäpyöreyttä todennäköisen itärenkaan kaverina.

Kun saat nuo heitot pienenemään niin, että 80km/h vielä onnistuu hampaat säilyttäen, ollaan jo hyvällä tasolla. Mopo kun ei kestä tekniikan puolesta paljon kovempia vauhteja/kierroksia pidemmän aikaa.

Tästä se hauskuus alkaa. Sukulaiset on ihmeissään ja naapurit jollain lailla kateellisia (tai pitävät muuten vaan hulluna).

[Uralrane]

Jos renkaat ovat jostain käsittämättömästä syystä pyöreät/suorat voi se johtua siitä, että joku aikaisempi omistaja on ystävällisesti ne jo oikaissut.

Jos tärinä on pienempimuotoista ja renkaat ovat jo kunnossa, kannattaa tarkistaa mm. kardaani. Jos tärinä tulee (siis tyhjäkäynnilläkin) moottorista voi mäntien painoissa olla heittoa, kampiakseli voi olla sökö tai vaikkapa runkolaakeri vedellä viimeisiään. Noin pari esimerkkiä mainitakseni. Kokemuksesta.

Tää on jännä harrastus! :shock:

[Julma Juha]

Nii ja kyseinen iku-kulkupeli on suunniteltu kuoppaisille hiekkateille jossa on kiviä
Renkaat kiertää kivet ja pystyheitto oikoo kuopat
Suosittelen mutkaisien hiekkataipaleiden ajoa kahvat kaakossa on muuten nannaa ja jopa sladittelukin voi nostaa suupielet korviin :twisted:

[K:n onnellinen omistaja]

Omassa pyörässä tärinät puolittuivat kun vaihdoin kardaanin kumin (vanteiden/renkaiden aiheuttamat jäivät). Reiät olivat kuluneet soikeiksi ja paikat tippuivat hampaista kun erehdyin ylittämään 80 kilometrin tuntivauhdin.

[ämmä]

Kummasti auttaa kun vaihtaa pyöreät vanteet

[Vieras]

Lisäksi kannattaa hieman katsoa pyöreissäkin vanteissa tasapainotusta. Sen voi kokeilla ihan paikallaan pyörä ilmassa, helposti näkee mikä kohta on painavin ja ei kun vastapuolelle lisää painoa. Reipas epätasapaino aiheuttaa juuri tuota nylkytystä joka on taajempaa kuin vanteiden ja renkaiden soikeudesta aiheutuva.

T: Hans

[MT-11]

Kyselin muuten yhdeltä toimittajalta noita pyöreitä vanteita. Ei kuulemma ole ollut viisivuotissuunnitelmassa, joten ei ole.
Älä sorru kiiltävään länsivanteeseen, sen pelti on kiillon alla ohutta, eikä kestä näiden tosipyörien alla.

[mikko]

Kumien tasapainotus käy mukavasti kaatamalla lyijy tai muuta raskasta jauhetta sisäkumiin venttiiliaukosta. Nyt kun kumi pyrii niin jauhe asettuu itsestään sinne missä se kumoaa vipatukset. Ps ilkkarin kuulat on liian isoja.

[MATTI]

Kumien tasapainotus käy mukavasti kaatamalla lyijy tai muuta raskasta jauhetta sisäkumiin venttiiliaukosta. Nyt kun kumi pyrii niin jauhe asettuu itsestään sinne missä se kumoaa vipatukset. Ps ilkkarin kuulat on liian isoja.

Leikilläsi varmaan kirjoitit..?!?!

[riksu]

Tervehdys!

Tarkastelin noita omia renkaita, niistä olen yrittänyt poistaa pystyheiton. Nyt on n. 3 mm pystyheittoa, parempaan en vielä päässyt. Ajossa tietyllä nopeudella (olisiko 40 -50 km/h tai jotain) sivuvaunun pyörä ilman kuormaa jumpsuttaa. Jumputus on himan suurempaa ajossa, kuin pukilla mittaillessa. Kun on kyytiläinen tai muuten vain rojua yli 50 kg, niin tasottuu vaunun rengas.

Isommissa nopeuksissa jumpsutusta ei tunnu tai se häviää muihin tärinöihin ja värinöihin.

Onko tuo tasapainotus suositeltavaa? Oletteko muut tasapainottaneet? Rengasliikkeessä vai itse kokeilemalla?

t. Tuomas

[Ripa]

Kyllä sen renkaan saa painojen suhteen tasapainoon mutta mitä hyötyä siitä on jos rengas ei pysy maassa kiinni kun on liikaa pystyheittoa.

[riksu]

Tervehdys! Kiiitoksia!

Onko tuo 3 mm normaali itävanteille, vai saako sen vielä tarkemmaksi, kun on rengas päällä.

t. Tuomas

[MATTI]

Terve
Kyllähän siitä tasapainoituksesta on itse selvittävä.
Sivusin asiaa tuossa pinnoitus jutussani muinoin, taitaa olla tuolla vinkki
palstalla nykyisin?
Eli ensin tietysti kannattaa valita olemassa olevista vanteista paras eteen
ja sitten taakse jne. Kun vannetta tutkii löysätään hieman laakeria , jos se
on kiristettävää mallia, ja olisi hyvä jos viitsii puhdistaa vanhat rasvat pois
ja voitelee kevyesti laakerit esim. moottoriöljyllä tms.
Vanne laitetaan pyörimään sopivalla akselilla joko tehtyyn haarukkaan
tai ruuvipuristimeen kiinnitettyyn akseliin tms. Tärkeää on että vanne
pyörii hyvin kevyesti ja on lähellä pintoja johon voidaan tarkastuskohtiot
tukea.
Kun vanne pyörii somasti akselilla tutkitaan kuinka keskeinen jarrupinta
on akseliin nähden. Taas valitaan parhaat, ja jos pinta tekee hieman epä-
keskeistä rataa tutkitaan onko havaittavissa ruostepölyhuntua niitatun
navan ja keskiön liitoskohdissa. Jos on voidaan olettaa että napa liikkuu
joko huonon perusniitauksen tai ajan tuloksena. Napaa voi kokeilla kinn-
nittää uudelleen niittejä vasartamalla , joka ei yleensä oikein onnistu, tai
itse käyttämälläni tyylillä. Eli hitsaa pieni rymppipalko sille osalle johon
päin tarvitsisit navan kääntyvän. Näin saat navan pysymään paikoillaan
ja jos olet onnistunut hitsauksessa on jarrupinta myös suorassa akseliin
nähden. Sitten kun pinnauksella on saatu mahdollisimman hyvä tulos
tutkitaan vanteen raskain kohta ja merkitään se. Voit myös jo tässä vai-
heessa tutkia paljonko epätasapainoa on kun kiinnität teipin ,vahan,sini-
tarran tms. avulla painoa kevyemmälle puolelle niin että vanne jää mieli-
valtaiseen asentoon. Punnitse tarvittavat painot. Huomiona, että kun tut-
kit vanteen pystyheittoa niin tutki myös todellista renkaan asennuspinnan
eli vannelieveen pohjan heittoa, se ei välttämättä ole ehkä niin kamala kun lieveen heitto, mutta rengashan ei tukeudukkaan leiveen reunaan.
Kun asennat renkaan voit käyttää hyväksesi jo tutkimaasi vanteen
raskainta kohtaa ja pyöritellä rengasta niin että selviytyisit vähemmillä
painoilla. Tutki renkaan kanssa raskaimmat kohdat samoin kun vanteessa
teit. Punnitse epätasapaino ja liimaa sopiva määrä liimapainoja joita saat
rengasliikkeestä edullisesti vanteen puhdistettuun reunaan. Epätasapainot
on ollut muistaakseni välillä 15.....70g.
Todellisuudessahan nämä pyörät pyöriin käytetyissä nopeuksissa melkein
kun kottikärryssä pihatöissä, joten äärettömiin tarkkuuksiin ei ole tarvetta.
Muista voidella laakerit uudelleen hyvin rasvalla. ja eikun radalle!
Tämä tuli nyt vähän spontaanisti kerrottua mutta jos jäi jotain hampaan-
koloon niin kyselkää

[MATTI]

Vielä edelliseen..
En ole huomannut näissä keskusteluissa käsitellyn erästä pyöränlaakerointiin liittyvää hauskaa yksityiskohtaa, kerron siitä
vaikka ette haluaisikaa.
Kun puratte kartiorullalaakereita pyörännavasta löydätte lähinnä
vetokehää olevan laakerikehän alta aluslevyn. Tämä levy on usein
hutkastu jostain vanhasta kypärästä prässillä varsin huolimattomasti.
Kumminkin tämä levy pakottaa laakerinkehän siihen asentoon mikä
levyllä on koneistettuun pesään nähden. Eli jos ja kun tämä levy on
poikkeavan paksuinen kierolätyskä ei laakerikaan voi olla kohtisuora-
ssa asemassa akseliin nähden. Kun oikaisette aluslevyn jollain käytet-
tävissä olevalla vempeleellä saatte laakeroinnin pelaamaan vähemmän
kieroa peliä.

[riksu]

Tervehdys! Kiitoksia Matille !

Suoristelin noita vanteita paikallaan. Se pyörä ilmaan mitä suoristin. Puusta sitten sopiva tuki mitalle ja sitten etsin vanteesta heittokohdat.

Sain pinnoja löysäämällä, kiristelemällä ja kuminuijalla heitot taas puoliintumaan.

Nyt on 1 - 2 mm pystyheitto, ei tuntunut väpinä ajossa. Nyt vähän kilometrejä taakse ja sitten pyörät irti. Laakereiden uudelleen rasvaus vaseliinilla. Sitten vielä loppu heittopois ja tasapainoitus.

Vaikein oikaisukohta on tosiaan tuo vanteen jatkoskohta, siihen se pieni heitto pääosin taisi jäädä.

Kyllä ne kaikki piikku "säädöt" tuo lisää AJOMUKAVUUTTA . On se niin mukavaa, kun 60 km/h vauhdissa voi vaikka irrottaa kädet ohjaustanngosta, enhän sitä tosin tee julkisellatieliikenne alueella, etten vaaranna LIIKENNETURVALLISUUTTA :!: .

t. Tuomas

[Vieras]

Kumien tasapainotus käy mukavasti kaatamalla lyijy tai muuta raskasta jauhetta sisäkumiin venttiiliaukosta. Nyt kun kumi pyrii niin jauhe asettuu itsestään sinne missä se kumoaa vipatukset. Ps ilkkarin kuulat on liian isoja.

Toi juttu on olut käytössä autojen offroad piireissä ja ajattelin kyllä kokeilla joten kun sen olen tehnyt niin annan ensikäden tietoa.

[MT-11]

Puhut Matti, varmaankin Uralin navasta tuossa pidemmässä jutussasi? Jarrupinta ym?

[MATTI]

Puhut Matti, varmaankin Uralin navasta tuossa pidemmässä jutussasi? Jarrupinta ym?

Kyllä, tuosta piparkakku mallista. Jarrupintana tarkoitin jarrurummun
sisäpintaa ( jarrurumpu kuulosti tästä rautakupista jotenkin falskilta).

[MATTI]

Kumien tasapainotus käy mukavasti kaatamalla lyijy tai muuta raskasta jauhetta sisäkumiin venttiiliaukosta. Nyt kun kumi pyrii niin jauhe asettuu itsestään sinne missä se kumoaa vipatukset. Ps ilkkarin kuulat on liian isoja.

Toi juttu on olut käytössä autojen offroad piireissä ja ajattelin kyllä kokeilla joten kun sen olen tehnyt niin annan ensikäden tietoa.

Terve
Offroad ajossa on onneksi nuo nopeudet aika pienet ja noilla pyöräkoilla
taitaa pyörintänopeudet / kehänopeudet pyörässä olla aika pienet....
Käytetäänkö ko. renkaissa muuten vielä sisärenkaita? Minulle vähemmän
tuttu kilpailulaji ,valmistamme kuitenkin em. kilpapeleihin sikajoustavia
jousituksen puslia pur-materiaalista.

[Ripa]

Ihmettelin minäkin noita tärinöitä mutta huomasin että ainakin täällä etelässä on tiet aivan kiharalla että saa hakea tiestä tasaista kohtaa kun ajaa.
Joskus olen mittaillut noita renkaita ja päädyin siihen tulokseen että jos renkaassa on enemmän kuin 2mm pystyheittoa niin se ei päälle 80 vauhdissa pysy enää tiessä kiinni.

[MT-11]

En kyllä ikinä ole saanut omistani tuota pystyheittoa alle kahden millin? Käykö tässä nyt niin, että renkaat eivät kulu ollenkaan?

[Ripa]

Tää nyt oli vaan mun kokemus noista renkaista kun en toisaalta ymmärrä sitäkään että renkaassa pitää olla jo uutena heittoa.
Kyllä niiltä toimittajilta saa ihan suoriakin vanteita jos ei välttämättä halua ostaa Venäläisiä jo valmiiksi kieroja vanteita.

[ämmä]

Ostin kauko itä vanteen vuosia sitten kun ei pyöreitä venäläisiä siihen aikaan tuntunut olevan.Mutta eipä sen jälkeen tärisyttänyt reilummassakaan vauhdissa :D

[riksu]

Tervehdys!

Ridasjärven lintu-bongaus/grillaus reisulta sai taas puhtia täristyksien vaimennuksiin.

Ridasjärven reisullsa tuli lisää kilsoja 175 km kaikkinee. Pyöräkin alkoi kulkea, niin vimmatusti verrattuna aiempaan. Oli kerrassaan hieno reissu. Kiitoset kaikille osallistujille ja hengessä mukana oleville.

Ajoin paluumatkalla huomaaatta hetken 80 km/h:n sijasta 95-100 km/h. Ei enää 90km/h jälkeen eturwnkaan tärinät tuntunut missään. Pahin täristys oli 60 km/h ja jarruttaessa etujarrulla isostanopeudesta. Olin jo omasta mielestä saanut vanteet kohtuu suoriksi.

No ihmettelin, että miten se yhtäkkiä on alkanut täristää. Maanataina vaidoin edellisen omistajan peräöljyt pois etuiskareista. Laitoin sisään 5W-30 (Ford-longlife), kun eio muuta sattunu olemaan. Iskarit alkoi toimia herkemmin, niin johan se epätasapainossa oleva rengas alkaan väpistelemään tietyillä nopeuksilla.

Luin tänään päivällä uudelleen tuota Matin viestiä... Kiitokset...
.. ja sitten talliin ja hommiin...

Tänään tutkin eturenkaan tasapainotilaa. Omien miitausten ja pyörittelyiden jälkeen löysin keveimmän ja raskaimman kohdan. Epätasapainon korjaamiseen painoa tarviitaisiin 80 - 90 grammaa lisää keveimpään "nurkkaan". Huh huh sehän on melkein kahvikupillinen kahvia. Sain vanteen kohtuulliseen pasapaimoon paittamalla n. 30 -40 garammaset painot samalle kohdalle rinnakkain eripuolille pinnalinjaa.

Ei sattunut olemaan enää varaosaliikeet auki, niin valoin itse painot kotikonstein alumiinifoliosta vuoka ja sitten kuumailmapuhallinta perään.

Kävin ajamassa muutaman kilsan lenkin aina 95 km/h saakka. Rengas pysyi tiessä ja ohjaustanko käsissä ilman isompia tärinöitä, ei edes jarruttaessa hampaa kirskunu ja leuat lonksunut, kuten aiemmin.

Saas nähdä oli tämä vain onnistiumisen riemua illanhämärtyessä. Pitää tarkistaa tilanne vielä aamun valjettua, että sainko tosiaan tasapainoon ja kohtuulliseen suoruuteen.

t. Tuomas