Sekalaista ongelmaa...

[karppi]

16 x 30 x 7

[Justeeri]

Kiitokset Karpille tiedosta. Stefat on tilattu.

Ihmettelyt jatkuu... Sovittelin laakeria etulaakeripesään. Kun etulaipan asettaa paikoilleen niin jää rakoa etulaipan ja laakerin ulkokoolin väliin 0.3mm.

Täytyykö tuossa ihan aikuisen oikeasti olla välystä?

Oma maalaisjärki kirkuu, että ei missään nimessä!! Mutta onhan tässä jo kaikkea omituista nähty että parempi vaan kysyä...
Eli jos insinööri on sen tuolla tavalla suunnitellut, niin kampiakseli ei lukitu etu- eikä takapäästä mihinkään. Molemmat laakeripesät antaa aksiaalista liikkumavaraa edes takaisin. Ei mene mitenkään järkeen tällainen..?

20241227_140743.jpg (137.88 KiB) Katsottu 6292 kertaa

[hyvonenh]

Kannen homma on pitää laakeri paikallaan kupissa välyksettömäksi puristaen. Olen joskus joutunut sorvaamaan kupin laippaa ohkasemmaksi , vois siihen kait simminkin viritellä. Tärkeetä on myös tarkistaa ettei vaan kupin rakenteessa ole halkeamia tai kuppi muuten venähtänyt epämittaiseksi.
T.hh

[Justeeri]

Kiitokset hh,

Tämä kuulostaa järkipuheelta. Laakeri meni naputtamalla pesään, käsin ei saanut työnnettyä, niin kuin ilmeisesti on tarkoitettukin. Kumminkin vanhassa laakerissa ja laakeripesässä näkyi merkkejä, että joskus on jotain pyörimistä tapahtunut. Ehkä juuri tuosta edellä mainusta syystä, että pesän päätylaippa ei lukinnut laakeria. No, nyt se ainakin tulee kiinni.

[Uskila]

Terve

Jos kaikki muuten on ehjää ja OK, niin laakerin ulkokoolin shimmilevyillä hoituu tuo homma...



Ps kuuspätkän mosa harkkonostimilla

[MATTI]

Terve

Jos kaikki muuten on ehjää ja OK, niin laakerin ulkokoolin shimmilevyillä hoituu tuo homma...



Ps kuuspätkän mosa harkkonostimilla

Tuossa yhdessä näkyvässä kiinnitys ruuvissa mielenkiintoinen lukituslangan asennus...

[kmz.k750]

Minusta ei ole mielenkiintoinen vaan virheellinen asennus, ei ole veto päällä langassa, sattuuhan näitä.

Ei Matilla sattuis olemaan vielä tietoo tallessa mistä euroopasta sai niitä halpoja kampuroita vai oliko että sinne piti suklaat laittaa perässä, että sais parempaa vai miten siinnä kävi eli saiko harrastaja laatu kampuran halvalla vai oliko se vain hetkellistä hehkutusta teillä

[kmz.k750]

Ei kai ylikokoventtiilien materiaalien erot voi selittää, edellyttäen toki, että ne liikkuvat...

Sitä vaan mietin, että ainakin teoriassa venttiilien käyntiääneen voisi olla materiaaleilla vaikutusta. Vanhat venttiilit on magneettista materiaalia ja uudet ylikokovenat taas eivät tarttuneet magneettiin. Jotain eroa siis on.

Tänään kokeilin pistää välyksiä 0.15mm imu ja 0.2mm pako. Tuskin olisi tarvinnut imua ruveta suurentamaan, mutta toisaalta koeajolla mopo kulki ja veti niin hyvin että taidan antaa nyt vaan olla näin. Samalla kaasun asennolla mennään 80km/h millä viime kesänä pääsi 60 km/h.

Jos vaikka pääsisi keskittymään enemmän ajamiseen.

Tuo on hyvä suunnitelma, potilas parani hoidosta huolimatta. Kivaahan se olisi lisäksi tietää miksi toimii. Ei mulla mitään faktatietoa ole siitä, että eri materiaalien äänet ei voisi poiketa, tuntuisi vain oudolta, mutta niinhän aika moni muukin asia tuntuu.

Joo, nyt on suklaat ja kampura päässeet tosiaan vihdoin perille. Toivottavasti eivät ole sulaneet helteessä niin, että laatikossa on suklaakuorrutettu kampiakseli, en tiedä heidän huumorinsa rajallisuudesta!

Tulikohan laadukas ja halpa kampura korjattuna takaisin

[Uskila]

Tuossa yhdessä näkyvässä kiinnitys ruuvissa mielenkiintoinen lukituslangan asennus...

Terve

Kyllä varmistuslanka on ihan CCCP suunnitelmatalous IMZ tehtaan jäljiltä...

Mosa tuli hankittua Jyväskylän rompetorilta eestinpekalta, moottori oli tehdasuusi ja ajamaton, missä ainoa puute oli vasen kansi puuttui.





Ps omissa nysväilyssä olen luopunut varmistinlangasta, niinpä käytän 12.9 kuusiokoloruuveja ja Nord-Lock aluslevyjä

[MATTI]

Minusta ei ole mielenkiintoinen vaan virheellinen asennus, ei ole veto päällä langassa, sattuuhan näitä.

Ei Matilla sattuis olemaan vielä tietoo tallessa mistä euroopasta sai niitä halpoja kampuroita vai oliko että sinne piti suklaat laittaa perässä, että sais parempaa vai miten siinnä kävi eli saiko harrastaja laatu kampuran halvalla vai oliko se vain hetkellistä hehkutusta teillä

Ei ole tietoo..nyt oli vastikään Hollannissa myynnissä halpa (250 ekee) uus/vanha CCCP 650 kampura. Ei näitä oikein tahdo olla kun tuurilla, ja sitäkin kun on hyvää ja huonoa..niin vaikea laji kyseessä kyllä.
Ja tuosta varmistuslangasta..itsekin yleensä laitan vaativaan kohteeseen kevyt lukiteliima +nordlock+ edes jonkun lujuuluokan (8.8) ruuvi/mutteri. Tuo lukitelanka veto ei ole oikein tehtynä ihan niin helppoa,,poika kun tuolla lentokonemekaanikko puolella sai noihin koulutusta , niin siellä lukittiin langalla melkein matkustajatkin istuimiin...tyylejä on monia varmuustason mukaan.

[kmz.k750]

Matti, Kiitos vastauksista.

Pitää keväällä kunnostaa muutama kampura 650cc Uraliin ja Koohon.

Pitänee kunnostaa samalla myös seiskapätkään varalle kampura, jos vaikka tulisi joskus tarvetta.

[MATTI]

Kyllä niitä kampuroita kovin kysytään..varsinkin uralin 650 koneisiiin. Jos sulla vaan wirta riittää niin kyllä niitä kunnostaa saisi ..osais sitten ohjata harrastajia lompakon kanssa Anssin juttusille.

[kmz.k750]

Miksikö kuulostelen 650cc kampuroita ja hintoja? ja niissä olisi hyvät kiertokanget ja tapit.

Muutaman 650cc Uralin kampuran saa kunnostettua, sitten loppuu aidot kiertokanget hyllystä.

Käytettyjä loppuun ajettuja kiertokankia löytyy muuttolaatikosta, niihin pitäisi asentaa erilliset laakeri koolit.

Kiertokangen kunnostukselle tulee hintaa, yhdelle kiertokangelle n. 80 - 100 euroa.
Tappi ja 18 kpl neuloja päälle.

Kunnostus kiertokangelle ja osaset;
- kiertokangen sorvaus n.0,20mm päähän laakerikoolin ulkomitasta.
- kiertokangen hoonaus 0,03 mm rympin päähän.
- laakerin koolin hinta + lähetyskulut.
- laakerikoolin asennus ja reunan koneistus/hionta.
- kiertokangen yläpään helan uusinta ja koneistus.

Muutama vuosi sitten oli kampuroitten kyselijöitä enemälti mutta valmiita olivat maksamaan 100 - 150 euroa, niin kaupat jäi tekemättä ja raudat jäi hyllyyn.

Viime kesällä rallissa katseltiin rautoja ja kasattiin yksi Koon kampura sekä muutamia kampuroita purettiin.
Koon kampuraan asennettiin Sasun hankkimat täydelliset kiertokanget.

Arvelin ku rallissa kasataan ja värkätään rautojen kanssa niin kipinä syntyisi harrastajissa sekä jatkuvuutta yhteiseen harrastukseen.

Minulla itsellä on innostus hiipunut ku omiaan ei saa pois, saa nähdä ku kaapelit poikki meressä niin tuleeko pörssisähkö kohtuulliseksi?

Varmistus hitsaukset olen tehnyt Argon kaasulla ja 316L langalla, Argon maksaa 124 euroa Haapavedellä eli 10 litran pullo jossa kaasua 8 kg.
Toki jos Argonin isontas 50 litran pulloon niin hinta laskisi.

[Justeeri]

Jännä juttu, että juuri Uralin moottorin osista on kovin puute, vaikka laitteita lienee valmistettu kappalemäärin eniten ja vielä viimevuosiin saakka. Eihän se täsmää, mutta tällaista tämä on... Niepriin olen nähnyt osaa vaikka siat söisi ja lättäpäähänkin melko kohtuullisesti.

Joskus katselin videon, missa kaveri meni venäläiselle kaatopaikalle hakemaan tarpeita. Löytyi Uralin ym. itäpyörän raatoa niin, että varmaan monen harrastajan harratus olisi niillä purkuosilla turvattu vuosiksi eteenpäin. Vastaava varikko täällä länsihapatuksessa olisi luultavasti armeijan valvonnassa 24/7 alueen suuren rahallisen arvon vuoksi

[MATTI]

Joo..kaikki maksaa. Jos tuollaisia kasattuja , luotettavia valmiita asentaa kampuroita olis myydä vaikka n.+250 eur.(alle 300) hintaan tarvitsijalle..se olisi varsin kohtuullinen hinta. Ja jos olis aikomus tehdä lisää..niin voisi sitoo sen hinnan siihen että vanha purkamaton tulee vaihdossa. Siitä voisi saada ainakin jotain ehjää osaa seuraaviin,,,mutta mitä mä sua näissä ehdottelen, kyllähän sinä itse nämä pisnekset paremmin tunnet.Niin ja jos sulla vielä siellä sorvi pyörii,niin mulla on tuolla hyllyssä urren /k;n kiertokankia ja purettuja kampuroita joilla en tee mitään..en vaan ole viitsinyt niitä vielä heittää jonkkaan ,,jos nää kampurat ihan loppuu niin pakko kai niitä olis sitten alkaa korjaa...ei kyllä mua oikein kiinnosta, kun on niin paljon muutakin puuhaa,ja laiskakin vielä.

[kmz.k750]

Ymmärrän hyvin sinua Matti, jos otat kampuran kunnostuksen työn alle niin siihen pitää sitoa pääomaa ja tunteja töitä, joita et voi veloittaa.

Vaihdossa tulevat kampurat pitäisi etukäteen tarkistaa,
- petilaakerien kohdilta kaulat.
- kiilaurat.
- vauhtipyörän kartio.
- onko aikaisemmin purettu ja hakattu sovitukset väljäksi kun kellotettu eli limput/tappi sovitus.

Sitten purettuna näkee kiertokanget ja tapit.

Otan esim. Koon kampuran koska 650cc Uralin kampuran osia ei ole saatavilla.
Pettain Markon osat hinnoiteltu;
Kiinalainen tappi 36e/kpl x 2 kpl = 72e .
Kiertokanget NOS 49,20e /kpl x 2 kpl = 98,40e , kymmeneen vuoteen ei ole ollut saatavilla.
Neulat 1,45 e/kpl x 12 kpl x 2 kpl = n.36e.
Tiedät tilata oikean kokoiset neulat.
+ lähetys suomeen.
Hinta taitaa mennä yli 200 euron.

Puhdistat kaikki osat, männät tapin mukaan kalvaat kiertokangen yläpäät tai vaihdat uudet helat.
Helat 4- 6 e/kpl x 2 kpl. = 8 - 12 e.

Kasaat kampuran, kellotat ja varmistus hitsaukset.

Puhdistat paskaset linkolevyt ja kiinnität ruuveilla liiman kanssa.

Haet postista paketin ja pakkaat kunnostetun kampuran pakettiin, teet esim.laput kotona pakettiin ettei lähetyksen kulut nouse niin kuin tiskillä veloittavat.

Jossakin pitäisi kuolettaa työkalujen kulumiset, neulojen koot 6,97 - 7,03, jos yli 7,03 neuloja käyttää niin kiertokanget lopussa.

Uralin kiertokanget kunnostat ja neulat erikseen esim. 5mm × 18kpl /per kiertokanki.

Sasulta saa täydelliset kiertokanget ostaa koohon n.162 euroo + lähetyskulut.
Toki jos ei laita Almontin mäntiä tai muita mäntiä missä ei ole just tappi 21mm niin venäläisiin mäntiin yläpäät voivat olla väljät, helat vaihdettavissa ja kalvaus.
Sasulta oli myynnissä heloja verkkokaupassa mutta nyt ei ollut heloja nähtävissä ollenkaan.
Valmis paketti harrastajalle, kampura auki ja uudet osat paikoilleen, kellottaa ja varmistukset halutessaan.
Jos hinta kampuralle esim.250e - n.170e = 80 e jää palkkaa harrastajalle, kun ei laske puhdistusaineita, liimoja ja muita tarvittavia työkaluja työsuoritukseen.

[kmz.k750]

Viron hintoja kampurasta ja saldo nolla

[Justeeri]

Mikähän mahtaa olla tuo Easthighwayn tilanne oikein, kun varastot tyhjenee eikä täydennystä tule? Kun osat on loppu niin ne on lopullisesti loppu.

Tämä alasajo on jatkunut jo vuosia. Tuo sivulla mainostettu motonostalgia ei ole edennyt mihinkään. En ole liiketoiminnan ammattilainen, mutta täytyykö vanhan kaupan osat saada myytyä viimeistä ruuvia myöten, ennen kuin voi perustaa uuden? Vähän sellainen tutina tästä tulee, että harrastajan elämä käy taas vaikeammaksi.

[MATTI]

Kyllä sitä tavaraa maailmalla on, ja Suomessakin. Ruotsissa oli myynnissä /lahjotettiin joku aika takaperin paljon vanhaa itäpyörä varastoa. Eli yksittäisen harrastajan ei tarvi olla huolissaan. Jos nopeesti tarvii niin kyselyt kaikkiin medioihin/harrastus piireihin, tai maksaa enempi (joskus vähempi)ja tilaa ulkomailta. Kunnossa jo olevaan mopoon ei paljon erikoisia osia enää tarvi ..tavan kulutusosat löytyy monenta taholta. On tää kumminkin aika edullinen harrastus varaosien suhteen, verrattuna moneen muuhun kulkineeseen. Ja osana harrastusta tulee myös se "oma selviytymistarina" jota tavan Hondamies ei tule koskaan kokemaan. Marko tyhjentää varastoa vaan..alkoi kai olla osien hankintakanavat jo liian vaikeat /epäluotettavat ,tämän Venäjän hölmöilyn takia. Luulen että halusi tehdä jotain muuta kun taistella tuulimyllyjä vastaan..en tiedä.

[kmz.k750]

Mikähän mahtaa olla tuo Easthighwayn tilanne oikein, kun varastot tyhjenee eikä täydennystä tule? Kun osat on loppu niin ne on lopullisesti loppu.

Tämä alasajo on jatkunut jo vuosia. Tuo sivulla mainostettu motonostalgia ei ole edennyt mihinkään. En ole liiketoiminnan ammattilainen, mutta täytyykö vanhan kaupan osat saada myytyä viimeistä ruuvia myöten, ennen kuin voi perustaa uuden? Vähän sellainen tutina tästä tulee, että harrastajan elämä käy taas vaikeammaksi.

Mennään n.15 - 20 vuotta taakse päin niin Virosta ostettiin itäpyörät, niitä tuotiin suomeen "urakalla".

Minunkin Koo tuotu virosta ja kunnostettu Kuortaneella, päätyi minulle vuonna 2003.

Varaosat haettiin tai tilattiin Tallinnasta Pettai Markolta.
Suomessa oli myyjät, Herskoi Aire( nykyisin Ural Roikan kunniajäsen), Ural Vox Laitisen Eikka, Oikarisen Mikko ja muita myyjiä.
Roikkaralleissa saattoi olla kolmekin varaosa kauppiasta ja lisäksi harrastajan osia nurmikolla teltan edustalla myynnissä.

Sasu aloitti muistaakseni vuonna 2011 ja Oikarinen jatkaa edelleen enimmäkseen käytetyillä osilla.
Muista suomen myyjistä minulla ei ole tietoo.

No jossakin vaiheessa suunta muuttui että täältä menee itäpyörät Viroon, Latviaan, Puolaan ja varaosat ei valu enään suomeen vaan Pettai Marko muutti Tallinnasta Latvian rajalle.
Marko kävi myymässä osia Jyväskylässä rompepäivillä, en ole nähnyt lähivuosina enään Markoa Jyväskylässä.

Kiinalaisien osien tulo suomeen alkoi n.vuonna 2006 - 2007 suuremmissa määrin, ihmettelin miten siistiä osaa mutta ei kestä mitään ku katsella.

Kyllä harrastajilla on osaa talleissa, monellakin 2- 3 kampuraa hyllyssä ja harrastajan ikä 70 - 80 vuotta.

Netissä myynnissä nytkin monen tasoista itäpyörää.
Jos meinaa harrastaa niin pyöriä pitää hankkia ja purkaa tai hankkia muuten varaosia ja toki pitää olla työkaluja sekä riittävästi innostusta.

Mennään n.5 - 10 vuotta eteen päin niin itäpyörää tarjolla varaosineen, nytkit on itäpyörää myynnissä osineen ja ei tarvitse odottaa edes viittä vuotta.

Esim. Ural Roikassa oli jäseniä 238 vuonna 2010, harrastajat päätti liittyä roikkaan jäseneksi niin muistaakseni vuonna 2016 oli 416 jäsentä.
Nyt taitaa jäsenmäärä olla 350.
Parhaana vuonna tuli 70 uutta jäsentä.

[kmz.k750]

Mikähän mahtaa olla tuo Easthighwayn tilanne oikein, kun varastot tyhjenee eikä täydennystä tule? Kun osat on loppu niin ne on lopullisesti loppu.

Tämä alasajo on jatkunut jo vuosia. Tuo sivulla mainostettu motonostalgia ei ole edennyt mihinkään. En ole liiketoiminnan ammattilainen, mutta täytyykö vanhan kaupan osat saada myytyä viimeistä ruuvia myöten, ennen kuin voi perustaa uuden? Vähän sellainen tutina tästä tulee, että harrastajan elämä käy taas vaikeammaksi.

Motonostalgialla tehtiin euroja eli ajoradalla leikkimielistä ajua, kävijä määrä taisi olla eka vuonna yli 1000 henkilöä.
Suomestakin Liuhasen veljekset osallistui aktiivisesti Motonostalgiaan, no aikansa kutakin tapahtuma kuihtui vaikka paikan päällä oli monenlaista rompemyyjää.
Minäkin kävin tutustumassa Motonostalgiaa vuonna 2019, silloin kävijämäärä oli jo tipahtanut, alkujaan oli varmaan hyvä tapahtuma ja innostunutta harrastajaa/tutustujaa.

Lavetin päällä oli myynnissä itäpyörää, pyörät oli suomessa kunnostettu/entisöity ja myyty.Viroon tai Latviaan.
Sisäpääsy lippu oli 10 euroo ja 1000 kävijää niin hyvä bisnes.
Olutta, lonkeroa ja ruokaa tarjolla, mekin otettiin taksin kyytiä Tallinnasta edes takas Motonostalgiaan, Tallinnasta n. 30km matka/ 1,5 euroa kilometri

[Kaljee]

Onkos noissa kiinankampuroissa sitten vikana ihan vaan heikko materiaali, vai yleinen mittojen heittäminen tai koneistuslaatu? Tehdäänkö ihan oikeassa tehtaassa vai jossain kerrostalon kellarin nurkassa? Saako niistä tehtyä jälkikäteen toimivia vai onko hukkaan heitettyä toimintaa korjailla?

Sieltä suunnalta kuitenkin tulee ihan järkevästi kestävää tavaraa näihin omiin mopottimiinsa tai muihin kopioihin, niin luulisi että jos löisi sopivasti enempi tuohta kouraan niin saisi toimivaakin osaa tehtyä Kuka tilaa kokeeksi ensimmäiset sata kappaletta omaan hyllyyn, free shipping...

Pihiä on toiminta, jos oikeasti hyvä 300€ maksava kampiakseli on jonkun mielestä liian kallis. Kaiken hinta on kuitenkin noussut viimeisen viiden vuoden aikana niin paljon, että ei mistään löydy niin höveliä tekijää että omilla laitteilla ja aineilla tekisi parin kympin hintaan muuta kuin pieraisisi kysyjän suuntaan... Ihan jo pelkkä mopon sylinterin seuraavaan ylikokoon poraus maksaa teetettynä jo 50€, siihen lienee hyvä suhteuttaa hintataso.

[Justeeri]

Tarkoitus ei ole jankata tätä aihetta, mutta tämä asia on edelleenkin niin perhanan epäselvä minulle.
Lueskelin Ural-2 (M-63) huoltokirjaa. Siinä kerrotaan seuraavaa:

manual.jpg (76.54 KiB) Katsottu 6048 kertaa

Eli takalaakerissa on oltava aksiaalinen lämpölaajenemisvara. Kuuluuko siis takalaakerin liikkua laakeripesässään vai kampiakselin kaulan liikkua laakerissa?

Tässä ketjussa edellä jo kerrottiin, että kampiakaselin sovite on oltava tiukka laakeriin. Täten ainoaksi vaihtoehdoksi siis jää, että laakeri liikkuu laakeripesässä, ymmärsinkö varmasti oikein?

Kysyn taas, koska väljä laakeripesä tuntuu minusta niin omituiselta. En kuitenkaan kiistä etteikö näin tosiaan voisi olla.

[MATTI]

Kyllä minä olen lähtenyt siitä että laakerin sisäkooli liikkuu lämpöpituus muutokset kampiakselin kaulalla ,takana, ja edestä se on pakotettuna asemaan (Ural 650 kone) . Se että laakeri on asennustiukka akseliin riittää, mutta sitä asennustiukkuutta ei saa provosoida..ei pyöllystä/liimaa tms. Se on käytännössä ollut hyvä asennusmuoto.

[Justeeri]

Kyllä minä olen lähtenyt siitä että laakerin sisäkooli liikkuu lämpöpituus muutokset kampiakselin kaulalla ,takana, ja edestä se on pakotettuna asemaan (Ural 650 kone) . Se että laakeri on asennustiukka akseliin riittää, mutta sitä asennustiukkuutta ei saa provosoida..ei pyöllystä/liimaa tms. Se on käytännössä ollut hyvä asennusmuoto.

Tämä tuntuisi minustakin loogiselta. Varmaan asiassa kuin asiassa on eri koulukuntia, että miten tulee paras.
Loppupeleissä tällä ei välttämättä ole edes merkitystä. C3 laakerin sisäkooli muljuaa aika lailla edes takaisin, uskoisin että kampiakselin lämpölaajeneminen on murto osa tästä.

[kalkkuna]

1. Kampura nykästään keulasta sisäkoolille ja ulkokooli on lukittuna.

2. Takapää asettuu kantta kirittäessä sillai ku sattuu asettumaan. Hakee paikkaansa niinku Päätälon romaanin tuvanuuni.

Dneprissä asia on ratkaistu laittamalla rulla taate. No?

rulla6205.jpg (53.19 KiB) Katsottu 6023 kertaa

Saa sen 6205 rullamallinaki 650cc Uraliin ja 750cc SV koneeseen? Sen jälkeen on varaa elää vapaasti?

Kisakone 650cc malleissa tuli takapäässä vastaan semmone 205 mikä sallii vemppauksen vaikka vähän nitkahtais ja päästään vielä maaliin.

vemppatupla.png (41 KiB) Katsottu 6023 kertaa

Lienee jo kisaseppien omaa keksintöä?

[kmz.k750]

Kyllä minä olen lähtenyt siitä että laakerin sisäkooli liikkuu lämpöpituus muutokset kampiakselin kaulalla ,takana, ja edestä se on pakotettuna asemaan (Ural 650 kone) . Se että laakeri on asennustiukka akseliin riittää, mutta sitä asennustiukkuutta ei saa provosoida..ei pyöllystä/liimaa tms. Se on käytännössä ollut hyvä asennusmuoto.

Tämä tuntuisi minustakin loogiselta. Varmaan asiassa kuin asiassa on eri koulukuntia, että miten tulee paras.
Loppupeleissä tällä ei välttämättä ole edes merkitystä. C3 laakerin sisäkooli muljuaa aika lailla edes takaisin, uskoisin että kampiakselin lämpölaajeneminen on murto osa tästä.

Laakeri ei saa mennä käsin paikoilleen kampiakselille, se on varma, toki voi laittaa jos pyörällä ei juurikaan aja vaan käy kioskilla silloin tällöin tai silloin aivan sama mitä sinne laittaa.

Kukaan ei varmaankaan provosoi tai laita turhaa liimaa tai pyöllystä.

Pääsääntöisesti kampuroissa on tiukasti kiinni laakerin sisäkoolit, jos on löysästi niin sisäkooli on pyörinyt kampuran akselilla, minulla tallissa semmoisia akseleita mutta tällä kertaa ei lähde valokuvamaan.
Enimmäkseen mitä minulle tullut kampuroita niin laakerit ovat tiukasti kiinni.

Kyllä ovat käyttäneet liimaa ja itsekin olen käyttänyt, toki laakerit olen vaihtanut noin 20000km välein, koska olen puhdistanut linkolevyt ajallaan.
Laakereiksi laitoin aluksi C3 kun pelottelivat että joka paikassa pitää olla C3 laakerit, nyt on joka paikassa venäjältä ostetut laakerit ja ei ole C3 laakeri.
Kolme ajallaan tehtyä remonttia tehty venäläisillä laakereilla, takana ajettuna venäläisillä n.50000 km.

Itävallassakin laitettiin venäläiset laakerit Koohon, ku kampura meni harrastajalla vaihtoon.

Erikseen on sähkömoottorit joissa pitää olla C3 laakerit, jos ei ole niin ensimmäisen vuorokaiden aikana nappaa kiinni, kokemusta on.

Useammassa Koossa on venäläiset laakerit joka paikassa ja uralissa, Koo pyörillä millä kun lähdetään reissuun niin niillä ajetaan n.400 - 500km matkoja päivässä ja hyvin laakerit kestäneet.

Toki pitää muistaa jos harrastaja haluaa varmistaa kaikessa niin voi varmistaa, pitää muistaa myös että moottoreita tehdään harrastajille ja yleensä ajavat harrastajat tekee itse remontit niin tietävät moottorinsa, toki voihan harrastajat pitää kirjanpitoa pyörästään ja ilmoittaa moottorin kunnostajalle miten moottori kestänyt vaikka ensimmäisen 5000km jälkeen ja sitten 10000km jälkeen, mutta luulempa moottoreita tehty niin että niillä on käyty kesässään joku pikku reissu tai kaksi.

Näitä meidän kirjoituksia seurataan ja samalla yritän kertoa ettei näistä kannata liian vaikeaa tehdä, jakopäässäkin saa olla vaikka 0,30 - 0,35 välystä ja kierroksessa jossakin kohti 0,05, työntää korvatulppia syvemmälle korviin, sitten kun ääni loppuu niin pitää olla huolissaan.

Takakantta laittaessa paikoilleen kannattaa käyttää kiinnitys ruuveihin ainetta, monesti ovat luulleet että stefasta vuotaa ku ovat lähteneet ajamaan vaan onkin kiinnitysruuveista vuotanut.

[hyvonenh]

Joissakin kuuspuolikkaan koneissa on ollu sellanen hento aaltopeltiprikka/shimmi kampuran kaulalla vauhtipyörää vasten, olisko ajatuksena ollut jotta siitä joustaa ??
T.hh

[karppi]

Kyllähän justeeri kartalla on...
Ja sitten...miun mielestä...ja kokemuksesta.

Laakerin sovite kampiakselin kaulalle jämäkkä(lue tiukka) .
Mutta ulkokooli siinä elävässä päässä(kuuspuokki takapesä,seiskapätkä etupesä)saa olla aika löysä...kuitenkin sellainen,että selkeä vasta asennettaessa tuntuu.
Perustelu:
-Jos"elävän"pään ulkokooli on tiukka,niin
laakerin asentaminen OMALLLE paikalleen on aika haasteellista...on nimittäin suuri riski,että ulkokooli ei asetu täydellisesti ns. laakerilinjaan...no tämä taas johtaa siihen,että ajettaessa (huom.painotan ajettaessa) laakeri pyörii hieman laakerilinjan sivussa,ja alkaa syömään kovakromia...eikä aikaakaan,kun alkaa vieras ääni kuulua...jota ei haluais eikä halua kuulla.

Olen jokusen laakerin tämän takia särkenyt..mutta kun hoonasin pesän löysemmäksi,niin yhtään petilaakeria en ole ajaessa menettänyt...olen tätä oppia syöttänyt muillekin ajelijoille....niille joilta on laakereita hajonnut...sekä niille ,joilta ei ole vielä hajonnut.

Ja niiku oon joskus aiemminkin sanonu ja kirjotellu...
Näillä miun höpinöillä ei ole faktan kanssa mitään tekemistä... nää vaan perustuu miun omiin kokemuksiin...siis hölmöltyihin ja sötöstelyihin.

[Uskila]

Terve

Musta tuntuu että kaikki on oikeassa...

Kuva lättäpäästä




Säteis ja aksiaalivälys




Laakerin sovitetoleranssit