Renkaattoman männänrengasuran mysteerio
Renkaattoman männänrengasuran mysteerio
Elikkä lättäpään männässähän on tämä ylimmäinen tyhjä ura.
Miksi saksalainen insinööri on semmoiseen päätynyt 30 luvulla?
Vai onko neuvostokeksintö.
Onko kukaan nähnyt samanlaista missään muussa moottorissa.
Luulis ettei siitä ole kuin haittaa, ja kuitenkin ALMOTin mäntiinkin
se on orjallisesti kopioitu...
Miksi saksalainen insinööri on semmoiseen päätynyt 30 luvulla?
Vai onko neuvostokeksintö.
Onko kukaan nähnyt samanlaista missään muussa moottorissa.
Luulis ettei siitä ole kuin haittaa, ja kuitenkin ALMOTin mäntiinkin
se on orjallisesti kopioitu...
Re: Renkaattoman männänrengasuran mysteerio
Kyllä siihen kuuluu männänrengas...


Ps se helman öljyrengas on sitten toinen juttu
Re: Renkaattoman männänrengasuran mysteerio
Ei mielestäni kuulu sivuventtiilikoneen alkuperäis mäntään...Kyllä siihen kuuluu männänrengas...
(ja sen nyky kopioihin)
toki löytyy "tehomäntiä" josta se on jätetty pois.
ylin ura on vain 1mm leveä.
kuva: http://cvkustoms.com/bikepics/Diagrams/9.jpg
Re: Renkaattoman männänrengasuran mysteerio
Mielenkiintoista, mutta tehdään niin kuin ennenkin...
Re: Renkaattoman männänrengasuran mysteerio
Ilmapyörre muodostaa tiivistävän "elementin". Tommosta vastaavaa on käytössä ihan tänäpäivänäkin sekä ilma että nestemännissä.
t.hh
t.hh
Re: Renkaattoman männänrengasuran mysteerio
Nepparin ohv koneen alkuperäisissä (kupupää) männissä oli kanssa tuollainen paljeura..hitekkiä...... 
Re: Renkaattoman männänrengasuran mysteerio
Varmaan tyhjä ura estää myös männänrenkaiden kiinnileipoutumista?
Re: Renkaattoman männänrengasuran mysteerio
Mun pyörissä on ollu töhnäura. Aina täynnä jotaki. Jos ei leikkomaa niin ikikarstaa.
Mutta tuossa kuvasssa näkyy että laki on ...40, toinen väli painerenkaalle ...45, painerekiaden väli ahtain ...60 ja loppu mäntä taas sama ku laki ...40? Viiste on siis koneistusväli? Ilman viistettä männän laki olis "kartio" ja lämpölaajeneminen toisenlainen?
Mutta tuossa kuvasssa näkyy että laki on ...40, toinen väli painerenkaalle ...45, painerekiaden väli ahtain ...60 ja loppu mäntä taas sama ku laki ...40? Viiste on siis koneistusväli? Ilman viistettä männän laki olis "kartio" ja lämpölaajeneminen toisenlainen?
Menipähän tuo viimeksi vaan nyt ei millään.
Re: Renkaattoman männänrengasuran mysteerio
Googlen mukaan labyrinttitiivistystä käytetään kyllä ainakin jossain öljyttömässä kompurassa
mutta silloin koko mäntä on täynnä pieniä v-uria eikä renkaita ollenkaan...
Epäilen ettei yhden uran tiivistysvaikutus olisi edes mitattavissa,
oma teoria:
Olisko yritetty vähentää lämmön johtumista ensimmäisen rengasuran alueelle.
(wanhanajan mäntämateriaali ei ole tahtonut kestää kuumuutta)
tai sitten männän laen lämpötila jakautuu tasaisemmin.
Mutta toisaalta luulis että männän laki kuumiaa kahta kauheemmin....
Nyt ollaan jännän äärellä...
mutta silloin koko mäntä on täynnä pieniä v-uria eikä renkaita ollenkaan...
Epäilen ettei yhden uran tiivistysvaikutus olisi edes mitattavissa,
oma teoria:
Olisko yritetty vähentää lämmön johtumista ensimmäisen rengasuran alueelle.
(wanhanajan mäntämateriaali ei ole tahtonut kestää kuumuutta)
tai sitten männän laen lämpötila jakautuu tasaisemmin.
Mutta toisaalta luulis että männän laki kuumiaa kahta kauheemmin....
Nyt ollaan jännän äärellä...
Re: Renkaattoman männänrengasuran mysteerio
Jotain tälläistä kävi itelläkin mielessä. Ylimääräinen ura tavallaan katkaisee lämmön suoran johtumisen puristusrenkaille asti. Uran johdosta lämpö siis joutuu siirtymään eteenpäin männän sisempien osien kautta ja matka pitenee. Samalla öljy yms pääsee jäähdyttämään näitä männän sisäosia, jolloin painerenkaille siirtynyt lämpömäärä on pienempi kuin ilman uraa.SamiH kirjoitti:Googlen mukaan labyrinttitiivistystä käytetään kyllä ainakin jossain öljyttömässä kompurassa
mutta silloin koko mäntä on täynnä pieniä v-uria eikä renkaita ollenkaan...
Epäilen ettei yhden uran tiivistysvaikutus olisi edes mitattavissa,
oma teoria:
Olisko yritetty vähentää lämmön johtumista ensimmäisen rengasuran alueelle.
(wanhanajan mäntämateriaali ei ole tahtonut kestää kuumuutta)
tai sitten männän laen lämpötila jakautuu tasaisemmin.
Mutta toisaalta luulis että männän laki kuumiaa kahta kauheemmin....
Nyt ollaan jännän äärellä...
Labyrintti-tiivistys on hyvin yleisesti käytössä aksiaalisissa suihkuturbiinimoottoreissa.
Toimii hyvin tälläisissä paikoissa missä paine pitää pysyä osien välillä missä kontakti ei ole sallittu, kuten esim. just tuolla turbiinissa missä on ahdin-/staattorisiipeä peräjälkeen.




