Imatran itäpyörien veljesten Laatokan kierros 12.-15.6.2003

Imatran itäpyörien veljet suorittivat Laatokan ympäriajon 12-15.6 aikana. Matkalle osallistuivat Vesa Alalaakko, Kari Karppi, Ari ”Aki” Puonti, Lappeenranta – Savitaipale alueelta sekä Tarmo Nuutinen ja allekirjoittanut Timo Huikko Imatralta. Menopeleinä maankuulut Urret sivareilla varustettuina.

>

12.6

Kokoontuminen oli lähes täsmällisesti  Imatran Rajapatsaan Nesteellä. Akin menopeli ei suostunut lähtemään kotimaata kohti ennen kuin suoritettiin puolan vaihto. Sitten ei kun rajalle.

Rajamuodollisuudet meni juohevasti  ja n.11.30 olimme Venäjän puolella jossa maan valuutan vaihto kurssiin euro/34 rublaa. Sveton torilla käynti vielä paikallisen varaosamyyjän pakeilla joka vielä tuli hyvästelemään lähtijät parkkipaikalle. Tankit vielä täyteen paikallista 76 okt-hunajaa jonka jälkeen pyörät käyntiin ja suuntana Lahdenpohja reittiä Kamenogorski – Sairala – Räisälä – Käkisalmi – Hiitola – Kurkijoki – Lahdenpohja. Matkalla pieniä pysähdyksiä joista pisin oli Käkisalmessa jossa käynti torilla sekä muistomerkillä Käkisalmen linnan tienristillä. Tiet Kamenogorskin jälkeen tosi venäläisiä jossa ajonopeus ei tuonut vettä silmiin, mutta rynkytti niin että huonosti kiinni olevat osat ja mutterit kyllä putosivat venäjän hiekkaan. Samoin kyydissä olevat tavarat hankautuivat kuoristaan ulos. Mikäli tiiliskivi olisi ollut kyydissä siitä olisi tullut matkan aikana pyöreä.

Akin pyörä lopetti lataamisen puolen päivän ajon jälkeen jota päätimme tutkia Lahdenpohjassa. Lahdenpohjaan saavuimme klo 18.30 jossa majoittuminen paikallisen Zelenaja hotelliin hintaan 150 rbl/henkilö ilman mitään turhia aamiaisia jotka tosin saa eri tilauksesta viereisestä hotelli Annukasta. Ajokilometrejä päivän aikana 203 km. Seuraavaksi pyörät paikalliseen stajankaan jossa generaattorin purku ja viaksi paljastui ilmeisesti tyyppivika 6V:n laitteissa ankkurikäämien tinausten sulaminen. Ei pitäis käyttää ajovaloja nääs. Ei kun kasaan ja päätös että ajetaan niin pitkään kun akussa virtaa riittää jos ei saada mistään varaosaa ja sitten vara-akun vaihto. Seuraavaksi saunominen hintaan 40 rbl/henkilö, sisälsi pyyhkeet. Saunomisen jälkeen ruoanvalmistus grillitulilla ja sitten maaten.

13.6

Aamulla ajoissa ylös ja aamiainen Annukassa yht.hintaan 300 rbl. Lähtö 08.15 kohti Aunusta reittiä Lahdenpohja-Sortavala-Pitkäranta-Aunus. Alkumatkasta paikalliset miliisit kiinnostuivat meistä ja tarkastivat ” Dokumentit ” ,kaikki kunnossa. Vähän matkaa ajettuamme sadevaatteet päälle kun alkoi heitellä vettä. Sortavalaan saavuimme n klo 09.30 jossa varaosien ostelua Akin pyörään, ankkuria ei löytynyt mutta nopeusmittari ja pudonneen bensatankin korkin tilalle löytyi uusi korkki. Ei muuta kuin pyörille ja eteenpäin tarkoituksena ajaa ruokapaikalle. Sitten löytyikin hyvä paikka Sortavalan jälkeen Rautalahden korvilta jossa päätimme valmistaa aterian ja päälle kahvit. Polttopuuta ei tietenkään vähällä löytynyt koska maan kanasalaiset olivat kaiken jo polttaneet mutta tulet saatiin kuitenkin ja sapuskat napaan. Ilma suosi jälleen ja matka jatkui. Seuraava pysähdys Laatokan randamil  ennen Pitkärantaa josta hyvä näköala järvelle jossa ei toista rantaa näkynyt .Kahvit tulemaan  ja nauttimaan matkasta sekä näkymistä .Vesi tosi alhaalla myöskin Laatokassa. Akin pyörästä vähensimme hiukan osia  ja kas kummaa se toimi paremmin joskin piti hinata käyntiin. Kello 15.45  matka jatkui kohti Aunusta jonne saavuimme n klo 17.00 maissa. Kilometrejä päivän aikana 230. Akin Urre voi huonosti saa nähdä kestääkö koko matkan. Ajettu  yhteensä 433 km lähes ilman korjauksia. Aunuksessa majoitus hotelli Ladogaan hintaan 210 rbl/henk, suihku ylellisyys  eri hintaan 40 rbl/kävijä ei aamiaista. Hotelli Olongan hintatason 30 euroa/henkilö katsoimme matkan tasoon verrattuna liian korkeaksi. Pyörät paikalliseen stajankaan huikeaan hintaan yhteensä 400 rbl. Stajankassa kuitin teko lähes puolen tunnin juttu kun siihen piti laskea monet rosentit sekä ongelmana olleet viisi pyörää joiden kohtalo viimein ratkesi kahden paikallisen vartijahenkilön voimin siten että laitettiin kuittiin yksi pyörä viideksi yöksi, onhan se aivan eri juttu kuin viisi pyörää yhdeksi yöksi. Alueella olleista romu Uraleista Kari sai ostettua varapyörän kiinnitysmutterin hintaa 50 rbl joka piti kuitenkin pitää myynnin jälkeen piilossa. Kauppa se on joka kannattaa. Paikallisesta kaupasta vielä hyvät iltapala ostokset  caira-kalapurkit mukaan lukien ja sitten valmistautumaan seuraavaan päivään. Joukon yhteisestä päätöksestä päätimme ajaa seuraavana päivänä Äyräpäähän saakka.

14.6

Lähtö Aunuksesta n.klo 09.00 kohti  Äyräpäätä reittiä Aunus-Lotinapelto-Sääsjoki-Volhov-Pähkinälinna-Sepänsuo-Vaskela-Siiranmäki-Äyräpää.. Ilma suosi ja ajonopeus  pidettiin 70-75 km/h. Ensimmäinen tauko 100 km:n ajon jälkeen jossa aamukahvit paikallisessa baarissa. Myyjän kysyessä otanko ison vai pienen kahvin sanoin että ison, kun se tuli  oli iso kuppi joskin kahvi oli kai pienen kupin määrä. Sääsjoelle saavuimme n klo 12.20. Takana jo 150 kilometriä kuoppaista M18 ja E105 tietä. Pietarin läheisyys alkoi näkyä jatkuvana liikenteen kasvuna. Sääsjoelta jouduimme ajamaan kiertotietä paikallisen tietyön takia Volhoviin saakka josta pääsimme takaisin M18-tielle. Kiertoa muutama kymmenen kilometriä. Pyörissä ei mitään muita ongelmia kuin välillä Akin pyörän käyntiin hinaus. Muilla  hiukan öljyjen lisäyksiä ja muita tarkistuksia. Välillä suoritimme jopa tyylikkäitä ajoneuvojen ohituksia. Siiranmäessä kävimme katsomassa  entisiä taistelupaikkoja. Äyräpäähän saavuimme n klo 21.00 ja takana päivän ajoa Uralin mittarin mukaan 454 kilometriä. Todellisuudessa lienee ollut n 500 km koska pyöräni  mittari pihtaa hiukan kilometrejä. Alkoi jo tuntua takapuolessa. Alkutoimenpiteenä Äyräpäässä ruokailu ja teltan pystytys koska päätimme viettää viihtyisän yön  sotilasteltassa. Puita saimme paikalliselta sahalta jonka meille neuvoi jo alueella leiriytyneenä olleet henkilöt. Tulilla keittelimme sopat ja paistoimme makkarat. Tämän jälkeen  kömmimme kylläisinä nukkumaan. Yöstä tuli kuitenkin painajainen itikoiden kiusatessa meitä samoin kuin konsti savuttaa itikat teltasta Urren pakokaasulla meidän muiden yrittäessä nukkua siellä. Tämän jälkeen osa joukosta siirtyi automaattisesti ulkoilmamajoitukseen. No menihän se yö jotenkin. Päätimme että tämä oli ehkä viimein yö jonka itäveljet viettävät teltassa ellei ole pakko.

15.6

Herätys 08.00 niille jotka eivät vielä olleet hereillä ja kuluneen yön siunailua moneen ääneen. No sitten kahvin keittoon ja leirin purkuun. Ilma puolipilvinen lämpöä 10-15 astetta. Päivän ajoreitti Äyräpää-Heinjoki-Portinhoikka-Ihantala josta osa joukosta kääntyi Viipurin kautta Lpr:aan ja osa jatkoi Svetogorskin kautta Imatralle. Ihantalassa katselimme siellä olleita taistelupaikkoja ja huilasimme todella huonon tien jälkeen. Päätimme Ihantalassa että suunnitellaan talven aikana ensikesäksi myöskin jonkinlainen retki.Varmaankin se tulee olemaan tuohon samaan naapurimaahan koska siellä jos missä on näkemistä ja ajonautinnon kokemista toisin kuin länsimaisissa yksitoikkoisilla maanteillä. Kyllä Ural on suunniteltu juuri niihin olosuhteisiin joissa me nuo neljä päivää vietimme. Hyvillä mielin hyvästelimme toisemme Ihantalassa ja läksimme ajamaan vielä viimeiset kilometrit kotia kohti. Svetogorskiin saavuimme n klo 11.00.

Yhteenveto matkasta:

Kokonaiskilometrimäärä pyöräni mittarin mukaan oli 981 kilometriä. Todellisuus lienee n 100 kilometriä enemmän. Polttoainetta kului omassa pyörässäni 51 litraa ja öljyä pari desilitraa. Joillakin kulutukset olivat suuremmat.

Kaikkien pyörät toimivat matkan hyvin pl Akin latausongelma joka kuitenkin yhdellä akulla selvisi koko matkan.

Kaikki kulut itselläni koko matkasta (polttoaineet, ruuat, juomat, majoitukset, pysäköintialuemaksut )  ilman Tax Free ostoksia olivat jokseenkin 50-euroa.Ei pahan kallis matka.

Kolmannen ajopäivän ajosuorite on ehkä hiukan liian pitkä mutta sen pystyy tekemään. Tulipahan kokeiltua. Kohtuu lienee siinä 250 kilometriä. Matkan varrella saimme monenlaisia katseita jotkut iloisia, jotkut myrtyneitä sekä eräällä tauolla ollessamme metsän reunassa meitä tervehtimään tuli jostain metsän kätköistä n. sadan lehmän lauma jotka omalla tavallaan tervehtivät meitä kastelemalla ja miinoittamalla aluetta.

Timo Huikko