Voisikohan asialle kenties tehdä jotain? Kyllä voi!

Lopeta haaveilu ja tee muutos elämässäsi. Hankkimalla itäpyörän pääset heti nauttimaan Neuvosto-aikana luodun järjestelmän hedelmistä. Itäisen naapurimme tekninen ylivoimaisuus lyö laudalta kaikki kapitalistisen järjestelmän yritykset saavuttaa tuo valovuosien etumatka.

Suomen teollisuus ottaa vasta nyt ensimmäisiä haparoivia askelia tuolla tasapäistetyn keskusjohtoisen järjestelmän tiellä. Yritykset etumatkan saavuttamiseen ovat kuitenkin turhia, naapurissamme on puhaltaneet muutoksen tuulet vuosikymmenen verran ja jotain parempaa on siellä jo kehitteillä.

Myös avaruustekniikan saralla on naapurimme meihin verrattuna lyömätön. Heti alkuvaiheessa siellä todistettiin tekniikan luotettavuus sillä, että avaruuteen lähetettiin ihmisen paras ystävä.

Moottoripyöristä puhuttaessa niiden tekninen kehitys saavutti huippunsa jo 40-luvulla. Sittemmin niihin ei ole tarvinnut tehdä muita kuin materiaalin saatavuuteen liittyviä vähäisiä muutoksia.

Ainoan kerran on naapuriamme syytetty teollisuusvakoilusta silloin kun markkinoille tuotiin ”jalat edellä” ajettava custom mallinen moottoripyörä. Myöhemmin tuon mallin tuominen markkinoille on kuitenkin osoittautunut pilaksi. Jenkkilässähän kehiteltiin pitkään ratkaisua aavikolla ajettaessa ilmenevään pallien hautumisongelmaan. Siperiassa ei tuota ongelmaa ollut

Käsien asentoa oli Amerikassa levitetty aerodynamisista syistä mutta Venäjällä suoritetuissa mittauksissa käsien levittäminen vain heikensi aerodynamiikkaa. Tarkemmissa tutkimuksissa asento liittyikin itsetuntoon. Esimerkin voimme hakea luonnosta jossa esimerkiksi säikäytetty kissa pörhistää turkkia yrittäen siten näyttää mahdollisimman suurelta.

Myöhemmin on todettu myös virheelliseksi käsitys että teho kasvaa suoraviivaisesti äänen rinnalla. Epäillään, että itsetunto on osatekijänä myös tässä asiassa.

Kaikesta ylivertaisuudesta huolimatta on tuotantoa kehitetty myös Venäjällä edelleen. Ikään kuin todistuksena siitä, irtosi pajavasarasta vain yksi varsi länsimaisen kuvausryhmän vieraillessa moottoripyöriä valmistavalla tehtaalla.

Myös laaduntarkkailua on kehitetty edelleen, Vaihteiston hammaspyörä saattaa joutua romukoppaan pelkästään yhden puuttuvan hampaan vuoksi. Mittatarkkuus on muutenkin parantunut ja nykyään on lähes mahdotonta havaita akselireikien epäkeskeisyyttä edes silmällä.

Niinpä ei erityinen ihme ole se, että puhuttaessa ”Neuvostopyöristä” korostuu oikean asenteen merkitys. On suorastaan ihme, että noinkin sirosta moottorista on loihdittu lähes kaksikymmentä (20) hevosvoimaa. Ihmetystä herättää myös se että erittäin vankasta rakenteesta huolimatta pyörä on alle 400 kiloinen. Puhutaan todellakin laitteesta jota ei kovakaan vastatuuli voi pysäyttää.

Vähätellä ei voi myöskään pyörän positiivista vaikutusta elämänlaatuun. Ennen suuriltakin tuntuneet arkipäivän ongelmat muuttuvat mitättömiksi kun puuhailet itäpyörän kanssa. Tekninen osaamisesi kehittyy aivan huomaamatta eikä pyörästä pian löydy yhtäkään ruuvia mitä et olisi avannut.

Jotkut ovat saaneet parannusta myös suhteissaan naisiin. Ennen vain vienosti hymyilevät naiset suorastaan nauravat kun kurvaat paikalle. Varmaa on kuitenkin se, että erittäin vaikeatkin tapaukset muuttuvat sivuvaunuun istutettuna helpoiksi käsitellä.

Lyhyesti sanottuna itäpyörä on erittäin hyvä valinta silloin kun halpakin on kyllin hyvää.

Tarkemmin ajateltuna tuo kaikki ei ole aivan totta, mutta useinhan mainoslauseissa asioita vähän väritetään.

Eilen illalla iltavuorosta tullessani ajattelin hetken mielijohteesta tempaista kevään kunniaksi pikakännit. Tuon iloisen olotilan esiin houkuttelu vaatii yleensä noin pullon Leijonaa. Sitä ei valitettavasti nyt ollut saatavilla ja yritin samaa Corona merkkistä brandyä nauttimalla.

Kyllä tuokin laittoi veren kiertämään, mutta kun sitten yritin kirjoittaa jotain yhden myynti-ilmoituksen saatteeksi niin olin eksyä asiassa aivan filosofiselle tasolle. Laitoin aamukohmelossa tuon tuotoksen vielä muidenkin ihmeteltäväksi ja olenkin siitä syystä nyt pakotettu vähän tarkentamaan asioita. Tällä kertaa ilman Leijonaa taikka Coronaa.

Tekstistä voisi äkkiseltään saada sellaisen vaikutelman että jotenkin vähättelen itäpyöriä, se ei ole kuitenkaan totta. Voiko joku tosiaan silmä kirkkaana väittää, että moottoripyörä jota on valmistettu miljoonia kappaleita vain pienin muutoksin olisi huono, pyöräähän valmistetaan vieläkin. Nyt puhun tietysti Uralista ja sen rinnakkaismalleista.

Sivuvaunullinen moottoripyörä on osa itäisten ja eteläisten naapuriemme historiaa. Historiaa siksi, että maailman muuttuessa on heille tullut mahdolliseksi hankkia myös muita kulkuvälineitä yleisemmin. Olen käynyt moottoripyörällä Baikaljärvellä (tosin Japanilaisella) ja siten tutustunut ainakin vähän paikallisiin olosuhteisiin. Ymmärtämykseni mukaan maaseudulla tullaan ajamaan vielä pitkään myös Uralilla.

Venäjällä olin tekemisissä myös paikallisen väestön kanssa ja totesin heidät sydämellisiksi ihmisiksi joiden kanssa on suomalaisena helppo tulla toimeen. Rikollisuuttahan toki varmaan esiintyy niin kuin kaikkialla muuallakin, mutta se painottuu suuriin kaupunkeihin ja rajojen läheisyyteen.

En pilkkaa myöskään heidän yhteiskuntajärjestelmäänsä. Jokaisessa järjestelmässä on puolensa ja myös omat erikoisuutensa. Jotkut piirteet ovat kuitenkin kaikille yhteisiä. Muutamia mainitakseni tulee ensiksi mieleen, että kaikissa systeemeissä raha ja valta kasaantuu harvoille suurimman osan kansasta eläessä järjestelmän ehdoilla.

Tuo järjestelmä voi pakottaa ihmiset mitä erilaisimpiin typeryyksiin. Ei ole veli venäläisenkään varmasti helppo seurata nauramatta kun suomalainen raahaa olutta pikku kärryllä Virosta, kun se sinne on ensiksi tankkiautolla viety.

Mitähän ajatteli puolestaan Jenkki kun se vuosikymmen sitten sai kaikki vanhat farmarinsa myydä suomalaisille hyvästä hinnasta. Ihmetystä lisäsi vielä se kun penkit piti repiä pois. Voi Per..le sitte niihin piti suomessa tehdä taakse kova penkki jonka selkänoja oli pystyssä.

Hullu meno ei jäänyt tuohon ja se tietysti jatkuu edelleen. Välillä on pitänyt sahata kattoon reikä, silloin rakennettiin nk. suksiboksi autoja. Jotkut taas ovat koonneet unelmansa osista, mutta se taas saattoi johtaa tilanteeseen jossa autoa ei voinut haaverin sattuessa korjata välttymättä törkeiltä veroilta.

Kyllä me ollaan hulluja. Nyt sakemanni saa myydä kaikki siellä lähinnä ongelmajätteeksi luokiteltavat vanhat autot ja moottoripyörät suomeen, hyvästä hinnasta tietysti. Tulli yrittää tietenkin tapansa mukaan vetkuttaa asioita tässä ”yllättävässä ja vaikeassa” tilanteessa jonka on tiedetty olevan edessä jo vuosia.

En todellakaan voi tällaisen menon sallivan yhteiskunnan jäsenenä osoitella sormella ketään puhumattakaan, että arvostelisin heidän systeemejään.

Omistan tietysti itse itäkalustoa ja toivotan hyvää kevättä muillekkin alan harrastajille: Pekka