Sekalaista ongelmaa...

[kmz.k750]

Matti, löysit kuvia.Kiitos!

Tuossa venttiilien läppäyksessä kannattaa muistaa että tekee kosketuspinnan venttiilin lautasen reunasta n. 0,5-1mm päähän, saa maamoottorista mahdollisen hyödyn kun ei pienennä venttiilin kokoa läppäämällä väärin.
Muistaakseni on puolen asteen ero venttiilissä ja seetipinnassa, puoli astetta hoitaa asiansa jos koneistukset on tehty asian mukaisesti

[Justeeri]

Ok, kiitos vinkistä. Pitää varmaan tarkistaa, menikö sitten liikaa. Varmasti tällä työmäärällä jotakin on venttiilistäkin lähtenyt.

Mites tuota ongelmaa kannattaisi ratkoa, jos läppäystä ei enää tee? Tuntuu hieman hölmöltä hioa venttiilin vartta ohuemmaksi, kun juustiinsa on saanut liian isot välykset korjattua.

[MATTI]

Joskus venttiilin ohjain vaihdettaessa rymppääntyy niin että ohjaimen sisäreikä on hieman "kiero". kun sitten venttiilin seetin koneistus työkalu asemoituu ohjaimeen esim.kiristetyn kartio + paisuvais tuurnan avulla oikeaan asemaan tulevan venttiilin kanssa , ja aletaan koneistamaan seetiä kulmiin , voi käydä niin että hieman kiero ohjainkanava pakottaa tuon pilotti akselin ohjaimessa sellaiseen asentoon että seeti ei koneistu ihan kohtisuoraan tulevaa venttiilin lautasta vasten. Silloin vapaata venttiiliä pyörittämällä saattaa havaita pienen valon pilkahduksen seetin ja venttiilin tiivistyspinnassa. Tämä on aika kiusallinen tilanne, kun pilotti ei asennu ohjaimeen samoin kun venttiili tekee, ja seeti on jo koneistettu sen ohjaimen mukaan hieman pieleen. Silloin yleensä auttaa kun ohjain kalvetaan uudelleen hyvin jäykällä (kovametalli tms.) kalvaimella jolla saadaan ohjaimesta leikattua enempi "turvonneet" alueet suoraksi ja sitten kevyesti monileikkuu seetikalvaimella ja pilotilla kevyesti pyyhkästään seetiin uusi tiiviste pinta. Tämä ongelma on enempi mahdollista alumiinisten ilmajäähykansien ohjaimien kanssa, varsinkin jos ohjaimen asennusreikä on jo hieman heikommassa kunnossa. Silloin on parempi tehdä yksi kalvaus ohjaimen sisäreikään jo ennen asennusta ja oltava tarkka ettei rymppi ole liian suuri. Sitten koneistetaan pilotilla seeti kahteen kulmaa ja jätetään varsinainen tiivistys kulma (45..46) ajamatta ja kokeillaan venttiilillä kuinka se istuu koneistettuun leikkuu terävään kulmaan...jos tässä vaiheessa on selkeää poikkeamaa lautasen kulmassa verrattuna pilotin ohjaamaan kulmaan ollaa hieman kusessa. Voidaan kokeilla asentaa vielä pilotti eri asenttoon,, kalvaa ohjain uudellee..kalvaa ohjain hieman väljemmäksi tms. Jos kumminkin on seeti jo tehty loppuun asti ja se keskeisyys on huono , ei oikeastaan ole useinkaan enää mahdollisuutta koneistaa samaa seetin uudelleen oikeaksi kuin sorvaamalla hieman isompi halkasijaisella lautasella oleva venttiili ja yrittää uudelleen asemoida pilotti niin että on varaa oikaista linja seetiin oikeaksi, tai joskus kun on aloitettu sopivan pienellä ohjaimen sisäreiällä(sovitteella) , voidaan vielä kalvaa lisää ohjainta ja kokeilla asemoida linja uudelleen.., Sivuventtiilisylinterissä tekee jo tuo ohjaimen pituus niin määrävän linjan että sen ohjaimen/seetipinnan pitää olla linjassa tai sen korjaaminen on aika hankalaa... pienet muutokset varmaan juuri lääppäämällä, tai ohjaimen kalvaminen hieman väljemmäksi jos siihen on varaa. Tämä pitkä sepustus perustuu vain omiin kokemuksiin ajan saatossa, ei mikään ehdoton totuus tietenkään..

[MATTI]

Ok, kiitos vinkistä. Pitää varmaan tarkistaa, menikö sitten liikaa. Varmasti tällä työmäärällä jotakin on venttiilistäkin lähtenyt.

Mites tuota ongelmaa kannattaisi ratkoa, jos läppäystä ei enää tee? Tuntuu hieman hölmöltä hioa venttiilin vartta ohuemmaksi, kun juustiinsa on saanut liian isot välykset korjattua.

Jos ohjaimet on kunnostettu ja ovat ohjearvoissa, ja tuo ongelma tuntuisi johtuvan hieman huonosta kohtisuoruudesta ohjainkanavan ja seetin tiivistepinnan kanssa, jostain syystä. Voisi käyttää näitä Venäjän kalvain sarjoja apuna hieman suuntaisuuden korjaamiseen ilman että seetin tiivistepinta muokkaantuu liian pyöreäksi lääpäämisestä. Nämä kalvimet ohjautuu ilman erillistä kiristettävää ohjainakselia(pilottiakseli) ohjaireikään (kuten venttiilikin)ja sen suhteen pyöritetään käsin kalvainta kevyesti seetissä käyttäen kolmella eri kulmalla olevia kalvaimia. näin kevyesti kalvaen voidaan saada kohtisuoruus korjattua ja seetien kulmat ja tiivisteosuus pysyy oikeana. Onhan muuten sen venttiilin suoruus tarkistettu myös? näitä sarjoja on harrastajilla ja sen työn voi itse hyvin suorittaa.

[Justeeri]

Vieläkö näitä uskaltaisi läpätä. Tilanne on parantunut paljon, mutta tiiveys ei ole vielä muiden venttiilien tasolla.

vena3.jpg (131.04 KiB) Katsottu 4630 kertaa

vena2.jpg (94.53 KiB) Katsottu 4630 kertaa

vena1.jpg (186.56 KiB) Katsottu 4630 kertaa

Nuo Matin esittämät toimenpiteet saattavat olla aloittelijalle melko haastavia. Toivottavasti ei tarvitsisi sellaiseen ryhtyä.

[kmz.k750]

Kuva monesti hämää, leveältä näyttää tahnauspinta.
Jos olet tyytyväinen kolmeen venttiiliin niin hio neljäskin venttiili haluamallesi tiiveystasolle.

Tietenkin riippuu paljonko ajat pyörällä vuodessa? uskoisin että ajat helposti n. 20000km kun pidät venttiilivälykset kohdilleen ja nyt kun tiivistyspinnat hyvin hiottu tahnalla niin säädötkin varmaan pysyy kauan niin ettei tartte paljon säädellä.

Tiedän henkilöitä jotka ovat ostaneet venäläisiä seetipinnan kalvaimia ja käyttäneet niitä sekä tahnalla hioneet venttiilit pitäviksi niin pinnat ovat leveät.

Ovat ed. mainituilla venttiili koneistuksilla ajaneet kymmeniä tuhansia kilometrejä.

Olen käsittänyt asian että mitä kapeampi kosketuspinta, niin venttiilin pitävyys pitkäikäisempi ja juttuhan perustuu siihen että puolen asteen ero venttiilissä ja seetinpinnassa.

Voin olla väärässäkin kun ed.mainittu tieto on vuodelta 1985- 1990, ku ammattikoulusta valmistuin autonasentajaksi ja kolmisen vuotta työskentelin korjaamolla jossa tehtiin kansitöitä.

Itse en ole lähtenyt vaihtamaan tai työstämään sivuventtiilien ohjareita, vaikka ovatkit olleet melko väljiä venttiilien nähden, ohjarit ovat pitkät ja vaikka hioo kokonaan imu tai pakoaukosta pois ohjarit.

Venttiilissä on pituutta 137mm ja ohjuri ohjaa melko hyvin venttiiliä, kansiventtiili koneissa taitaa olla muutama sentin lyhemmät ohjurit ja venttiilit.

[Justeeri]

Olen saattanut kuullakin tuosta puolen asteen erosta. Nythän se taitaa olla jo menetettyä maaperää tässä venttiilissä. :(

Siinä tulee valoa läpi edelleen, mutta venttiiliä napakasti painamalla se häviää. Tästä syystä se ei kai ole täysin tiivis. Kestää jonkin 10-20 sekuntia ennen kuin vuoto näkyy.

Olen tässä kahden vaiheilla, että mitä tehdä... Jättääkkö vai jatkaakko läppäystä? Riskinä siis on että tulee toimimaton kone kun venttiili vuotaa ja sitten se on taas purettava. Toisessä päässä taas on riskinä heikompi pitkän aikavälin ennuste.

Sitä aina haluaisi tehdä hyvän...

[Uskila]

Terve

Tieto luo tuskaa...

[Uskila]

Terve

Seetikalvaimen kanssa on oltava kieli keskellä suuta...

[MATTI]

Olen saattanut kuullakin tuosta puolen asteen erosta. Nythän se taitaa olla jo menetettyä maaperää tässä venttiilissä. :(

Siinä tulee valoa läpi edelleen, mutta venttiiliä napakasti painamalla se häviää. Tästä syystä se ei kai ole täysin tiivis. Kestää jonkin 10-20 sekuntia ennen kuin vuoto näkyy.

Olen tässä kahden vaiheilla, että mitä tehdä... Jättääkkö vai jatkaakko läppäystä? Riskinä siis on että tulee toimimaton kone kun venttiili vuotaa ja sitten se on taas purettava. Toisessä päässä taas on riskinä heikompi pitkän aikavälin ennuste.

Sitä aina haluaisi tehdä hyvän...

tiivistyykö se jo jousipaineella täysin? jos liikaa lääppää niin se muoto muuttuu epäedulliseksi pitempää käyttöikää ajatellen, eli jos nyt saat sen pitämään jousipaineella niin kyllä se siihen paremmin alkaa istumaan kun pääsee käyttöön. Mutta en voi kirjoittaa että tilanne olisi nyt hyvä, niin kauan kun sitä vuotoa jousipaineella on.Oletko huomannut että se valon kajo muuttuu kun painat venttiiliä hieman sivuun asemasta johon se luontaisesti laskeutuisi?

[Justeeri]

Valon kajo näyttäisi häviävän jo suhteellisen kevyellä painamisella. Tai pikemminkin toisesta päästä vetämällä. Minä en saa sitä testattua muulla tavalla, kuin näyttämällä valoa palotilan puolelta ja tähystelemällä kanavaan.

Venttiilin painaminen sivuun ei vaikuta valoon, ja ohjurissa ei tunnu yhtään? sivuttais välystä. Venttiili kyllä liikkuu pehmeästi ylös/alas.

Kun venttiilin painaa nopeasti ja kevyesti alas, niin kuuluu "klak". Kun sen painaa suuremmalla voimalla alas, niin kuuluu "fläp". Minusta tuo fläp olisi se parempi juttu...

Näyttäisi siltä, että jousipaineen pitäisi pystyä tiivistämään vuoto. Mutta käytännössä se kyllä vielä tihkuttaa liemet läpi jousillakin jos huonosti käy. Välillä sen saa pitämään ihan kunnolla. Sitten edestakaisen remputtelun jälkeen voi taas fuskata.

Hieman paskamainen tilanne...

[hyvonenh]

Onko tuossa mahdollista venttiilin kantaa ohjuriosan päähän , siis kansivena koneissa on joskus ohjuri voinu tipahtaa alemmas tai olla liian pitkä kanavassa?
Lättäpäätä en kyllä tunne ,mutta ehdotellaan ny kaikkee mitä mieleen juohtuu...
T.hh

[MATTI]

Onko tuossa mahdollista venttiilin kantaa ohjuriosan päähän , siis kansivena koneissa on joskus ohjuri voinu tipahtaa alemmas tai olla liian pitkä kanavassa?
Lättäpäätä en kyllä tunne ,mutta ehdotellaan ny kaikkee mitä mieleen juohtuu...
T.hh

Joo tuossa kuvassa , jossa tuo venttiilin varsi näyttää aika huonosti viimeistellyltä, on mielenkiintoinen epäjatkuvuus kohta jätetty tuon lautasosan ja varren uumaan..en tiedä miksi. Jos venttiili on ohjaimeen hieman nihkeä, niin se kyllä aiheuttaa huonoa asentumista ilman jousivoimaa. Tuo venttiilin varsi on kuvassa varmaan huonommin viimeistelty kun luonnossa, mutta jos varsi olisi noin "raakile" niin laittaisin vaikka akkuporaan ja sipaisisin varren pintaa hieman karhunkielellä että se oli kiiltävä pintainen. Joskus jos venttiilin uumaosa on liian "pitkä" ennen kun saavuttaa varren nimellishalkaisijan ja ohjaimen kanavan puoleinen pää on liian korkealla tai ohjaimessa ei ole sisäreikään kevennystä (senkattua sisäreiän loppuosaa) voi venttiili nahistaa ohjaimen päähän. Joissain ilmajäähykansien ohjaimissa (VW)saattaa olla melkein 5 mm pitkä väljennys ohjaimen päässä jotta kuuma venttiili ei varmasti hirtä ohjaimen päästä. Nyt varmaan voisi olla se hetki että kiilota varsi ja varmista ettei mikään venttiilin osa nojaa ohjaimen päähän ja kasaa jousilla ja tee vuototesti. Jos vuotoa ei ole tai ainoastaan kostumista paikallisesti pidemmällä ajalla ,,,anna olla , se ei enempää ala vuotaa jos mikään ei kanna, vaan asettuu kun hetken siellä saa kyytiä.

[Justeeri]

Kiitos neuvosta! Minä kokeilen tehdä näin.
Tuo venttiilin varsi on minuakin ihmetyttänyt, koska paketista avattuna varret oli kiiltävät ja sileät. Nyt ne on tuollaiset.

[Justeeri]

Näköjään ohjurissa ei tuntunut välystä sen takia, kun oli liian paksua rasvaa venttiilinvaressa. Normi moottoriöljyllä siinä tuntuu pieni välys. Joka tapauksessa ei tuntunut kantavan mistään. Venttiilin rako menee umpeen melko kevyellä painaisulla, eikä sen jälkeen valoa voi nähdä läpi.

Mutta en silti saa tästä tiivistä. 20 sekuntia kestää, kun liemi alkaa tulla läpi.
Pakokanavassa on nokea. Mietin, että voisiko se paska valua venttiilin tiivistepintaan ja pahentaa vuotamista? Kun välillä se pitää paremmin ja välillä huonommin. Silläkään ei ole oikeastaan merkitystä onko jousi paikallaan vai ei. Jos hyvin käy, niin sormella painamallakin voi pitää paremmin kuin jousen kanssa.

Lyijykynä testin kokeilin myös. Oli tietyt kohdat, mistä tuntui ensimmäisenä lähtevän. Oikeastaan yhdestä kohti ja sitten sen vastakkaiselta puolelta näytti ottavan ensin.

No, kumminkin paha maku jäi tästä hommasta. Eli jos tämän haluaisi laittaa oikeasti luotettavaan kuntoon, niin pitäisi jyrsiä istukkaa ja mahdollisesti laittaa uusi venttiili? Nyt vaan on sellainen tilanne, että eipä taida tointaa tätä enää paikalliseen koneistamoon viedä...

[Justeeri]

Olen tässä pohtinut, että enpä taida tällaista paskaa arpanoppaa laittaa kasaan. Menee ilo koko hommasta...

Olisiko kotomaassa pajaa/korjaamoa/korjaajaa joka voisi tällaisen tapauksen korjata? Pahimmillaan saattaisi siis vaatia istukan oikaisua.

[MATTI]

Olen tässä pohtinut, että enpä taida tällaista paskaa arpanoppaa laittaa kasaan. Menee ilo koko hommasta...

Olisiko kotomaassa pajaa/korjaamoa/korjaajaa joka voisi tällaisen tapauksen korjata? Pahimmillaan saattaisi siis vaatia istukan oikaisua.

Terve
kyllähän minä voisin sen katsoo ,jos kiire ei ole. laita yv:tä jos tämä vaihtoehto kiinostaa.

[Justeeri]

Mittailin mäntää ja sylinteriä. Sylinterin halkaisija on 78.57mm ja mäntä tapin alapuolelta mitattuna n. 77.55 - 78.32 mm (78.45 leimattu lakeen). Jos nyt lasketaan välykset vaikka tuon leveimmän kohdan perusteella, niin saadaan 0.25mm. Eipähän leivo kiinni, mutta nuo helmat hieman kalkattelee.

manta.jpg (224.34 KiB) Katsottu 4402 kertaa

Tuli vaan tällainen ajatus, että jos ostaisin Almotit jonka paketissa lukee vaikkapa 78.45, niin saisin kokonaisvälykseksi 0.12mm. Eikä sylintereitä tarvitsisi porata.

Onkohan tuo Almotin paketissa oleva lukema se mikä on männän todellinen halkaisija?

[MATTI]

kyllä Almotin mitat on hyvin pitänyt paikkansa, eli se mitta mikä on mitattavissa männäntapin korkeudelta männäntappia vasten (kohtisuoraan tapin kylkilinjaan) ja siitä alaspäin pitäisi olla hyvin lähellä tuota miestattua nimellismittaa. Mielestäni hyvälaatuisella männällä olisi se käyntivälys sivuventtiilikiukaassa 0.08...0.1 luokkaa uudella kokoonpanolla ,tai muuten oikastulla (hoonatullakin) sylinteriputkella. Onko suuremmalla välyksellä sitten etua jos kyseessä on mikälie mäntä? se on vaikea sanoa kun heikkolaatuinen mäntä pullistuu lämmetessä ihan mielivaltaisiin suuntii eikä sinne mihin lämpölaajenemisvara männässä yleensä tehdään, ja liika käyntivälys vaatii ylikoon renkaista räätälöidyt (viilatut)välyksen vaativat renkaan, joilla saadaan tiiveyttä ettei liika välys karstaa rengasaluetta.Käyntivälys hyvälaatuisella männällä Esim. Almot voisi hyvinkin olla vaikka 0.12 ja kaikki pelaa vielä ihan ok...omasta mielestäni selvän ohjearvon ylimääräisestä käyntivälyksestä ei ole hyötyä kun vain jos männät on arpalaatua.

[Justeeri]

Pitääpä varmistaa tällainen, että kun puhutaan käyntivälyksestä, niin sekö on siis kokonaisvälys jaettuna kahdella? Eli noilla minun männillä se olisi jotain 0,25mm/2 = 0,125mm. Ja Almoteilla 0,12mm/2 = 0.06mm. Termit menee minulla vähän sekaisin.

Nämähän minulla on tällaiset arpamännät sanan varsinaisessa merkityksessä.

[MATTI]

Käyntivälys termi olisi oikeemmin sen kokonaisvälyksen puolitus, mutta se termi on nykyisin muuttanut itsensä suoraan mitattavaksi kokonaisvälykseksi. Eli välys on halkasijoiden erotus.

[kalkkuna]

Almotin R2 koko (toinen pehmontti) vois olla aika makee noille sylintereille.

Se muutaman viimesen satkun metsästys tämmösessä maamoottorissa on mun mielestä turhaa, vaikka hyvää aina tehdä kannattaa. Kunhan ei leikkaa ja männänrenkaat pitää niin ollaan jo siellä missä halutaan.

[kmz.k750]

Mittailin mäntää ja sylinteriä. Sylinterin halkaisija on 78.57mm ja mäntä tapin alapuolelta mitattuna n. 77.55 - 78.32 mm (78.45 leimattu lakeen). Jos nyt lasketaan välykset vaikka tuon leveimmän kohdan perusteella, niin saadaan 0.25mm. Eipähän leivo kiinni, mutta nuo helmat hieman kalkattelee.

manta.jpg

Tuli vaan tällainen ajatus, että jos ostaisin Almotit jonka paketissa lukee vaikkapa 78.45, niin saisin kokonaisvälykseksi 0.12mm. Eikä sylintereitä tarvitsisi porata.

Onkohan tuo Almotin paketissa oleva lukema se mikä on männän todellinen halkaisija?

Hyvä välys tuo 0,12mm, tilaa Sasulta 78,45 Almontit
sekä tilaat seuraavaa kokoa olevat laadukkaat männänrenkaat.

Jos käytät männän mukana tulevia männänrenkaita, päittäisvälys männänrenkaissa tulee olemaan tuolla välyksellä 0,7- 0,8mm. Toki tuollakin päittäisvälyksellä ajaa tai olen ajanut.

Ylärenkaan sovittaa päittäisvälykseen 0,15mm ja muut 0,2mm.
Testasin ku ajoin ed.mainuilla välyksillä eli ajoin n.500km, niin välykset oli 0,4- 0,5mm pinnassa.

Toki sylinterit oli hyvin hoonin jäliltä, ei pallohoonilla tehty loppu silaulta.

Kokemusta ja tietoa on myös että sylinterit 79,5 mazdan männille, tilalle Almontit 79,45mm männät ja omat Almontit männänrenkaat paikallaan.

ps. hyvin haastaa seiskapätkä moottorit kuluissa ja kiihtyvyydessä.

[kmz.k750]

Tutin männän tappien päähän, saa ajaa huoletta 20000km

Melko hyvin ovat lukemat pitäneet mitä Almont on ilmoittanut laatikossa olevan, esim. 79,20 ja 79,45(2 paria) olen hankkinut.

[Justeeri]

Kiitokset vinkeistä. Minulla on ollut näissä arpajaismännissä P2 koon Motus renkaat ja niillä ajoin viime kesän +/- 2000km. Pitäs varmaan vielä mitata, että mikä on renkaiden välys nyt näiden kilometrien jälkeen. Mutta ainakaan havaittavaa vuotoa ei näkynyt ja männän kyljet oli puhtaat.

Saattaapa hyvinkin olla, että tämän talven aikana pitää ruveta kovistelemaan Sasulta almotteja.

[kmz.k750]

Kuvissa Renun männät, Sasulta nääkin männät

[Justeeri]

Kysytäänpä vaihteeksi M-63 kysymyksiä...

Tässä nyt sitten joutuu tämän 6v ihanuuden kanssa tulemaan toimeen. Ankeus iski päin näköä välittömästi.

Eli tuo laturi ei näytä oikein toimivan. Kun vääntää kaasua niin latausvalo kirkastuu ja akun navoissa jännite laskee. Mikähän mahtaa olla pielessä?

Lisätietona sellaista, että akun miinusnapa on kytketty runkoon. Laturin R nastaan tulee virrat päällä 0.2v. Kun johdon irroittaa nastasta, niin johtoon tulee 2v (en muista plussaa vain miinusta).

Tällainen ihmetys nyt aluksi..

[Justeeri]

Kysytäänpä vaihteeksi M-63 kysymyksiä...

Tässä nyt sitten joutuu tämän 6v ihanuuden kanssa tulemaan toimeen. Ankeus iski päin näköä välittömästi.

Eli tuo laturi ei näytä oikein toimivan. Kun vääntää kaasua niin latausvalo kirkastuu ja akun navoissa jännite laskee. Mikähän mahtaa olla pielessä?

Lisätietona sellaista, että akun miinusnapa on kytketty runkoon. Laturin R nastaan tulee virrat päällä 0.2v. Kun johdon irroittaa nastasta, niin johtoon tulee 2v (en muista plussaa vain miinusta).

Tällainen ihmetys nyt aluksi..

Vastaan tässä nyt itselleni, jos joku joskus ihmettelee samaa. Laturi ryhtyi lataamaan, kun magnetisoin käämin. Akun miinus laturin E nastaan ja plus johdolla näpäytellään muutaman kerra laturin R nastaa.

Kämyisten 6v vehkeiden omistajat tehkää itsellenne palvelus ja ostakaa CRC oxide cleania. Sillä suihkuttakaa virtalukot ja liittimet. Ei tässä muuta.

[juhanvon]

Tutin männän tappien päähän, saa ajaa huoletta 20000km

Mitkäs noiden tuttien hyväksihavaitut mitat on ?
Tapinpääpotero tietysti täyteen, mutta kuinka pitkä "varsi" sinne tapin sisälle kannattaa tehdä ?

[Uskila]

Terve

Ne on olleet tuon näköisiä...